1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallitus vie pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioitavaksi – sisältää yhteisen saamelaismääritelmän

Sopimus sisältää yhteispohjoismaisen säännöksen saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutetusta henkilöstä, eli yhteisen saamelaismääritelmän, joka noudattaa Norjassa voimassa olevaa lakia.

politiikka
Vuoigatvuohta- ja bargoministtar Jari Lindström Anáris 14.12.2015
Oikeusministeriö tiedottaa, että hallitus lähtee edistämään sopimuksen ratifiointia. Vesa Toppari / Yle Sápmi

Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta on päästy neuvottelutulokseen, ja Suomen hallitus vie sopimuksen ratifioitavaksi.

– Pohjoismaista saamelaissopimusta on valmisteltu yli kymmenen vuoden ajan. Sopimus valmistuu saamelaisten satavuotisjuhlan alla. Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos ja Suomen hallitus lähtee edistämään sopimuksen ratifiointia neuvottelutuloksen pohjalta, Oikeusministeriö tiedottaa.

Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisellä saamelaissopimuksella pyritään vahvistamaan saamelaisten oikeuksia niin, että saamelaisilla on mahdollisuus edistää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaansa samalla tavalla valtioiden rajoista huolimatta.

Yhteinen saamelaismääritelmä

Sopimus sisältää yhteispohjoismaisen säännöksen saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutetusta henkilöstä, eli yhteisen saamelaismääritelmän, joka noudattaa Norjassa voimassa olevaa lakia.

– Yhteinen äänioikeussäännös vastaa Norjan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Suomen osalta äänioikeus täsmennetään kansallisessa lainsäädännössä seuraaviin, syksyllä 2019 pidettäviin vaaleihin mennessä.

Norjassa saamelaismääritelmä perustuu saamen kieleen. Kielikriteeri ulottuu yhtä sukupolvea pidemmälle kuin Suomessa, eli neljänteen polveen. Norjan saamelaismääritelmässä ole niin kutsuttua lappalaispykälää, kuten Suomessa tällä hetkellä.

Sopimuksen tavoite turvata saamelaisille oikeus kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen

Sopimus turvaa saamelaisten perustuslaillisen oikeuden oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

– Sopimus ei muuta maa- ja vesioikeuksia saamelaisten kotiseutualueella. Sopimuksen johdannossa todetaan, että sopimus turvaa, muttei muuta olemassa olevia oikeuksia saamelaisalueella, ministeriöstä kerrotaan.

Sopimuksen voimaansaattamislaissa täsmennetään maa- ja vesioikeussäännöksiä. Saamelaisten osallistumismahdollisuuksia valtion maa- ja vesialueiden hoidon ja käytön suunnitteluun kehitetään Metsähallituksen yhteyteen perustetuissa kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Perinteisten elinkeinojen ohella turismi mainitaan

Sopimus korostaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen merkitystä saamen kielelle, kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle.

Poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja saamen käsityön ohella kulttuuriset ja luovat elinkeinot, turismi ja elinkeinojen nykyaikaiset harjoittamismuodot mainitaan sopimuksessa. Elinkeinoja koskevia säännöksiä täsmennetään kansallisesti sopimuksen voimaansaattamisen yhteydessä.

Lue seuraavaksi