Eturivin poliitikkoja jää pääkaupunkiseudulla pois kuntavaaleista – "Mahdollisuudet vaikuttaa ohentuneet"

Pitkän linjan poliitikko, espoolainen Kalevi Kivistö (vas.) on yksi luopujista. Länsimetro tullaan hänen mukaansa muistamaan kompasteluistaan.

kuntapolitiikka
Kalevi Kivistö.
Kalevi Kivistö luopuu kuntapolitiikasta tämän kauden jälkeen.Nella Nuora / Yle

Vasemmistoliiton Kalevi Kivistö aloitti kunnallispolitiikassa 50 vuotta sitten. Nyt takana on kahdeksan vuotta Espoon valtuustossa. Ensi keväänä hän sulkee Espoon valtuustosalin muhkean oven viimeistä kertaa.

Ensimmäinen valtuustopaikka irtosi Kivistölle Jyväskylässä 1960-luvulla. Sen jälkeen hän on ollut mukana monessa. Kivistö nousi Ele Aleniuksen jälkeen SKDL:n puheenjohtajaksi. Hän on toiminut moneen kertaan ministerinä ja kaksi kertaa presidenttiehdokkaana. Kivistö oli myös Keski-Suomen viimeinen maaherra.

Ylen selvityksestä käy ilmi, että Kivistön lisäksi myös moni muu eturivin poliitikko jää pois kevään kuntavaaleista.

Pajamäki pois politiikasta Helsingissä

Helsingissä luopujiin kuuluu yksi kaupungin näkyvimmistä kuntapoliitikoista. SDP:n ryhmää pitkään vetäneen Osku Pajamäen luopumisen taustalla on uusi työ Paasitornin toimitusjohtajana.

Myös perussuomalainen kansanedustaja Tom Packalén luopuu valtuustotyöstä. Muita helsinkiläisiä luopujia ovat RKP:n Gunvor Brettschneider sekä vasemmistoliiton Eija Loukoila ja Pekka Saarnio.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Liuta naisvaltuutettuja väistyy Vantaalla

Vantaalla valtuuston jättää SDP:n Mari Niemi-Saari. Niemi-Saari on sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja. Myös SDP:n Christina Kassila ja Ulla Rannikko jättävät valtuustotyön, samoin vihreiden Riikka Åstrand ja Heidi Rosbäck sekä RKP:n Göran Härmälä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Espoossa poistuu kokemusta

Espoossa Kivistön lisäksi valtuustotyön jättää ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen isä, kokoomuksen entinen kansanedustaja Jouni Mykkänen.

Kokoomuksessa vapaaehtoisiin luopujiin lukeutuvat myös Saija Äikäs ja Jan Holst.

Perussuomalaisten listalla ei nähdä keväällä sitoutumatonta valtuutettua Petri Pulkkasta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Nuorisopolitiikka vei mennessään

Kalevi Kivistiön on yksi 60-luvun värikkään nuoriso- ja opiskelijapolitiikan mukaan tempaamista poliitikoista.

– Oli hyvin luontevaa, että sitten pyydettiin meitä opiskelija-aktiivejakin ehdolle. Meitä oli eri puolueissakin ehdolla ja SKDL:ssäkin useampia.

Kivistö kertoo järjestö- ja kansalaistoiminnan muuttuneen paljon sitten 60-luvun. Hän arvelee, että nykyisin nuoret lähtevät mukaan poliittiseen vaikuttamiseen tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median vaikutuksesta.

Valitettavasti yhä harvempi nuori haluaa päättäjäksi.

Jos Kivistö istuisi seuraavassakin valtuustossa, olisi hän kauden päättyessä 80-vuotias. Korkea ikä on hänelle keskeisin syy luopua kuntavaikuttamisesta.

– Minulla on ollut mielessäni eduskunnan entisen puhemiehen K.-A. Fagerholmin toteamus, että pitää ymmärtää luopua niin kauan kuin vielä ymmärtää.

Menneet tabut: Kekkonen ja Neuvostoliitto

Kivistön noustessa SKDL:n puheenjohtajaksi vuonna 1979 näkyvän poliitikon ei sopinut kritisoida presidentti Urho Kekkosta, eikä varsinkaan naapuria Neuvostoliittoa. Edeltäjänsä Ele Aleniuksen jäljiltä puolueen suhteet Neuvostoliittoon ja muihin niin sanottuihin reaalisosialismin maihin olivat ohuet. SKDL:n puheenjohtajan tuli pitää kieli keskellä suuta.

– Piti pitää huoli siitä, että oman järjestön toimintakyky säilyy ja että se pystyy myös sisäpolitiikassa olemaan vakavasti otettava tekijä, muistelee Kivistö.

Kalevi KIVISTÖ SKDL:n puoluekokouksessa 24.5.1985.
Kalevi Kivistö luopui SKDL:n puheenjohtajan tehtävästä vuonna 1985.Arja Lento / Yle

Neuvostoliiton lehdistön kriittiset maininnat suomalaisista puolueista tai poliitikoista vaikuttivat tuolloin myös kotimaan politiikkaan.

– Se varsinainen tykitys tuli Neuvostoliiton lehdistön kautta, sanoo Kivistö.

