Johtajaylilääkärit kieltävät syrjineensä naispareja hedelmöityshoidoissa: Sama hoitolinjaus koskee myös heteropareja

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta määräsi 30 000 euron uhkasakon naisparien syrjinnästä Suomen yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreille. Heidän mukaansa hoitolinjaus perustuu voimassa oleviin säädöksiin.

Kotimaa
Hedelmöityshoitoklinikan säiliö, jossa säilytetään muun muassa pakastettua munasarjakudosta.
Hedelmöityshoitoklinikan säiliö, jossa säilytetään muun muassa pakastettua munasarjakudosta.Juha Kokkala / Yle

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti aiemmin tällä viikolla määrätä 30 000 euron henkilökohtaisen uhkasakon Suomen viiden yliopistosairaalan johtajaylilääkäreille naisparien syrjinnästä hedelmöityshoidoissa. Lautakunnan mukaan uhkasakolla tehostetaan päätöstä, jolla kielletään johtajaylilääkäreitä syrjimästä naispareja.

Johtajaylilääkärit ovat antaneet sairaanhoitopiireilleen määräyksen, jonka perusteella itselliset naiset ja naisparit on suljettu pois julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista.

Johtajaylilääkärit julkaisivat tänään torstaina tiedotteen, jossa he kiistävät syrjineensä mitään tiettyä kansalaisryhmää.

– Koko linjaus perustuu hedelmöityshoitojen hyväksyttyihin kriteereihin vuodelta 2005, jolloin hoitotakuulainsäädäntö astui voimaan. Siellä lukee, että hoitojen edellytyksenä pitää olla lääketieteelliset perusteet, omat sukusolut ja riittävä todennäköinen vaikuttavuus eli vähintään kymmenen prosentin onnistumismahdollisuus, sanoo yksi tiedotteen allekirjoittajista, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Väärinymmärrystä vai syrjintää?

Naisparit kuitenkin tarvitsevat lahjoitettuja sukusoluja hedelmöityshoitoihin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan yliopistosairaaloiden toiminnassa erityisen moitittavaa on ollut se, että terveydenhuollon asiakkaalta on evätty mahdollisuus hedelmöityshoitoon, vaikka hän on hankkinut sukusolut omalla kustannuksellaan.

Mäkijärven mukaan sillä ei ole merkitystä, miten sukusolut on hankittu, sillä sama linjaus koskee sekä hetero- että naispareja.

– Tässä on varmaan väärinymmärrystä eli lahjasoluilla tapahtuvia hedelmöityshoitoja ei ole annettu kenellekään julkisissa terveydenhuoltolaitoksissa. Linjausta ei ole kohdistettu mihinkään erityiseen kansalaisryhmään vaan se koskee myös heteropareja.

Munasolu ja neula.
Onnettomuudessa kuollut pariskunta oli valmistellut keinohedelmöitystä.Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Hedelmöityshoidot 2014-2015 -raportissa kerrotaan kuitenkin, että Suomessa luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hedelmöityshoidoista 3,8 prosenttia tehtiin julkisessa terveydenhuollossa vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan.

THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan luovutettuja sukusoluja käytetään julkisella puolella äärimmäisen harvoin, esimerkiksi silloin, kun syntyvällä lapsella olisi suuri riski saada jokin perinnöllinen sairaus.

– Näissä tapauksissa hoidot perustuvat lääketieteelliseen syyhyn, kun taas naisparien hoidot liittyvät lähinnä sosiaaliseen syyhyn. Sosiaalisista syistä johtuva lapsettomuus on rajattu julkisella puolella pois priorisointikeskustelun jälkeen.

Henkilökohtainen uhkasakko on harvinainen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteerin Juhani Kortteisen mukaan on harvinaista, että lautakunta määrää henkilökohtaisen uhkasakon, kuten johtajaylilääkärien kohdalla on tehty.

Hänen mukaansa näin päätettiin siksi, että johtajaylilääkäreitä on huomautettu toiminnasta jo aiemmin, mutta tuloksetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti syksyllä 2014 hedelmöityshoitojen yhtenäiset perusteet siten, että eri ryhmät olisivat yhdenvertaisessa asemassa. STM:n mukaan vain lääketieteelliset syyt voivat olla esteenä hedelmöityshoitojen antamiselle.

Kenellä on päätösvalta?

Johtajaylilääkärien mukaan lait ovat ristiriidassa keskenään.

– Näkemyksemme mukaan tilanne on sellainen, että eri lait lyövät toisiaan korville. Julkisen terveydenhuollon johtajaylilääkäreitä säätelevät monet lait, kuten terveydenhuoltolaki, potilaslaki ja Kela-laki. Olemme pyytäneet tähän asiaan päätöstä STM:n yhteydessä toimivalta palveluvalikoimaneuvostolta, joka linjaa, mitä hoitoja julkisessa terveydenhuollossa verorahoilla annetaan, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärven mukaan naisparien hedelmöityshoidot aiheuttaisivat miljoonien eurojen kustannukset julkiselle terveydenhuollolle, mutta rahoja ei ole budjetoitu sairaaloissa.

– Lääketieteellisestä hoidosta on tähän mennessä päätetty terveydenhuollon organisaatioiden puitteissa, ja ylimpänä elimenä siellä on terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto. Sitten ollaan ihan uudessa maailmassa, jos erilaiset lautakunnat ja valiokunnat rupeavat päättämään, millaista terveydenhuoltoa julkisilla varoilla Suomessa annetaan. Se täytyy ottaa huomioon toiminnassa ja myös sen resurssoinnissa.

Juttua on muokattu 23.12.2016: Lisätty tiedot THL:n tutkimusraportista Suomessa tehdyistä hedelmöityshoidoista.