Tällainen on lestadiolaisen joulu: "Meidän jouluun ei kuulu joulupukkia"

Esikoislestadiolaisen joulu eroaa monella tavalla perinteisestä. Esimerkiksi joulupukkia ei kotiin kutsuta. Juttu on julkaistu joulukuussa 2016.

Esikoislestadiolaisuus
Terhi Tolvanen viettää jouluaan perhepiirissä. Miestä ei jouluun enää kuulu.
Terhi Tolvanen viettää jouluaan perhepiirissä uskonnollisissa merkeissä. Tanja Kröger / Yle

Vääksyssä asuvan Terhi Tolvasen joulua vietetään eri tavalla kuin keskivertoperheessä.

Tolvanen on esikoislestadiolainen ja siksi heidän perheessään uskonto näkyy myös joulussa voimakkaasti.

– Se on oleellinen asia meidän perheessä. Jouluaattona vietämme pienen hartaushetken perheen kesken ja joulun pyhinä meillä kuunnellaan jouluseuroja.

Tolvasen perheeseen kuuluu kuusi lasta, joista yksi on muuttanut jo pois kotoa. Lapsenlapsia on kolme.

Jeesus on syntien sovittaja ja se on meidän uskonnon ydinasia. Jeesus on meille tärkeä asia ja pelastus

Joulun merkitys on Tolvasen mukaan vapahtajan syntymä.

– Jeesus on syntien sovittaja ja se on meidän uskonnon ydinasia. Jeesus on meille tärkeä asia ja pelastus.

Ei joulupukille ja televisiolle

Jouluaatto alkaa perheessä joulupakettien piilottamisella. Aamupalan jälkeen joulupaketit avataan. Sitten ulkoillaan ja joulupuuro syödään kello kaksitoista. Samalla radiosta kuunnellaan joulurauhanjulistus Turusta.

Esikoislestadiolaisuuteen kuuluu se, että televisiota ei katsota.

– Meillä ei ole ollenkaan televisiota. Meidän jouluun ei kuulu myöskään joulupukkia. Joillakin saattaa olla, mutta monilla ei ole joulupukkiperinnettä.

Tämän jälkeen perhe lähtee Asikkalan hautausmaalle.

Olohuoneessa pidetään pieni jouluhartaus, lauletaan joitakin jouluvirsiä ja luetaan jouluevankeliumi

– Nyt se on vielä tärkeämmässä roolissa, kun mieheni hauta on siellä.

Isovanhemmat liittyvät mukaan jossain vaiheessa. Tämän jälkeen saunotaan ja syödään joulupäivällistä. Ateriaan kuuluvat kinkku ja laatikot.

Uskonto näkyy monella muullakin tavalla.

– Olohuoneessa pidetään pieni jouluhartaus, lauletaan joitakin jouluvirsiä ja luetaan jouluevankeliumi. Milloin se on joku lapsi ja milloin joku aikuinen.

Joulupäivänä saarnan kuuntelua

Joulupäivänä uskonnollisuus näkyy vielä voimakkaammin. Silloin Tolvasen perhe kuuntelee lestadiolaisten Jellivaaran seuroja Ruotsista. Siellä on kansainväliset jouluseurat.

– Kuuntelemme sitä joulupäivänä joko puhelimessa kotona tai menemme Launeen rukoushuoneelle. Seurat kestävät viisi päivää. Arkena ei kaikkea välttämättä kuunnella.

Joulun vietto päättyy tapaninpäivänä.

– Tapaninpäivän jälkeen teen normaalin arjen asioita.

Terhi Tolvanen tyttären lasten kanssa seimen ympärillä
Kuvassa Terhi Tolvanen tyttären lasten kanssa seimen ympärillä.Terhi Tolvanen

Joulun merkitys uskonnollinen

Joulu on merkittävin juhla Tolvaselle.

– Koko Jeesuksen syntymä ja kuolema nivoutuvat ja niistä saarnataan paljon. Toisaalta se on sanoma, joka menee läpi koko vuoden. Vapahtajan syntymä korostuu joulun aikaan.

Tämä joulu on Tolvaselle ensimmäinen, joka ei ahdista. Tolvasen mies kuoli neljä vuotta sitten syöpään.

– Se on kauniina muistona vierellä, mutta suru on hävinnyt. Tämä on ensimmäinen joulu, jota odotan iloisella mielellä.