Poliisi tarvitsee USA:n apua tiedon saamiseksi Googlen palvelinkeskuksesta Haminasta

Suomen poliisi pyytää jatkuvasti enemmän tietoja ulkomaisilta nettijäteiltä, kuten Facebookilta tai Googlelta, rikosten selvittämiseksi.

internet
Facebookin tietokonepalvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa.
Netin aikakaudella viranomaisten voi olla vaikea tietää, minkä valtion alueella rikoksen selvittämisen kannalta tärkeä tieto sijaitsee. Tässä kuvassa on Facebookin palvelinkeskus Ruotsin Luulajassa.Susanne Lindholm / EPA

Ratkaiseva tieto rikoksen selvittämiseksi sijaitsee nykyään usein Suomen rajojen ulkopuolella.

– Epäillyt käyttävät teknisiä laitteita kommunikaatiovälineinä, ja sehän tarkoittaa, että niistä saatava informaatio on meille ratkaisevan tärkeässä asemassa, sanoo keskusrikospoliisin kybertorjuntakeskuksen lakimies Karl Linderborg.

Suuret nettiyhtiöt, kuten Facebook ja Google, luovuttavat joitakin tietoja vapaaehtoisesti myös suomalaisille viranomaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot sähköpostitilin käyttäjästä tai siitä, milloin tiliä on käytetty.

Suomi sai vastauksen 76 prosenttiin pyynnöistä

Euroopan neuvoston alainen työryhmä (siirryt toiseen palveluun) selvitti, minkä verran tällaisia suoria pyyntöjä tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (siirryt toiseen palveluun) solmineet maat esittävät kuudelle suurelle yhdysvaltalaiselle palveluntarjoajalle Applelle, Facebookille, Googlelle, Twitterille, Microsoftille ja Yahoolle.

Pyyntöjen määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2015 niitä oli yli 138 000, kun vuotta aiemmin niitä oli runsaat 100 000. Näihin lukuihin eivät sisälly Yhdysvaltain viranomaisten vastaavat pyynnöt. Niitä oli vuonna 2015 vajaat 90 000.

Grafiikka tietopyyntöjen määrästä.

Selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2015 Suomen viranomaiset pyysivät tietoja suoraan näiltä kuudelta yhdysvaltalaiselta nettijätiltä 227 kertaa. Suomalaiset saivat jonkinlaisen vastauksen 76 prosenttiin pyynnöistä. Eurooppalaisista eniten pyyntöjä tekivät Britannia ja Saksa.

Vastausta ei aina kuulu, koska yrityksillä on erilaisia ehtoja tietojen luovuttamiseksi. Suomalaisille viranomaisille ne antavat tietoja lähtökohtaisesti EU:n, Eftan ja Etan alueella olevien henkilöiden tileistä.

Sonera ja Elisa eivät luovuta tietoja ulkomaalaisille

Lainsäädännön erojen vuoksi yhdysvaltalaiset yritykset antavat tietoja vapaaehtoisesti useammin kuin eurooppalaiset yritykset. Esimerkiksi Sonera ja Elisa kertovat, että ne luovuttavat tietoja suomalaisista asiakkaistaan vain suomalaisille viranomaisille. Ulkomaisten viranomaisten pitää aina hankkia tiedot oikeusapupyynnön kautta.

Jotkut yhtiöt ovat määrittäneet, että mistä tieto on saatavissa, ja tässä tapauksessa se on saatavissa Yhdysvalloista.

Karl Linderborg

Myös suomalaiset viranomaiset lähettävät oikeusapupyyntöjä ulkomaisille viranomaisille muun muassa silloin, kun haluavat tietoa viestien sisällöstä, esimerkiksi sähköposteista.

Viime aikoina oikeusapupyyntöjen määrää ovat kasvattaneet niin sanotut CEO-petokset eli toimitusjohtajapetokset. Niissä suuren yrityksen toimitusjohtajana esiintyvät verkkorikolliset huijaavat yrityksiltä suuria summia rahaa.

Vaikka poliisi olettaisi, että tieto viestin sisällöstä sijaitsee Googlen palvelinkeskuksessa Haminassa, sitä pitää pyytää Yhdysvaltain viranomaisten kautta.

– Jotkut yhtiöt ovat määrittäneet, että mistä tieto on saatavissa, ja tässä tapauksessa se on saatavissa Yhdysvalloista, Linderborg sanoo.

Euroopassa keskustellaan viranomaisten valtuuksista

Oikeusapupyynnön käsittely voi kestää kuukausia. Sekä EU-komissio että Euroopan neuvosto pohtivat parhaillaan sitä, pitäisikö viranomaisilla olla nykyistä laajemmat oikeudet käyttää ulkomailla sijaitsevia tietoja.

– On keskusteltu siitä, onko datan sijainnin merkitys vähentynyt, koska data liikkuu valtioiden välillä ja se voi sijaita jopa useassa paikassa yhtä aikaa, Linderborg sanoo.

Kysymys kuuluu, pitäisikö viranomaisten oikeus käyttää tietoja määritellä tiedon sijaintipaikan sijaan esimerkiksi sen mukaan, missä maassa yhtiö tarjoaa palvelujaan tai missä maassa sähköpostitiliä käytetään.