1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saimaan kanava

Kuvat salamökistä – täällä Suomen ja Venäjän virkamiehet neuvottelevat: "Saunan on huomattu olevan yhdistävä asia"

Saimaan kanavan neuvottelumajalle pääsee vain Venäjän kanavavaltuutetun eli varaliikenneministerin erikoiskulkuluvalla.

Saimaan kanava
Salamökki
Saimaan kanavan Venäjältä vuokratulla alueella sijaitseva Liikenneviraston hirsimökki on kooltaan 8x15,4 metriä.Liikennevirasto

Saimaan kanava ei ole vain Saimaan kanava (siirryt toiseen palveluun), eikä Bolšoje Tsvetotšnoje -järven (ent. Rättijärvi) rannalla seisova pieni hirsimökki ole mikä tahansa tönö. Sekä kanava että mökki ovat molemmat Suomen ja Venäjän naapuruuden symboleja.

Suomen Venäjältä osittain vuokraamaa Saimaan kanavaa on kutsuttu ystävyyden kanavaksi ja aukoksi rautaesiripussa. Se on yksi esimerkki siitä, miten Suomi on onnistunut yhteistyössä Venäjän kanssa.

Käytännössä kanavaan liittyvät neuvottelut on vuodesta 1987 alkaen suurelta osin käyty tässä yhdessä Suomen Liikenneviraston omistamassa Taipaleen neuvottelumajassa, jonne pääsee vain Venäjän kanavavaltuutetun luvalla. Mökki sijaitsee Venäjältä vuokratulla alueella.

Esimerkiksi Ylen toimittaja ja kuvaaja eivät historialliselle mökille pääse.

– Saimaan kanavan vuokrasopimuksen 12. artiklan mukaan erikoiskulkuluvan voi saada vain Saimaan kanavan huoltohenkilökuntaan kuuluva Suomen kansalainen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa erikoiskulkuluvan perusteet eivät täyty, kertoo asiaa selvittänyt Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio.

Salamökki
Taipaleen neuvottelumajaksi kutsuttava hirsimökki on rakennettu vuonna 1987.Liikennevirasto

Aiemmin kulkuluvan vuokra-alueelle myönsi Saimaan kanavan hoitokunta Suomessa.

Nyt malli on monimutkaisempi. Vuokra-alueelle pääsee vain, jos Suomen kanavavaltuutettu esittää kulkulupaa ja Suomen rajaviranomainen hyväksyy esityksen, jonka myös Venäjän rajaviranomainen hyväksyy, ja Venäjän kanavavaltuutettu myöntää.

Salamökki
Vuokra-alueelle pääsee vain Venäjän kanavavaltuutetun luvalla. Nyt kanavavaltuutettu on Venäjän ensimmäinen varaliikenneministeri Sergei Aristov.Liikennevirasto

Suomen kanavavaltuutettu on nyt liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja Venäjän kanavavaltuutettu ensimmäinen varaliikenneministeri Sergei Aristov.

Suomessa valtioneuvosto nimittää kanavavaltuutetun viideksi vuodeksi kerrallaan.

Edellisen kerran Suomen kanavavaltuutettua haettiin avoimella ilmoituksella (siirryt toiseen palveluun) viime kuussa. Pursiainen valittiin jatkamaan tehtävässä.

Tamminiemen taikayön käänne

Tärkeä virstanpylväs Saimaan kanavan vuokraamista koskevissa neuvotteluissa saavutettiin tietysti – saunassa.

Presidentti Urho Kekkonen kävi Neuvostoliiton pääsihteeriin Nikita Hrushtsevin kanssa neuvotteluja 60-vuotisjuhliensa yhteydessä ns. “Tamminiemen taikayössä”.

Ratkaisevat sanat lausuttiiin syyskuun 4. päivän vastaisena yönä vuonna 1960 Tamminiemen saunassa. Seppo Koivupuro ja Juhani Korpela kuvailevat tapahtumia kirjassaan “Njet problem... mutta”.

Käytännössä Kekkonen vihjasi kanavan vuokraamisesta hyväntuuliselle ja impulisiiviselle Hrutshtseville, joka yllättäen päätti muuttaa mieltään ja myöntyä toiveeseen vuokrata maata Suomelle.

