Koe uusi yle.fi

Sudenkaatolupia 53 – jopa auton alle jäänyt hukka lasketaan kiintiöön

Kaikki ihmisen aiheuttamat susien kuolemat lasketaan kiintiöön.

luonto
Susi
Osa pääkaupunkiseudun susihavainnoista on todettu virheellisiksi, mutta ei kaikkia. Kuvan susi asuu Ranuan eläinpuistossa.Ismo Pekkarinen / AOP

Poronhoitoalueen ulkopuolella saa kaataa 53 sutta sekä ensi että seuraavan metsästyskauden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään asetuksen vuotuisesta kaatokiintiöstä.

Lausuntokierroksen jälkeen kaatolupien määrä kasvoi aiemmin esitetystä 13 sudella, koska Luonnonvarakeskuksen tuorein kanta-arvio oli aikaisempaa arviota suurempi.

Aiemmin kiintiön lisäksi susia on kaadettu muun muassa pihakäyntien vuoksi poliisin määräyksellä. Reilun 40 yksilön kaatokiintiöstä huolimatta Suomessa kaadettiin lähes 80 sutta, kun mukaan lasketaan poliisin poikkeusluvilla ammutut yksilöt.

Uudessa kiintiössä kaikki ihmisen toiminnan vuoksi kuolleet sudet lasketaan samaan kiintiöön.

– Susikiintiöön lasketaan mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella myös esimerkiksi vahinkoperusteisilla luvilla saatu saalis, poliisin määräyksellä lopetetut sudet sekä liikenteessä tai laittomaan metsästykseen kuolleet sudet, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa.

Sekä metsästäjät että suojelijat tyytymättömiä

Asetus saa välittömästi kritiikkiä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Reijo Hongisto (ps.) on pöyristynyt päätöksestä, jota hän pitää selkeästi alimitoitettuna.

Myös Suomen Metsästysliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen pitää ministeriön päätöstä katastrofina.

– Sudet ovat tehneet Pohjois-Karjalassa lokakuun jälkeen yli 400 pihakäyntiä. Jäi kuva, että ministeriö ei yhtään välitä paikallisten ihmisten huolesta.

Kuivalainen toivoo silti, että susien salametsästys ei kiintiöön tyytyvättömyyden vuoksi lisääntyisi.

– Mutta susialueilla ihmisten sietokyky alkaa olla täynnä, Kuivalainen toteaa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä kaatomäärä on liian iso. Susimaakunnan pääkaupungissa Joensuussa asuva, pian liiton puheenjohtana aloittava Harri Hölttä löytää uudesta päätöksestä myös hyvää.

– Hyvää on se, että kiintiön laskutapaa muutettiin. Nyt siihen kuuluvat myös salakaadetut sudet.

Alfanaaraita suojellaan metsästykseltä

Kiintiön käyttöön vaikuttaa se, millaisia yksilöitä on siihen mennessä vuoden aikana saatu kaadettua.

Tämän vuoksi Suomen Riistakeskus seuraa alfanaaraiden kaatoa.

Luonnonsuojeluliiton tuleva puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo, että susilauma hajoaa, jos sen alfanaaras kaadetaan.

– Silloin kasvaa todennäköisyys, että tulee nuoria susia, jotka eivät osaa saalistaa kuin koiria takapihoilta, Hölttä uskoo.

Tuoreen Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella elää 200–248 hukkaa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan, jos koko kaatokiintiö käytetään, susikanta pienenee enintään 21–26 prosenttia.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että suurin sallittu saalismäärä ei ole tavoite, vaan yläraja Suomen riistakeskuksen myöntämille poikkeusluville, ministeriö tiedottaa.

Ministeriö antaa joka tapauksessa vuoden kuluttua uuden asetuksen, joka tulee perustumaan tuoreeseen kanta-arvioon.