Ministeriön asiantuntija: Puhukaa lasten kanssa terrorismipeloista

Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen vaati Ylen aamu-tv:ssä, että vihapuhe on saatava kuriin, koska se johtaa yhteiskunnan kahtiajakautumiseen.

terrorismi
terrorismitutkijat
Vuosi 2016 on ollut terrori-iskujen värittämä. Puhelimessa UPI:n vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä studiossa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin keskuksen tutkija Karin Creutz.

Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kehottaa käymään asiallista keskustelua terrorismista ja sen aiheuttamista peloista.

Mankkinen sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että erityisesti lasten kanssa pitäisi puhua lisääntyneen väkivallan synnyttämistä peloista.

– Olen saanut sitä tietoa, että hirveän moni lapsi pelkää nyt. Lapsihan ei pysty erottamaan, onko uhka täällä vai onko se jossain muualla. Siitä pelosta pitää pystyä puhumaan, mutta toisaalta ei pidä lietsoa sitä.

Vihapuhe kuriin

Mankkinen muistuttaa, että Suomessa ei ole tapahtunut mitään ja että Suomi on yksi Euroopan turvallisimmista maista.

– Meillä on hyvin asiat. Tulevaisuudessakin mitä enemmän pelkäämme sitä suurempi tilaisuus tulee ihmiselle, joka haluaa lisätä sitä pelkoa.

Mankkinen myös korostaa, että vihapuhe on vaarallista yhteiskunnan kahtiajakautumisen kannalta.

– Olisi tärkeää, että vihapuhe sosiaalisessa mediassa saataisiin kuriin. Mitä enemmän meillä on vihapuhetta ja ihmisten jakamista ryhmiin, sitä enemmän se luo pohjaa väkivaltaiselle radikalisoitumiselle.

Vääriä tunnustuksia aiemmin

Terrorijärjestö Isisiä lähellä oleva uutistoimisto väitti tiistaina illalla järjestön tehneen Berliinin-iskun. Väitettä ei ole vahvistettu.

– Isis hyötyy siitä, että sen uhkaa pidetään paljon suurempana kuin mikä sen todellinen iskukyky on. Järjestö on tunnustanut ympäri maailmaa monenlaisia tekoja, joihin sillä ei varmasti ole ollut mitään suoraa yhteyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

Tammikon mukaan havaittavissa on kahdentyyppisiä iskuja.

– Ensinnäkin on selkeästi suunnitellut, tuhoisat iskut kuten Pariisi ja Bryssel. Näissä oli verkostot taustalla. Heillä oli Syyria-kytköksiä ja he olivat itse olleet siellä taistelemassa ja osasivat toteuttaa tällaisia monitahoisia iskuja.

Aamu-tv:n haastattelussa Tammikko sanoo, että toisaalta on myös nähty yksittäisten toimijoiden spontaaneilta vaikuttavia tekoja.

– Molemmissa yhtenäinen tekijä on se, että suurin osa niistä on globaalin jihadismin inspiroimia, eli se on tällä hetkellä suurin ideologia taustalla.