Ensimmäinen 50 vuoden vuokrasopimus solmittiin syyskuussa 1962, ja se tuli voimaan elokuussa 1963.

Nyt voimassa olevan 50 vuoden vuokrasopimuksen neuvottelu ei sujunut enää yhtä nopeasti. Epävirallisten konsultaatioiden aloittamisesta sopimuksen syntyyn meni seitsemän vuotta, ja varsinaisia neuvotteluita käytiin neljä vuotta, kertovat Koivupuro ja Korpela kirjassaan.

Uusi 50 vuoden vuokrasopimus tuli voimaan vajaat 5 vuotta sitten helmikuussa 2012.

Suomi maksaa Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvien osien vuokraamisesta nyt 1,22 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi muuttuvaa vuokraa liikennemäärän perusteella.

Saunominen luo välittömän ilmapiirin

Taipaleen neuvottelumajan 30 neliön tuvassa pirtinpöydän ääressä on käyty monta tiukkaa keskustelua, naurettu monet naurut ja katsottu monta kertaa vastapuolta tiukasti silmiin. Mökki on käytössä 1–2 kertaa kuussa.

Se on epätavallinen ympäristö puku päällä ja kravatti kaulassa liikkuville virkamiehille. Ehkä se on juuri sopiva paikka neuvotella tilanteessa, jossa valtioiden toimintatavat ja tavoitteet voivat olla kaukana toisistaan.

Suomi on Korpelan ja Koivupuron mukaan pyrkinyt vuosien saatossa väljentämään yhteistyön ehtoja samaan aikaan, kun Venäjä on korostanut rajaturvallisuutta ja suvereniteettiaan.

Salamökki
Joskus mökillä neuvotellaan myös muista kuin Saimaan kanavaan liittyvistä liikenneasioista.Liikennevirasto

Mökissä on neuvottelutupa, pieni keittiö, wc, pesuhuone ja sauna.

Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio kertoo, että jos neuvottelut kestävät koko päivän, niiden yhteyteen pyritään järjestämään myös kevyempää ohjelmaa lopuksi.

– Voidaan vaihtaa kuulumisia ja keskustella vapaammin. Saunan on huomattu olevan suomalaisia ja venäläisiä yhdistävä asia, ja saunominen tuo yhteistyöhön välittömämpää tunnelmaa, Tapio sanoo.

Ruoka neuvotteluihin tilataan Lappeenrannasta.

Kahden tason neuvotteluja

Raimo Tapio muistuttaa, että molemmat osapuolet pääsevät neuvottelupaikalle helposti, koska viisumeita ei tarvita.

– Samalla voidaan vierailla keskustelun kohteena olevissa paikoissa vuokra-alueella, Tapio sanoo.

Mökillä käydään kahden tason neuvotteluja: paikallisia neuvotteluja ja kanavavaltuutettujen neuvotteluja. Kanavavaltuutetut neuvottelevat käytännössä vuokrasopimukseen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista ja alueen kehittämisestä.

Paikallisneuvottelut ovat 3–4 tunnin tapaamisia, joissa neuvotellaan kanavan käyttöön ja alueen kunnossapitoon liittyvistä asioista ja valmistellaan kanavavaltuutettujen tapaamisia.

Kanavavaltuutettujen neuvotteluissa käydään läpi Saimaan kanavan vuokrasopimukseen liittyviä asioita.

– Kanavavaltuutettujen tapaamisten yhteydessä on myös keskusteltu Suomen ja Venäjän liikenneministeriöiden välillä muistakin liikenneasioista kuin vain Saimaan kanavasta, koska kanavavaltuutetut ovat myös korkeita ministeriöidensä virkamiehiä, Raimo Tapio kertoo.

Lähteet: Ylijohtaja Raimo Tapio, Liikennevirasto. Seppo Koivupuron ja Juhani Korpelan kirja: Njet problem ...mutta: Yhteistoimintaa venäläisten kanssa Saimaan kanavalla (2011)

Lue seuraavaksi