Helsinki Garden -areena hakee 2020-luvun muotoa – tässä viisi ehdotusta siitä miltä se näyttäisi

Eläintarhan urheilukentän ja Helsingin vanhan jäähallin väliin nousee tulevaisuudessa monitoimiareena. Nyt siitä on visioitu viisi eri vaihtoehtoa.

Helsinki Garden
Helsinki Garden -havainnekuva.
Helsinki Garden

Mikäli suunnitelmat etenevät odotetusti, Eläintarhan urheilukentän ja Helsingin vanhan jäähallin väliin nousee monitoimiareena, johon HIFK:n kotihallin lisäksi sisältyy keskittymä ravintoloita, hotelleja, kauppoja sekä erilaista liikunta- ja tapahtumatarjontaa. Helsinki Gardenista halutaan julkinen ja avoin tila, jonne ei tarvita sisäänpääsylippua.

Helsingin IFK käynnisti hankkeen jo vuonna 2008. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että arkkitehtikutsukilpailun viisi ehdokastyötä ovat yleisön nähtävillä Sanomatalon Mediatorilla. Voittaja valitaan viiden joukosta tammi-helmikuussa.

Yksityisrahoitteisen kiinteistökokonaisuuden kustannuksiksi arvioidaan noin 600 miljoonaa euroa.

Kilpailusta tuli hyvien ideoiden katselmus

Helsinki Gardenilla oli aluksi kaksi tonttivarausta: yksi Mäntymäen kentällä ja toinen Olympiastadionin pohjoispuolella, Nordenskiöldinkadun varrella. Mäntymäen varauksesta luovuttiin viime vuonna.

– Etenkin sen jälkeen, kun tehtiin päätös vanhan jäähallin säilyttämisestä, hankkeen toteuttaminen tällä tontilla vaikuttaa Mäntymäkeä helpommalta ja riskittömämmältä, sanoo Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok).

Helsinki Garden -havainnekuva.
Helsinki Garden

Arvokkaalle rakennuspaikalle haettiin kutsukilpailulla luovia ehdotuksia ja 2020-luvun uudenlaista ajattelua.

– Koska kyseessä on työläs hanke, on reilua, että siitä myös maksetaan pieni korvaus. Olikin syytä rajata kilpailuun osallistuvien määrää, mikä helpottaa myös tuomariston työtä: pystymme nyt paremmin keskittymään ehdotusten selostuksiin ja konseptiajatteluun, HIFK:n hallituksen puheenjohtaja ja tuomariston jäsen Timo Everi sanoo.

Helsinki Garden -havainnekuva.
Helsinki Garden

Alueella liikkuminen ja koko logistinen ajattelu ovat suunnittelussa keskeisellä sijalla. Miten suuri on maanalaisen rakentamisen osuus?

– Se riippuu tietysti siitä, mihin ehdotukseen päädymme. Mutta 60-40 -suhde on varmaan aika lähellä totuutta. Maanalaista rakentamista on siis enemmän kuin maanpäällistä, sanoo Timo Everi.

Arkkitehtuurikilpailun sääntöihin kuuluu myös se, että kaikkia töitä voidaan hyödyntää lopullisessa toteutuksessa.

– Ideoiden ja ajatusten katselmus onkin parempi sana kuin kilpailu. Oletus ja odotus on, että saamme eteemme sellaisia hienoja ajatuksia, joita ei ehkä aikaisemmin ole otettu huomioon, Everi kertoo.

– Voimme poimia eri töistä niiden parhaat puolet, Risto Rautava sanoo.

Helsinki Garden -havainnekuva.
Helsinki Garden

Ehdokastyöt esillä Sanomatalossa

Ehdotukset haluttiin asettaa kaikkien kansalaisten arvioitavaksi ja rakentavan kritiikin kohteeksi. Dialogi on kuitenkin siinä mielessä hankalaa, että tuomaristo ei tiedä, mikä arkkitehtitoimisto on minkäkin ehdotuksen takana.

Helsinki Garden -havainnekuva.
Helsinki Garden

– Toisen työn arvioiminen on kenelle tahansa vaikeaa. Työn tekijän pitäisi itse saada vastata omaan ehdotukseensa liittyviin kysymyksiin. Tässä on siis pieniä kommunikatiivisia haasteita, Everi toteaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen johtama tuomaristo kokoontuu tammi-helmikuussa, jolloin töiden arviointi on jo pitkällä. Silloin voittajakin on jo luultavasti tiedossa.

Everi toivoo, että Suomen tuleva 100-vuotisjuhlavuosi olisi toiminnan vuosi myös Helsinki Gardenin kohdalla. Tavoitteena on saada asemakaava valmiiksi syksyllä 2017.

– Sen jälkeen voidaan laittaa kuokat maahan, Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava vakuuttaa.

– En ole rakentamisen ekspertti, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että kaksi vuotta on pieni aika rakentamisessa. Siitä voi laskeskella, milloin Helsinki Gardenin avajaisia vietetään, Timo Everi toteaa.

Halli voisi Everin hyvin karkean arvion mukaan olla valmis vuonna 2021, mikäli rakennustyöt päästäisiin aloittamaan vuonna 2018.