Saamelaiskäräjien puheenjohtaja tyytyväinen, kun Pohjoismaille tulossa yhteinen saamelaismääritelmä

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio muistuttaa, että edessä on vielä pitkä prosessi ennen kun pohjoismainen saamelaissopimus tulee voimaan.

Kotimaa
Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio uskoo, että nyt valmisteltu saamelaissopimusluonnos on suuri kompromissi.Vesa Toppari / Yle

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on iloinen, kun pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa on viimeinkin päästy jonkunlaiseen neuvottelutulokseen. Takana on pitkä prosessi.

– Jos ajatellaan, että olemme monta kymmentä vuotta puhuneet tällaisesta sopimuksesta. 2000-luvun alussa on asetettu työryhmä tekemään tätä sopimusluonnosta, sen jälkeen vuonna 2005 aloitettiin neuvottelut. Ja nyt vuonna 2016 tämä neuvottelujoukko on löytänyt yhdenmielisyyden. Kyllähän se varmasti on suuri asia meille, sanoo Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjillä ei ole vielä viimeisintä versiota sopimusluonnoksesta, koska tekstin teknistä tarkistusta ei ole vielä tehty. Sanila-Aikio kertoo, että Saamelaiskäräjillä on tiedossa sopimuksen päälinjoista, mutta ei yksityiskohdista.

Tyytyväinen yhteiseen saamelaismääritelmään

Oikeusministeriö tiedotti eilen, että pohjoismaiseen saamelaissopimukseen on muotoiltu yhteinen saamelaissopimus, jonka pohjana toimii Norjan nykyinen saamelaismääritelmä. Sanila-Aikio on tyytyväinen, kun yhteinen määritelmä on löytynyt.

– Tämä on myös kompromissi, se pitää muistaa. Minä olen iloinen siitä, että nyt meillä olisi yhteinen määritelmä siitä, että kuka pääsee äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa, Sanila-Aikio kertoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että Norjan, Suomen ja Ruotsin valtioiden pitää hyväksyä tämä määritelmä, ennen kun se tulee voimaan.

– Jos ajatellaan sitä, että suurin osa saamelaisista asuu Pohjoismaissa, niin sitten jos me saamme tukea tähän määritelmään, se tarkoittaa sitä, että valtaväestön näissä kolmessa maassa pitäisi tukea ja hyväksyä se.

Edessä on vielä pitkä prosessi

Tiina Sanila-Aikio on sitä mieltä, että sopimus on iso kompromissi, mutta se takaa tietyn minimitason, jota valtioiden täytyy tulevaisuudessa noudattaa saamelaisasioissa.

– Tietenkin tulee muistaa tämä poliittinen tilanne näissä kolmessa valtiossa. Kyllähän me tiedämme, että tämä tulos on suuri kompromissi varmasti. Joka ainoan sanan eteen meidän saamelaiskäräjien neuvottelukunnat ovat tehneet kovan työn. Ja sellainen minimitaso varmasti on nyt tässä saamelaissopimuksessa, ja tulevaisuudessa sen alle ei valtioiden puolesta enää mennä, Sanila-Aikio sanoo.

Ennen kun sopimuksen voi hyväksyä, se pitää käsitellä kaikkien kolmen maan parlamenteissa ja saamelaiskäräjillä. Tämä ottaa oman aikansa, Sanila-Aiko uskoo.

– Siihen, että meillä on hyväksytty sopimus asetettu voimaan lailla, menee varmasti vielä aikaa, Sanila-Aikio sanoo.

"Jos kolmen maan saamelaiset olisivat sen takana, on sitä vaikea kaataa yhden maan parlamentissa"

Pitkän neuvottelutyön jälkeen edessä on vieläkin pitkät neuvottelut valtioiden omissa parlamenteissa ja saamelaiskäräjillä. Sanila-Aikio uskoo kuitenkin, että nyt Suomen valtiolla tuntuu olevan halu edistää saamelaissopimusta.

– Ainakin Suomen tilanteesta minä arvoin niin, että tämän neuvottelutuloksen hyväksyminen näyttää siihen suuntaan, että tässä asiassa tulisi edistystä. Minä toivon, että tämä työ on nyt tehty niin perusteellisesti ja hyvin kuin mahdollista, niin että me voimme edistää sitä.

Sanila-Aikio toivoo, että valtiot noudattavat myös sitä, mitä saamelaiskäräjät päättävät asiasta.

– Mutta tietenkin pitää antaa arvoa käsittelylle saamelaiskäräjillä, ja odotan, että valtiot kunnioittavat sitä.

Viime aikoina on tuntunut, että Suomessa saamelaisten oikeudellinen kehitys ei ole ollut kovin menestyksellistä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan mielestä kuitenkin tällä sopimuksella on suurempi voima, koska sen takana on kolmen maan saamelaiset.

– Minä toivon, että vastustamista ei tule olemaan, mutta jos realisti olen niin varmasti jonkunlaista keskustelua ja kritisointia tulee. Mutta toisaalta uskon, että voima on siinä, että kun kolmen maan saamelaiset olisivat sen takana, on sitä vaikeaa kaataa yhden maan parlamentissa, Sanila-Aikio sanoo.