Toivo on koko lääketieteen perusta, mutta rohkaisun sanoja tippuu välillä liian niukasti – "Niin ei saisi käydä"

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarisen mukaan muiden muassa kiire ja väsymys saattavat vaikuttaa lääkäriin niin, että hän unohtaa rohkaista potilastaan.

parantuminen
Stetoskooppi kaulassa.
Vakavien uutisten kertominen saattaa olla kokemattomalle lääkärille hankalaa.AOP

Lääkärin sanat ovat painavia.

Kun ihminen joutuu kuulemaan huonoja uutisia, ne ovat vielä tavallistakin raskaampia.

Ei ole esimerkiksi helppoa kuulla, että autokolari johti aivovammaan, josta toipuminen tulee olemaan vaikeaa. Tai että on löytynyt vakava sairaus, jonka selättämistä ei voida luvata.

Lääkäri joutuu antamaan ennusteen. Mutta toivo – saako sitä antaa, ja kenelle sitä voidaan jakaa?

Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä toivolla ja henkisillä voimavaroilla on iso vaikutus ihmisen toipumiseen. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Kyösti Oikarisen mukaan tämä tiedostetaan lääkärikunnassakin.

Silti usein kuullaan tarinoita siitä, että toivo toipumisesta on viety heti kättelyssä.

Vakavien uutisten kertominen on kova paikka

Näin ei saisi olla, Oikarinen muistuttaa.

Hänen mukaansa toivon antaminen ei ole kiellettyä – päinvastoin.

– Lääkäri voi antaa potilaalleen toivoa ja lohdutusta aina. Näin voi tehdä myös tilanteissa, jotka näyttävät ihan toivottomilta. Toivohan on koko lääketieteen perusta, Oikarinen sanoo.

Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen
Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Kyösti Oikarisen mukaan henkisten voimavarojen iso vaikutus toipumiseen tiedostetaan lääkärikunnassakin.Yle

Siihen, miksi rohkaisun sanat joskus unohtuvat, voi Oikarisen mukaan olla monia syitä.

Vakavien uutisten kertominen saattaa esimerkiksi olla kokemattomalle lääkärille hankalaa. Toisaalta vaikkapa pitkän työvuoron jälkeinen väsymys tai kova kiire voivat painaa päälle ja vaikuttaa potilaan kohtaamiseen.

– Tietenkin lääkärin on oltava myös realistinen. Se ei kuitenkaan tarkoita toivon viemistä. Ennuste tehdään laajojen potilas- ja väestöaineistojen pohjalta, mutta lääkärin pitäisi aina muistaa painottaa, että sairauden eteneminen ja paraneminen tapahtuvat yksilöllisesti.

Vastaanotolla kuullut sanat elävät pitkään

Toivosta ja potilaan kohtaamisesta käydään lääkärikoulussa paljon keskustelua. Kyösti Oikarisen mukaan aihepiiriä käsitellään useiden oppiaineiden yhteydessä.

Asioiden puiminen pelkästään luennoilla ei kuitenkaan aina riitä, ja siihen halutaan nyt puuttua.

Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa ollaan parhaillaan kasaamassa uutta opintosuunnitelmaa ensi syksylle. Sen myötä lääkäriopiskelijat pääsevät entistä enemmän suoraan kontaktiin potilaiden kanssa.

Yritämme tarjota nuorille lääkäreille entistä enemmän mahdollisuuksia päästä seuraamaan kokeneiden lääkärien vastaanottotyötä

Kyösti Oikarinen

– Se on varmasti luento-opetusta tehokkaampaa. Lisäksi yritämme tarjota nuorille lääkäreille entistä enemmän mahdollisuuksia päästä seuraamaan kokeneiden lääkärien vastaanottotyötä.

Ihmisten kohtaamiseen on Oikarisen mielestä syytä panostaa.

– Tosiasia on, että monelle meistä lääkäri on vahva auktoriteetti. Vastaanotolla kuullut sanat voivat jäädä elämään hyvin pitkäksi aikaa.