Koe uusi yle.fi

Kyly vardoiččou mustovoimattomuos – vähimyölleh miehii

Uvven tutkimuksen mugah midä puaksumba kävyt kylyh, sidä pienembi on mustotavvin risku.

Yle Uudizet karjalakse
Saunomisen tunnelmaa Elannon saunassa Helsinginkadulla 1950-luvulla.
Miehet kylbietähes Elandon kylys 1950-luvul Helsinginuuličal.Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen

Päivännouzu-Suomen yliopiston tutkimuksen mugah puaksu kylyskylbemine voibi pienendiä demencieh voimattumizen riskua.

20 vuottu kestänyön tutkimuksen aigua nähtih, gu 4–7 kerdua nedälis kylyskylbijöil miehil risku suaja demenciidiagnozu oli 66 procentua pienembi, migu kerran nedälis kylyh kävijöil. Kylyn da demencien yhtevytty aijemba ei ole tutkittu.

Ezmäi pidi tutkie syväinvaldimotaudii

Ezmäi tutkimukses selliteltih, kui kyly vaikuttau syväinvaldimotavvin riskah. Nämmä tulokset jullattih läs vuozi tagaperin. Sit huomattih, gu kylyskylbemine vardoiččou sežo syväinvaldimotavvis sepelvaltimotaudilta. Nygöi tutkittavinnu ollah jo samazen joukon mustotavvit.

Tutkimukseh otti ozua piäl 2 000 keski-igähisty päivännouzusuomelastu miesty. Heidy kačottih 20 vuvven aigua. Vahnembat tutkitut ollah nygöi jo piäl 80-vuodizet.

Tutkittavat kylynsuvaiččijat juattih kolmeh joukkoh: kerran nedälis kylbijät, 2–3 kerdua nedälis kylyh kävijät da 4–7 kerdua nedälis kylbijät.

Kerran nedälis kylbijät oldih tutkimuksen verdailujoukonnu, toizin sanoin heih verrattih puaksumbah kylyhkävijät.

– Meil ollah kyzytty, mindäh verdailujoukos ei ole moizii suomelazii, kuduat ni vouse ei kävvä kylyh. Yhtelläh moizetgi oldih tutkittavinnu, ga heidy oli muga vähä, što statistiekan mugah tulos olis ylen pieni, nagrahtah professoru Jari Laukkanen Päivännouzu-Suomen yliopistospäi.

Kylynsuvaiččii voibi parem

Midä puaksumbah kylbiettih kylyy, sidä pienembi oli demenciitavvin varavo. Niilöil tutkittavil, ket käydih kylyh 4–7 kerdua nedälis, mustotaudih voimattumizen risku oli kai 66 procentua pienembi.

Kaksi libo kolme kerdua nedälis kylbijöil risku oli pienennyh 22 procental.

Tutkittavinnu oldih vai miehet, sendäh kylynkylbemizen vaikutustu naizih vie ei ole tiijustettu.

– Voijahhäi samazet tulokset koskie naiziigi. Yhtelläh juuri täl tutkimustuloksel sidä emmo voi lujata. Spekuliiruija tuloksil vähäzen voimmo – mindäh ei, sanou Laukkanen.

Vaikutus voibi pohjavuo verenpaineheh libo hyväh mieleh

Tulokset on jullattu Age and Ageing (siirryt toiseen palveluun) -lehtes. Tutkimus ei anna selgiedy vastavustau, mih kylyskylbemizen vaikutus pohjavuu.

– Dielol voibi olla yhtevytty sih, gu kylyskylbemine alendau verenpainehtu. Korgiel verenpainehel on omas puoles puaksuh yhtevytty suoniprobliemoih, kudamat yhtytäh sežo mustotaudiloih, arvelou Laukkanen.

Mustotaudilois vardoiččijua mehanizmua voibi yhtelläh vaigu arbailla. Dielo voibi yhtyö sihgi, gu kylyh kävyndäs roih hyviä mieldy.

– Voibi olla, gu kylyh käydyy roih hyviä mieldy, sil toinah on merkičysty, ga sidä pidäs vie tutkie ližiä, sanou Laukkanen.

Tuliel kerdua verenpaineh tutkittavakse

Samazen tutkimuksen aigua on roinnuh selgei, gu kylyskylbemine vardoiččou syväinvaldimotavvis da mustovoimattomuksis. Midä tutkijat tahtottas vie sellittiä sit samazes ainehistos?

– Rubiemmo tutkimah sidä, kui kyly vaikuttau suoniloin ruandah. Kylbemizen yhtevys verenpainehtaudih on varmahgi moine dielo, kudamua tahtozimmo ielleh sellittiä, sanou Laukkanen.

Luve sežo

Saunominen suojaa muistisairaudelta – ainakin miehiä

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Puolustusvoimat

"Yksittäistapauksia": Naissotilaat kokevat syrjintää ja häirintää puolustusvoimissa – silti he purevat hammasta ja ottavat kaiken vastaan

Urheilu

Norjalaiset romahtivat! Neljä suomalaisnaista jatkoon sprintissä

Kaamos

Kaamos alkoi tänään Nuorgamissa – jatkuu pitkälle tammikuuhun

Urheilu

Täyttä tykitystä koko loppuviikko! Tässä Ylen lähetysajat Rukalta