Tökkiikö uudenvuodenlupauksen tekeminen? Ota apuun wanhat sananlaskut!

"Joka vuuen työtä tekköö, se kekrinä hellittää", sanoi vanha kansa uuden vuoden kynnyksellä. Sananlaskuihin tiivistettu viisaus pätee myös nykypäivänä.

uusivuosi
Ristipistosgrafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Sananlaskujen asiantuntija Liisa Granbom-Herranen yllättää. Kun häntä pyytää valitsemaan sananlaskun uudenvuoden puheeseen, valinta on "Löpö löpö lällää, tää vuos men tällää!" Outo rallatus ollaakseen sananlasku!

– Me näemme sananlaskut helposti juhlavina, koska niille on kaksi vahvaa lähdettä: Raamattu ja Kalevala. Ne kulkivat ennen suullisena tietona sukupolvelta toiselle, Granbom-Herranen selittää.

Riettaudet jäivät keräämättä

Vanha kansa oli hauskempaa ja irrottelevampaa väkeä kuin sananlaskuista äkkiseltään uskoisi. Paljon kansan viisautta on jäänyt häveliäisyyssyistä muistiinmerkitsemättä.

– Elias Lönnrotia pidetään ensimmäisenä sananlaskujen kerääjänä. Hän itse totesi, että "tässä ovat kaikki keräämäni sananlaskut lukuunottamatta sopimattomia, riettaita tai muuten vaan epäsopivia."

Vakavuutta lisäsi myös kristinusko, joka alkoi jossain vaiheessa sekoittua sananlaskuihin.

– "Jeesus tänne uunna vuonna, hyvä vuosi vierahaksi." Siihen on pantu sekä Raamattua että kalevalamittaa sekaisin, kuvailee Turun yliopiston dosentti Liisa Granbom-Herranen.

"Joka vuuen työtä tekköö, se kekrinä hellittää"

Tammikuun alkuun sijoittuva uusivuosi on melko uusi tulokas Suomessa. Maatalouteen perustuneessa yhteiskunnassa vuoden päätti sadonkorjuun ja eläinten teurastuksen jälkeinen juhla kekri. Se sijoittuu marraskuun alkuun.

– Talonpoikaisessa maailmassa kalenteri on varsin uusi keksintö, noin 500 vuotta. Kekri on ollut vuoden päätösjuhla, aika pysähtyä, Granbom-Herranen kertoo.

Kekriin liittyi myös muutaman viikon tasausaika, jolloin tasattiin vanhoja kalentereita. Venäjän vallan alla olleessa Suomessa oli 1800-luvulla käytössä kaksi kalenterijärjestelmää: Venäjällä käytetty ja Ruotsin kalenteri.

– Ruotsissa vuosi alkoi joulusta, Suomessa myöhäissyksystä eli kekristä.

"Ennen vuosi leivättä, kun kekri viinatta"

Eino Leinon sanoin "kekrinä köyhäkin nauraa". Silloin oli kerrankin yllin kyllin ruokaa ja juomaa sekä lupa ilakoida.

Juhlimisessa oli paljon samankaltaisuutta nykyisen uuden vuoden juhlimisen kanssa. Vanhalle jätettiin railakkaat jäähyväiset, ja uusi vuosi aloitettiin puhtaalta pöydältä.

– "Kerta keyrii pietään, toinen kerta kellistellään" voisi nykyään olla "kerran uuttavuotta pidetään, toinen aika laiskotellaan," maalailee sananlaskuja paljon tutkinut Liisa Granbom-Herranen.

Kekriin liittyi oleellisesti rentoutuminen, arjesta irtipäästäminen. Alkoholilla oli keskeinen asema juhlapöydässä.

– Sanottiin, että "Ennen vuosi leivättä, kun kekri viinatta." Nyt sama voisi kuulua "Ennen vuosi leivättä, kuin uusivuosi viinatta!"

"Alku jos on hyvästi, niin loppu menee itsestään"

Mitä vanhoista viisauksista sitten voi oppia? Uudenvuodenlupaukset liittyvät usein uuteen alkuun: aloitan kuntoilun, syön terveellisemmin, juon vähemmän, aloitan uuden harrastuksen...

– "Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo." Tämä voi viitata siihen, että uusi työvuosi tulee olemaan vaikea, mutta kyllä siitä selvitään.

Dosentti Liisa Granbom-Herranen muistuttaa, että sananlaskuja tulkitessa täytyy ottaa huomioon myös niiden käyttötarkoitus. Sama sananlasku voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.

Entä jos uudenvuodenlupauksen pitäminen tuntuu tökkivän jo loppiaisena? Silloin voit todeta, että "Alku tappaa" tai "Alkupäästähän kananpaskakin on valkeaa!"

Ristipistosgrafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Jutussa esitetyt sananlaskut on kerätty Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta (siirryt toiseen palveluun) ja Liisa Granbom-Herrasen haastattelusta. Murteellisia ilmaisuja on ymmärrettävyyden vuoksi muutettu kirjakielisiksi.

Lue myös: Testaa, osaatko tulkita uudenvuoden taikoja ja enteitä kuin esivanhempasi (siirryt toiseen palveluun)