Miten estää rekkaterrori-isku? Ammattikuski: Ei mitenkään

Berliinin ja Nizzan kylmäveriset, rekalla toteutetut joukkosurmat huolestuttavat kuljetusyrittäjiä. Varkaudenesto- ja hälytyslaitteet ovat yleisiä, mutta edes sormenjälkitunnistin ei estäisi samaa tapahtumasta.

terrorismi
Betoniesteitä asennettiin Berliinin Breitscheidplatzilla ennen joulutorin uudelleenavaamista torstaina.
Betoniesteitä asennettiin Berliinin Breitscheidplatzilla ennen joulutorin uudelleenavaamista torstaina.Rainer Jensen / EPA

Kuorma-autojen hallinnan turvallisuuden eteen on tehty hartiavoimin töitä, mutta ei vielä riittävästi, pohtii ammattikuljettaja Teppo Mikkola. Hän on ammattikuntansa edunvalvontajärjestössä Skalissa hallituksen puheenjohtajana.

– On normaalit varkauden estolaitteet ja hälytyslaitteet. Kaasuhälyttimet ovat yleistyneet kuorma-autoissa, Mikkola huomauttaa.

Kaasuhälyttimiä on alettu asentaa rekkoihin sen jälkeen, kun Keski-Euroopan lastivarkaat ryhtyivät tainnuttamaan kuljettajia kaasulla hytteihinsä öisillä taukopaikoilla.

Rekkojen tarkka ajoseuranta tai sormenjälkitunnistuskaan eivät estä sitä, etteikö ulkopuolinen terroristi voisi ottaa rekan haltuunsa ja toteuttaa sillä silmitöntä väkivaltaa, Teppo Mikkola epäilee.

– Berliinissä todettiin, että autoon oli menetetty iltapäivällä yhteys – seurantajärjestelmä saadaan poiskin päältä jos halutaan. Siinä puolessa tunnissa kun se huomataan keskuksessa, ehditään tehdä jo monta vahinkoa, eli varmahan tämä järjestelmä ei ole, hän sanoo.

– Jos otetaan vaikka sellainen tilanne sormenjälkitunnistuksessa, että kuljettaja kaapataan tai häntä uhataan, niin kyllähän aina saat hänet painamaan sormenjälkensä pakottamalla.

Meillä on oma riskinsä se, että kuljettajat liikkuvat yksinään.

Teppo Mikkola

Berliinin joulutori-iskussa tekijä oli saksalaisten lehtitietojen mukaan pitänyt kaappaamansa rekan ammattikuljettajan elossa, kun ajoi kovaa vauhtia väentungokseen, ja ampunut hänet lopuksi.

Mikkola tuomitsee maanantai-iltaisen iskun jyrkästi. Tiistain A-studiossa terrorismiasiantuntija arvioi rekkaiskuja niin helpoksi keinoksi joukkosurmata, että samanlaisia iskuja tulee vastakin.

– Siinä käytetään räikeästi hyväksi kuljettajan terveyttä ja elämää siihen, että saa omat tarkoitusperät tietoisuuteen, kommentoi Mikkola.

Suomen hiljaiset taipaleet turvattomia

Venäläisiä rekkoja Vaalimaan rekkaparkissa.
Vaalimaan rekkaparkki.YLE / Raine Martikainen

Skalin hallituksen puheenjohtaja pitää Suomea periaatteessa yhtä turvallisena tai vaarallisena rekkaliikenteelle kuin Keski-Eurooppaa.

– Ainahan missä on liikennettä ja tapahtuu, se tuo sattumia ja osumia. Toisaalta siellä on liikennettäkin eli kavereita. Meillä on oma riskinsä (Suomessa) se, että kuljettajat liikkuvat yksinään.

Tämä tarkoittaa pakollisen lepohetken koittaessa usein sitä, että korpitaipaleella ajava yöpyy tien poskessa itsekseen. Se tuo kaappausta ja lastivarkautta pelkäävälle turvattomuutta. Kun jotain ikävää tapahtuu, poliisi on kaukana.

– Suomessa on erityisen vähän panostettu kuljettajien rekkaparkkeihin. Liian usein joutuu sen yhdeksän tunnin ajoajan täyttymisen jälkeen hakemaan paikan, jossa ei ole ketään muuta tai vartiointia, Mikkola tähdentää.

– Jo vartissa ehtii tapahtumaan paljon ennen kuin virkavalta on paikalla.

Hänen ratkaisunsa turvallisuustilanteen parantamiseksi kotoperällä olisi uusien rekkaparkkien rakentaminen.

– Se olisi yhteiskunnan tehtävä niin kuin muissakin maissa. Se luo infran ja puitteet, missä tavaraa kuljetetaan. Yhteiskunnalle tätä tehdään – Suomen kilpailukyvylle, viennille ja kotimaan ihmisille.