Juhlapyhät voivat olla yksinäiselle painajainen – myös perheelliset soittavat kriisipuhelimeen

Joulupyhät ja pitkät loma-ajat voivat olla rankkoja yksinäisille, läheisiä menettäneille tai niille, joilla välit perheeseen eivät ole kunnossa.

ihmissuhteet
Nainen katsoo ikkunasta ulos.
Perhekeskeisyys voi tuntua vaikealta myös perheellisestä, ei vain perheettömästä.Arja Lehto / Yle

Joulu ei ole ainoastaan ilon juhla, sillä joillekin pyhät käyvät raskaiksi, kun arki pysähtyy, yksinäisyys tuntuu normaalia pahemmalta, eikä apua ole saatavilla kuten yleensä. Muihin pyhiin verrattuna jouluun ladataan usein myös erityisiä suorituspaineita ja suuria odotuksia. Sama pätee myös kesälomiin.

Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja ja psykoterapeutti Outi Ruishalme kertoo, että pitkät pyhät näkyvät muun muassa soittoina Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen.

Varmaan asiaan vaikuttaa se, että erityisesti meillä täällä Suomessa nämä joulupyhät ovat sellainen hyvin perhekeskeinen juhla, jolloin perheet kokoontuvat yhteen ja viettävät aikaa yhdessä. Kaikilla ei ole niitä perheitä tai välit ovat syystä tai toisesta niin huonot, ettei voida viettää aikaa yhdessä.

Pyhät muistuttavat myös menneistä ja siitä, että menetetty läheinen ei ole enää mukana ottamassa osaa perinteeseen.

Kesäisinkin monet hoitopaikat ovat kiinni ja terapeutit pitävät lomaa. Ei ole sitä apua tarjolla.

Outi Ruishalme

– Etenkin juhlapyhinä menetykset tuntuvat entistä kovemmin. Silloin tulee mieleen, että läheiseni ei ole enää tässä. Oli se sitten puoliso tai lapsi tai vanhempi tai kuka tahansa, joka on ollut ehkäpä olennainen osa sitä pyhänviettoa. Se menetys tuntuu kaksinverroin tällaisina päivinä, Ruishalme sanoo.

Pyhinä muu elämä hiljenee

Vaikka ihminen viettäisi pyhiä mielellään yksin, muistutuksia perhekeskeisistä pyhienviettotavoista tulee kaikkialta, kun esimerkiksi mainoskuvat heijastelevat idyllistä joulua, jossa perhe tai suku on lähellä. Kesäisin taas mainoksissa iloitaan piknikeistä ystävien kanssa ja perhematkoista.

Psykoterapeutti ja Mielenterveysseuran kriisikeskustoiminnan johtaja Outi Ruishalme lisää, että myös arkiset ajanviettotavat vähenevät pyhien ja lomien aikaan, kun töistä on vapaata ja palveluita ei ole tarjolla samalla tavoin kuin normaalisti.

Puhelimeen puhuvan naisen silhuetti ikkunaa vasten.
Huonot välit ihmissuhteissa voivat korostua pyhien aikana.Sami Tammi / Yle

– Hulina on poissa, ja normaaleja ajanviettotapoja ei ole niin paljon. Se korostaa sitä erillisyyttä ja yksinjäämistä. Ja jos vaikka omasta halusta huolimatta ei ole saanut perhettä tai parisuhdetta, se korostuu pyhinä.

Perhekeskeisyys voi olla yksineläjälle ja perheettömälle vaikeaa. Siksi perhekeskeisyyttä voi pyrkiä häivyttämään esimerkiksi kutsumalla kylään ystäviä tai tuttuja.

– Olisi kiva, jos itsekin muistaisimme, että omaan joulupöytään tai pyhänviettoon voi kutsua heitä, joiden tietää olevan yksineläjiä, ettei tarvitsisi jäädä niin yksin, Ruishalme lisää.

Kriisikeskukseen soitetaan eniten jouluna ja kesällä

Kriisipuhelimeen tulleissa puheluissa korostuvat joulupyhinä erityisesti huoli tai ahdistus perheen tai suvun kanssa vietetystä joulusta sekä yksinäisyys. Erityisesti ihmissuhteet ja riidat nousevat keskusteluissa usein esiin. Myöskin akuuteista kriiseistä, kuten perheenjäsenten menettämisestä tai riidoista halutaan keskustella pyhinä.

– Kyllä siellä juuri näitä asioita tulee esille. Sitä yksinäisyyttä, eroa ja surua, Ruishalme sanoo.

Joulu ei ole kuitenkaan vuoden suurin huippu kriisikeskuksen puheluissa, vaan suurin ruuhka puhelinlinjoilla on kesä–heinäkuussa.

Pidempiä aikoja varsinkin, kun Päiväkeskus on kiinni, siinä tulee sellaisia lieveilmiöitä, että päihteet tulevat mukaan kuvioon.

Marja-Leena Kortelainen

– Kesäisinkin monet hoitopaikat ovat kiinni ja terapeutit pitävät lomaa. Ei ole sitä apua tarjolla. Sitten saatetaan käyttää kriisipuhelinta esimerkiksi, kun oikein ahdistaa. Toisaalta tuntuu siltä, että kesälomiin ladataan ylisuuria odotuksia, Ruishalme kertoo.

Kesällä muun muassa odotetaan vilkasta elämää tai että kaikki lutviutuu parisuhteessa. Jos se ei sitten onnistukaan, murheita halutaan purkaa puhelimessa.

Kriisipuhelimeen kertyy puheluita erityisesti ennen joulua ja uudenvuoden jälkeen. yhteydenottopyyntöjä tuli vuonna 2015 yhteensä noin 182 906, joista 50 000 pystyttiin vastaamaan. Jouluna keskusteluja käytiin reilut 7 600. Puheluiden määrä on ollut ylipäätään hieman nousussa pitkällä aikavälillä. Anonyymi kriisipuhelin on auki myös joulupyhien aikaan, sen yhteystiedot löytyvät täältä (siirryt toiseen palveluun). Muita auttavia puhelin- ja verkkoauttamiseen liittyviä yhteystietoja löytyy PuhEet -neuvottelukunnan sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Lomien aikaan päiväkeskuksen ovet ovat säpissä

Kajaanin Päiväkeskus sulkee ovensa vuoden viimeisiksi viikoiksi, koska keskuksen työntekijä pitää lomaa. Päiväkeskuksen asiakkaissa on muun muassa päihdekuntoutujia ja keskuksessa tehdään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä.

– Pyhät ovat rankkaa aikaa. Se on yksinäisille rankkaa, kun kaikki muut ovat perheidensä ja läheistensä kanssa. Mutta kyllä tammikuu on kaikista rankin aika, kun silloin tulevat uudet maksut ja tällaiset asiat, jotka hiertävät, kertoo Päiväkeskuksen hallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Kortelainen.

Kajaanin päiväkeskuksen asiakkaita
Päiväkeskuksessa voi löytää seuraa ja vertaistukea yksinäisyyteen.Elisa Kinnunen / Yle

Keskuksessa on esimerkiksi mahdollisuuksia keskustella ja hankkia vertaistukea, autetaan edunvalvonnassa ja neuvotaan viranomaisasioiden hoitamisessa. Lisäksi Päiväkeskuksessa tarjotaan lounasta muutaman kerran viikossa ja jaetaan ylipäiväystuotteita. Keskukseen kertyy käyntikertoja noin 50 päivässä.

– Suuri asia asiakkaille on tuo taloudellinen etu. Sitten monelle tärkeäitä ovat nuo lämpimät ateriat. Meillähän on vapaaehtoinen maksu, Kortelainen sanoo.

Keskuksen sulkeutuminen lomien aikaan aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kun tukea tai yhteisöä ei ole tarjolla keskuksella.

– Kun Päiväkeskus on kiinni pidempiä aikoja, siinä tulee sellaisia lieveilmiöitä, että päihteet tulevat mukaan kuvioon. Sitten hakeudutaan helposti sellaiseen seuraan, jossa on ennenkin oltu, Kortelainen kertoo.