Naiset töihin ja pulsaattorikone kotiin – Joululahjakulttuuri on muuttunut arjen apuvälineistä kohti tavaratonta joulua

Joulun suosikkilahjoina konvehtirasiat, musiikki ja käsityöt ovat pysyneet, vaikka muoti on muuttunut moneen kertaan. Siinä missä lahjat heijastelevat aikansa ilmiöitä, myös joulupukkikulttuuri on kokenut perinpohjaisen muutoksen.

joulu
Yle Uutiset Häme: Menneiden vuosien joulujen hittilahjat
Yle Uutiset Häme: Menneiden vuosien joulujen hittilahjat

RiihimäkiJoulupukin kasvot muuttuivat hyviksi noin 1920- ja -30-lukujen taitteessa. 1980-luvulla kokiksenpunainen pukki valtasi olohuoneen turkkiin ja harmaaseen pukeutuneelta joulupukilta.

– Lapsille lahjoja tuovasta joulupukista puhuttiin ensimmäisen kerran vuonna 1927, kun Markus-setä puhui radiossa Korvatunturista. Sitä ennen pukki kulki tuohinaamarissa ja käännettyyn turkkiin pukeutuneena, kertoo amanuenssi Päivi Yli-Karhula Riihimäen kaupunginmuseosta.

Pukki oli ankara ja ehkä pelottavakin, mutta muuttui hyväksi pukiksi 1920- ja 1930-lukujen taitteessa. Punaisiin vaatteisiin pukeutunut pukki yleistyi laajemmin vasta 1980-luvulta lähtien. Amerikassa pukki pukeutui punaisiin jo 1950-luvulla.

Helikopterilla Lahden torille laskeutunut joulupukki, mahdollisesti vuonna 1958.
Helikopterilla Lahden torille laskeutunut joulupukki, mahdollisesti vuonna 1958.Sokos Lahti

– 1970-luvulta alkaen alkoi lehdissä olla ilmoituksia "Tarjolla raitis ja autoileva pukki". Ensimmäisinä asialla olivat partiolaiset ja urheiluseurat, ja myöhemmin pukkipalvelusta on tullut hyvä lisä monelle muullekin.

Aiemmin kuusi haettiin omasta tai sukulaisen metsästä ja pukki oli omasta perhepiiristä tai naapurista. Illan mittaan piti tarkistaa saunan jälkilöylyt tai liiterin halkotilanne.

– Kulttuuri on tässä suhteessa ehkä muuttunut. Sitä voi tarkastella kahdesta kulmasta: ehkä suvun miehet haluavat olla paremmin läsnä lasten ilossa, kun pukki tulee. Tai sitten ulkoistetaan asia muille, kun itse ei ehditä tai haluta siihen panostaa. Pukista ja joulukuusesta tuli ulkoistuksen kohteita, niin kuin monesta muustakin asiasta, pohtii Päivi Yli-Karhula.

Pulsaattorikone pelasti perheenäidit

Kirjan kansilta näyttäviä ja ruseteilla varustettuja konvehtirasioita, korvalappustereot ja suurisilmäinen vauvanukke. Kaikki omien vuosikymmentensä joulujen hittituotteita. Joululahjakulttuurin yleistyttyä 1800-luvun lopulla lahjat tehtiin itse, mutta 1960-luvulta alkaen voidaan puhua jo tavarajoulusta. Amanuenssi Päivi Yli-Karhula pitääkin 1960-lukua eräänlaisena vedenjakajana joulun perinteissä.

– Tapahtui kaupungistumista ja naiset lähtivät kodin ulkopuolelle töihin. Lahjaksi toivottiin kodin arkea helpottavia asioita kuten pulsaattorikonetta tai sähkövatkainta.

Upo pesukoneen mainos.
UPO

1950-luku katsoi vielä menneeseen ja silloin keinuhevoset ja puulelut olivat lasten toivelistalla. 1960-luvulla toivottiin urheiluvälineitä ja lämpimiä ulkovaatteita. Odotettiin joululomaa ja sitä, että pääsee kokeilemaan uusia suksia.

Suklaa kuuluu jouluun. Marketista on helppo napata kolmen rasian juhlasatsi ja jakaa se naapureille. Konvehtirasioita on annettu jo 1800-luvulta alkaen ja parhaimmillaan rasiat olivat todellisia taideteoksia.

– Jokaisella tuotemerkillä oli oma rasiansa, vuosittain tuli aina uusi "joulupainos". Konvehdit olivat erikoisia lahjoja eivätkä kuuluneet arkeen. Jouluun satsattiin, ja konvehdit olivat juhlatuote, kertoo amanuenssi Päivi Yli-Karhula.

Amerikkalaisten vaikutteiden aika

1970-luvulla oli aika jättää taakse entinen maailma ja avata syli viihdeteollisuudelle. 1970-luvulla alkoivat tulla ensimmäiset brändisarjalelut, esimerkiksi legot ja barbiet.

– Silloin se oli uutta ja ennennäkemätöntä. Ensimmäiset Tähtien sota -legot on koottu 70-luvulla. Sitten tuli Rubikin kuutio vuonna 1982, ja suosiota saivat muutkin pulmapelit.

Rubikin kuutio ja leluauto
Rubikin kuution menestys poiki myös muita vastaavia pulmapelejä. Palikoista koottavat rakennussarjat ovat nekin kestäneet aikaa.Hannu Harhama / Yle

Talouden nousukausi 1980-luvulla marssitti koteihin elektroniikan.

– Saatiin mankkoja, kameroita ja erilaisia elektroniikkapelejä. Silloinkin valitettiin siitä, että lapset tuijottavat aina vain pientä ruutua ja kauhea piipitys vain kuuluu joka puolelta, nauraa amanuenssi Päivi Yli-Karhula.

On myös leluja, jotka kestävät aikaa. Tyttöjen ikisuosikkeja ovat soittorasiat. Musiikki lahjana on myös ikuinen: vain musiikki ja sen jakovälineet muuttuvat. Myös pelit ovat suosittuja. Afrikan tähti ja Trivial Pursuit tulevat aina vain tuoreina painoksina.

Hassut bokserit ja leipäkone

Suomi rämpi lamassa 1990-luvulla, mutta silti hyvässä muistissa olivat leveät vuodet. Pukin konttiin päätyi usein hyödyllistä tarvelahjaa, mutta huumorilahjoillakin muistettiin.

– Annettiin hassuja boksereita, kravatteja ja essuja. Aikuisille ostettiin sellaista, mitä arjessa tarvittiin ja annettiin se sitten jouluna. Mutta kaikkien tarvitsema leipäkone oli myös usein listalla. Lapset leikkivät tamagotcheilla, kertoo Päivi Yli-Karhula.

Aineeton lahja ja lahjakortit kertovat tämän ajan ympäristöystävällisestä ajattelusta. Postilaatikon lelukuvasto saattaa lapselle määrittää koko joulun lahjalistan, mutta aikuiset arvostavat kotimaisia lahjoja.

– Viihdebrändit rantautuivat 1970-luvulla ja räjähtivät käsiin 1990-luvulla, eikä siitä ole enää paluuta. Joulu on lasten juhla. Mutta kotimaista käsityötä arvostetaan paljon, tästä kertoo joulumyyjäisten suosiokin, sanoo amanuenssi Päivi Yli-Karhula Riihimäen kaupunginmuseosta.