Ministeri Lindström: Saamelaismääritelmä tulee tarkistaa ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo, että hallitus aikoo tarkistaa muun muassa Suomen kansallisen saamelaismääritelmän, ennen kuin se voi ratifioida pohjoismaisen saamelaissopimuksen.

saamelaiset
Jari Lindström.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.).Jarno Kuusinen / AOP

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on kommentoinut pohjoismaisen saamelaissopimuksen etenemistä oikeusblogissa.

Oikeusministeriö tiedotti eilen, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, ja hallitus lähtee edistämään sopimuksen ratifioimista.

Lindström pitää kolmen valtion, Suomen, Ruotsin ja Norjan neuvottelemaa sopimusluonnosta tärkeänä asiana.

– Saamelaisten kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta on tärkeää, että pohjoismainen yhteistyö toimii näissä asioissa mahdollisimman hyvin. Sopimusneuvottelun tavoitteena onkin ollut mahdollistaa saamen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän säilyttäminen, Lindström kirjoittaa.

Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisellä saamelaissopimuksella pyritään vahvistamaan saamelaisten oikeuksia niin, että saamelaisilla on mahdollisuus edistää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaansa samalla tavalla valtioiden rajoista huolimatta.

Seuraavaksi Suomen lainsäädäntö tarkistetaan

Teknisen tarkistuksen jälkeen hallitus lähtee viemään ratifiointia eteenpäin ensi vuoden aikana. Ennen ratifiointia on tarkistettava, että Suomen lainsäädäntö ja sopimusteksti vastaavat toisiaan.

Saamelaissopimuksessa tullaan määrittelemään esimerkiksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakemiselle yhteiset perusteet. Tässä pohjana käytetään Norjan saamelaismääritelmää.

Suomen saamelaismääritelmä ja saamelaiskäräjälaki tullaan siis tarkastamaan ennen sopimuksen ratifioimista.

– Tässä tarkasteluvaiheessa tullaan saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä mm. säätämään siitä, minkä määritelmän pohjalta hakeudutaan jatkossa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, Jari Lindström kirjoittaa.

Tällä hetkellä keskeistä kaikkien kolmen pohjoismaan saamelaismääritelmille on henkilön oma käsitys asiasta (niin kutsuttu identifikaatio), sekä yhteys saamen kieleen. Ruotsissa ja Suomessa hakemustaan vaaliluetteloon voi perustella isovanhemman saamen kielellä, Norjassa riittää isoisovanhemman kotikieleen viittaaminen.

Lisäksi ainoastaan Suomessa voi myös vedota esivanhempaan, joka on merkittynä vanhoissa maa-, vero- tai henkikirjoissa lappalaiseksi (niin kutsuttu lappalaispykälä).

Mahdollisesti uusi saamelaiskäräjälaki vuoteen 2019 mennessä

Ministeri Lindström kirjoittaa blogissaan, että saamelaiskäräjälakia uudistettaessa tullaan kuulemaan laajasti monia tahoja.

– Selvää on, että saamelaiskäräjälain uudistuksesta tullaan neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa sekä kuulemaan laajasti myös muita tahoja, joita asia kiinnostaa.

Lindströmin mukaan uusi saamelaiskäräjälaki pitäisi saada voimaan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja vuonna 2019.

– Saamelaiskäräjälain uudistus olisi kuitenkin tärkeää saada voimaan hyvissä ajoin ennen vuonna 2019 pidettäviä seuraavia saamelaiskäräjävaaleja.

Ministeri ei lähde ennustamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiaikataulua.

Toivoo sovittelua

Ministeri Lindströmin mukaan viime aikoina saamelaisasioissa on ollut paljon erimielisyyksiä. Hän toivoo saamelaishankkeiden etenemisen avaavan tien sovinnolle.

– Toivon, että kun saamme ajankohtaisia asioita eteenpäin ja ongelmia aiheuttaneita kysymyksiä ratkaistua, voimme samalla luoda pohjaa sovinnon rakentamiselle. Riitely ja vihainen puhe tuskin on kenenkään toiveena – saamelaisasioissa tai muutenkaan, Lindström lopettaa blogikirjoituksensa.