Kivistön pyrkiessä presidentiksi ensimmäistä kertaa vuonna 1982 oli Neuvostoliitolla vielä käytössä Suomessa niin sanottu "kotiryssäjärjestelmä". Myös Kivistölle osoitettiin tuolloin Neuvostoliiton suurlähetystöstä oma yhdyshenkilö.

"Olen säälinyt nykyministereitä"

Kivistö poliittiseen uraan kuuluvat myös ministerin pestejä. Hän toimi 70- ja 80-luvuilla kulttuuri- ja opetusministerinä kolmessa hallituksessa.

Ministerin työ oli rankka, mutta arvokas kokemus.

– Tuntui, että rankempaa ja hektisempää työtä ei voi olla.

Euroopan unioni on tuonut lisää tehtäviä nykyministereille.

– Olen monta kerta hämmästellyt ja ehkä voisi sanoa säälinytkin niitä nykyisiä ministereitä, jotka joutuvat hoitamaan kahtakin ministeriötä, kertoo Kivistö.

Presidentin valta muuttui

Kivistö pyrki Suomen presidentiksi kaksi kertaa.

Presidentin valtaoikeudet olivat vahvasti esillä jo 70-luvulla, kun Kivistö oli mukana valtiosääntökomiteoissa. Hänen mukaansa presidentti-instituutio muuttui vuosituhannen vaihteessa uuden perustuslain myötä ratkaisevasti.

– Sellaista sisäpoliittista valtaa ja näiden valtaoikeuksien käyttämistä mitä Kekkosen aikana oli, niin sitä ei nykyisessä presidentin vallankäytössä voisi edes kuvitella, Kivistö sanoo.

Maakunnasta ei hyötyä Espoolle

Maakuntahallinto ei ole entiselle Keski-Suomen maaherralle uusi asia.

– Meidän perustuslakihan mahdollisti tämän muutoksen jo 20-luvulla, kun perustuslait tulivat voimaan. Ylemmänasteisesta itsehallinnosta säädetään lailla, luki silloinkin perustuslaissa, mutta koskaan tällaista lakia ei säädetty. Ja nyt sitä sitten valmistellaan.

Kalevi Kivistö
Kivistö Espoon valtuustosalissa joulukuussa 2016.Nella Nuora / Yle

Kivistöä uudessa laissa eniten askarruttavat maakuntien kokoerot.

– Minusta se alkuperäinen ajatus, joka olisi noudattanut vanhaa lääninjakoa, olisi ollut mielekkäämpi. Se olisi tullut eheämpi ja selkeämpi järjestelmä.

Kivistö ei usko espoolaisten hyötyvän sosiaali- ja terveyspalvelujen siirrosta maakuntaan.

– Espoon kannalta on hyvin vaikea nähdä, mitä lisäarvoa tämä maakuntahallinto Espoolle tuo.

Erityisesti häntä askarruttaa vanhuspalvelujen tulevaisuus kunnassa, jossa vanhusten osuus väestöstä kasvaa koko ajan.

Valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet ohentuneet

Valtuutettujen tehtävät ovat Kivistön mukaan muuttuneet valtavasti 50 vuoden aikana.

– Aiemminhan kunta päätti valtuustotasolla hyvinkin konkreettisista ja yksityiskohtaisista asioista, sanoo Kivistö.

Kivistön poliitisen uran aikana on rakennettu keskeiset suuret palvelujärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ajanjaksolla on myös luotu peruskoulu, keskiaste, kulttuuripalvelut ja vapaa-ajanpalvelut. Myös ympäristöpolitiikka tuli jossain vaiheessa mukaan.

Kivistön näkee, että 90-luvulta lähtien kuntapolitiikassa on otettu mallia liike-elämästä. Päätöksenteossa seurataan nykyisin ylätasolla tulostavoitteiden toteutumista.

– Sen takia valtuutettujen mahdollisuudet konkreettisesti vaikuttaa ovat pienentyneet, hän pohtii.

Tehtäviä on delegoitu lautakuntatasolle ja virkamiesten hoidettavaksi. Valtuuston oma päätöksenteko on Kivistön mukaan ohentunut.

– Minusta olisi tuumaamisen paikka, millä tavalla valtuutettujen mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan keskeisiin päätöksiin voitaisiin parantaa.

Länsimetro hyvä huono esimerkki

Tämän valtuustokauden kuumin aihe Espoossa on ollut länsimetro.

Kivistö uskoo, että hanke tullaan muistamaan ennen kaikkea kompasteluista sekä aikataulun ja budjetin pettämisestä.

– Metro on tyypillinen esimerkki siitä, että luottamusmiesten mahdollisuudet edes seurata, saati vaikuttaa asioihin, ovat olleet äärimmäisen ohuet.

Erityisen huolissaan kuntapolitiikan jättävä Kivistö on kansalaistoiminnan yleisestä rapautumisesta. Rapautuminen ulottuu hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeestä kirkon toimintaan ja kaikkiin vapaaehtoisiin kansalaisjärjestöihin ja puolueorganisaatioihin asti.

– Puoluejärjestöt ovat olleet aikamoisia yhteiskunnallisia kouluja. Jos tämä toiminta kovin rapautuu, niin se antaa turhan paljon tilaa tilapäisille kohuille ja kevyelle populismille.

Vaikka valtuustotyö päättyy, aikoo Kivistö jatkossakin osallistua voimiensa rajoissa perusjärjestötyöhön ja eläkeläisjärjestöjen toimintaan.