Koe uusi yle.fi

HKL: Pikaratikka on bussia hitaampi, mutta ketterämpi: "Vaunu pysähtyy vain pysäkeillä"

Suunnittelijat vakuuttavat, että ratikka jouhevoittaa liikennettä, vaikka sen keskinopeus saattaakin jäädä hiukan alle nykyisen bussilinjan nopeuden.

raitioliikenne
Helsingin ja Espoon välille tulevan pikaratikan havainnekuva.
Tuoreimmassa havainnekuvassa pikaratikka on teräksenharmaa. Pikaratikasta on suunniteltu myös oranssia, mukailemaan runkolinjan bussin väriä. Lopullinen päätös värityksestä on vielä kuitenkin tekemättä.©IDIS Design Oy

Pikaraitiotien valmistuminen tavoitteen mukaan vuonna 2021 on hyvin epätodennäköistä. Keskiviikkona allekirjoitettiin sopimus uusien ratikkavaunujen hankkimisesta. Sopimuksen mukaan HKL hankkii kaikkiaan 49 uutta raitiovaunua, joista yli puolet ovat tulevia pikaratikoita.

Helsingin ja Espoon välillä tulevaisuudessa kulkevalla raitiotiellä korvataan nykyinen Jokeribussi. Tuleva raitiotie kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Sen rakentaminen maksaa 275 miljoonaa euroa. Helsinki maksaa summasta hieman alle puolet, Espoo neljänneksen ja loput valtio. Valtion osuudesta HKL kuitenkin vielä odottaa lopullista vahvistusta.

Suunnittelijat vakuuttavat, että ratikka jouhevoittaa liikennettä, vaikka sen keskinopeus saattaakin jäädä hiukan alle nykyisen bussilinjan nopeuden. Pikaratikan tavoitenopeus on 25 kilometria tunnissa, kun esimerkiksi vuonna 2010 runkobussilinjan keskinopeudeksi mitattiin 29 kilometriä tunnissa.

– Tavoitteena ei ole alunperinkään ollut nopeuttaa reittiä, vaan parantaa sen palveluja. On myös otettava huomioon, että ratikkalinja ei täysin noudata nykyistä runkobussilinjaa. Pysäkkejä on enemmän ja näin ratikka saavuttaa paremmin kaupunkilaiset, toteaa HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

Havainnekuva pikaratikasta
Ratikasta on kaavailtu myös oranssia runkolinjan bussien tavoin.Havainnekuva / Idis Design Oy

– Vältetään yhteisiä ajoneuvokaistoja, pysähdyksiä liikennevaloissa ja risteyksissä, Lähdetie täsmentää.

Helsingissä on jo jonkin verran kokemusta niin sanotuista joukkoliikenne-etuuksista liikennevaloissa. Se tarkoittaa sitä, että valot tunnistavat esimerkiksi ratikan ja bussin, ja ne pääsevät etenemään nopeammin kuin muu liikenne.

– Niitä etuuksia ei silti vielä hyödynnetä tarpeeksi. Sitä voidaan lisätä. Kyseessä on ihan yleinen trendi maailmalla, Lähdetie sanoo.

Projektijohtaja: 275 miljoonan yli ei mennä

Viime arvio pikaraitiotien valmistumisesta on ollut vuosi 2021. Keskiviikkona HKL:n Raide-Jokeri -projektin johtaja Juha Saarikoski tähyili kuitenkin pidemmälle.

– 2021 elokuu, alkuperäinen tavoite olisi hyvin, hyvin haastava. Kaava-asiat ja rakennustöiden järjestyminen ilman nykyisen runkolinjaliikenteen häiriintymistä vaikuttavat aikatauluun olennaisesti, Saarikoski sanoo.

Saarikosken mukaan aikataulu tarkentuu vasta kahden vuoden kuluttua.

Hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä infran osalta 275 miljoonaa euroa. Summasta kuitenkin puuttuvat vielä varikkorakennusten hintalaput. Ylöspäin summan ei infran osalta Saarikosken mukaan silti ole varaa enää heilahtaa.

– Se on suuri riski hankkeen toteutumisen kannalta, jos joudumme muuttamaan kustannusarviota. Silloin kahden kaupunginvaltuuston pitäisi käsitellä asia uudestaan, toteaa Saarikoski.

Juttua korjattu 22.12.2016 kello 10:33: HKL:n Raide-Jokeri -projektin johtaja täsmentää lausuntoaan pikaraitiotien liikennöinnin alkamisesta. Aikaisemmin jutussa kerrottiin liikennöinnin alkavan aikaisintaan vuonna 2023, mutta tavoitteena on silti edelleen saada raitiotie toimintaan jo vuonna 2021.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Digitaalinen terveydenhoito

Terveysteknologia on vientihitti – Suomalaisfirmoilla kotikutoinen ongelma

Libanon

Saad al-Hariri palasi takaisin Libanoniin – Ero pääministerin tehtävästä on edelleen auki

Uber

Uber peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Abitreenit

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa