Entinen ateisti kääriytyy papinkaapuun – Oskari Juurikkalasta ensimmäinen vanhoillisen Opus Dein pappi Suomessa

Ateistisesta hevarinuoresta tuli uraohjus, sitten Timo Soinin neuvonantaja ja nyt äärikonservatiivisen katolisen järjestön Opus Dein pappi. Oskari Juurikkala uskoo, että suomalaiset ovat vanhoillisempia kuin luullaan.

Opus Dei
Opus Dei järjesti vihkimysseremonian järjestön uusille papeille huhtikuussa Sant’Eugenion basilikassa Roomassa.
Opus Dei järjesti vihkimysseremonian järjestön uusille papeille huhtikuussa Sant’Eugenion basilikassa Roomassa.Ville Juurikkala

*ROOMA *Valkoisiin kaapuihin pukeutuneet nuoret miehet makaavat vatsallaan kirkon lattialla. Piispa istuu heidän yläpuolellaan alttarin edessä olevalla tuolilla. Koko kirkko on täynnä vieraita, ja he yhtyvät piispan hartaaseen lauluun.

Yksi lattialle ojentuneista miehistä on suomalainen Oskari Juurikkala. Ele tarkoittaa alistumista Jumalan tahtoon.

Käynnissä on katolisen kirkon alaisen järjestön Opus Dein pappisvihkimys. Juuri näillä hetkillä Juurikkalasta on tulossa järjestön ensimmäinen suomalainen pappi.

Vihkimisseremoniaa Sant’Eugenion basilikassa Roomassa on seuraamassa myös aivan erityinen henkilö. Hän on Juurikkalan hyvä ystävä ja entinen esimies, Suomen nykyinen ulkoministeri Timo Soini.

Soini on itsekin katolinen, mutta miksi hän sattui Roomaan virkamatkalle juuri nyt? Palataan asiaan myöhemmin.

Ulkoministeri Timo Soini osallistui Oskari Juurikkalan pappisvihkimykseen Roomassa.
Ulkoministeri Timo Soini osallistui Oskari Juurikkalan pappisvihkimykseen Roomassa.Ville Juurikkala

*Opus Dei on katolisen kirkon alainen prelatuuri *eli itsehallinnollinen organisaatio. Sitä pidetään yhtenä vanhoillisimmista katolisen kirkon alaisista järjestöistä.

Opus Dei ajautui julkisuuden valokeilaan 2000-luvun alussa kirjailija Dan Brownin menestysromaanin myötä. Brownin Da Vinci -koodi esitti Opus Dein salamyhkäisenä, kulissien takaista poliittista valtaa käyttävänä maailmanlaajuisena salaliittona.

Sekä tutkijat että Opus Dei -järjestö itsekin ovat laajalti kumonneet kirjan väitteet. Silti on totta, että järjestöä leimaa tietynlainen salamyhkäisyyden ilmapiiri. Opus Dei ei ole esimerkiksi kääntänyt toimintaansa koskevia latinankielisiä sääntöjä muille kielille, mikä on tehnyt niistä vaikeasti ymmärrettäviä.

Oskari Juurikkalaa Opus Dei veti kuitenkin puoleensa, vaikka hänellä olisi ollut monta muutakin mahdollisuutta elämässään.

Opus Dei
Oskari Juurikkala opiskeli Opus Dein papiksi Roomassa Italiassa.Ville Juurikkala

Juurikkalan ollessa parikymppinen näytti siltä, että edessä olisi menestyksekäs lakimiehen tai akateemikon ura.

Juurikkala valmistui kauppatieteiden maisteriksi 24-vuotiaana ja oikeustieteiden kandidaatiksi vuotta myöhemmin. Työkokemusta kertyi akateemisena tutkijana, opettajana ja lainopillisena neuvonantajana.

31-vuotiaana hän väitteli kauppatieteiden tohtoriksi ja kolme vuotta myöhemmin oikeustieteiden tohtoriksi.

Sitä ennen oli politiikan vuoro.

Oskari Juurikkala ja Timo Soini ovat olleet pitkään ystäviä.
Oskari Juurikkala ja Timo Soini ovat olleet pitkään ystäviä. Kuva on huhtikuulta Roomasta.Ville Juurikkala

*Vuonna 2011 perussuomalaiset *olivat saaneet jytky-vaalivoiton eduskuntavaaleissa ja nousseet Suomen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalien jälkeen Juurikkala ryhtyi puheenjohtaja Timo Soinin ja koko puolueen talouspoliittiseksi neuvonantajaksi. Tehtävänä oli muun muassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän varjobudjetin valmistelu.

Politiikkaan houkutteli ystävyys Soinin kanssa. Juurikkala itse sanoo, ettei hänellä ollut koskaan intoa poliitikon uralle.

– Muistan jopa rukoilleeni, etten koskaan joutuisi mukaan tuohon hulluuteen, hän naurahtaa.

Työ Soinin neuvonantajana kesti runsaan vuoden. Silti miesten välinen ystävyys säilyi. Miehiä yhdistää katolilaisuus, mutta Juurikkala kertoo pitäneensä Soinista nimenomaan ihmisenä.

Suomen Rooman-suurlähettiläs Janne Taalas isännöi vastaanottoa Juurikkalan pappisvihkimyksen kunniaksi sunnuntaina 24. huhtikuuta
Suomen Rooman-suurlähettiläs Janne Taalas isännöi vastaanottoa Juurikkalan pappisvihkimyksen kunniaksi sunnuntaina 24. huhtikuuta.Ville Juurikkala

Lähellä katolisen kirkon sydäntä Vatikaania Suomi saattaa vaikuttaa kaukaiselta Euroopan kolkalta, onhan Opus Deillä maassa vain muutamia kymmeniä jäseniä.

Mutta Juurikkalalle Suomi on kaikkea muuta kuin kaukainen. Pappisvihkimyksen jälkeen Juurikkala oli vain muutaman kuukauden päässä muutostaan Suomeen.

Juurikkala ei mielellään puhu menneisyydestään perussuomalaisissa ja politiikassa, koska hän haluaa omien sanojensa mukaan pysyä pappina erossa politiikasta.

– Tunteet perussuomalaisten suhteen käyvät Suomessa nyt niin kuumina, että mitä tahansa sanon, tulkitaan se väärin suunnasta tai toisesta, hän perustelee.

Opus Dei
Juurikkala väittää, että suomalainen kulttuuri ei ole yhtä vastaanottavainen turvapaikanhakijoille kuin monet muut kulttuurit. Ville Juurikkala

*Puhutaan sitten perussuomalaisten sijaan suomalaisista. *Millä mielellä hän on seurannut Vatikaanista nyky-Suomen menoa? Mitä mieltä hän on suomalaisia puhuttavista asioista kuten turvapaikanhakijoista?

Juurikkala asettelee sanansa tarkkaan.

– Emme yksinkertaisesti voi sanoa “en voi auttaa”. Mutta myötätunnon ja lähimmäisenrakkauden lisäksi vaakakupissa painaa huoli laajenevasta terrorismin uhasta ja yhteiskunnan pitkän tähtäimen rakenteista. En usko, että tilanteeseen on olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, Juurikkala muotoilee.

Ainakaan avoimen maahanmuuttopolitiikan kannattaja hän ei näytä olevan.

Päinvastoin.

Juurikkalalla on näkemykselleen myös selitys: hänen mielestään turvapaikanhakijat eivät noin vain voi saapua Suomeen, koska syrjäisessä ja pienessä Suomessa on kehittynyt historian saatossa “keskinäiseen luottamukseen nojaava kulttuuri ja kansanluonne”. Siksi täällä kyräillään vieraita tulijoita enemmän kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tai Latinalaisessa Amerikassa, Juurikkala päättelee.

– Ymmärrän ihmisiä, jotka ovat huolissaan maahanmuuton vaikutuksista Suomen tulevaisuuteen. Tämä ei ole rasismia, vaikka se voikin vääristyessään johtaa rasismiin. Vastaavasti monikulttuurisuuden arvostaminen ei välttämättä osoita isänmaallisuuden puutetta, hän sanoo.

Opus Dei
Katolisuuden lisäksi Juurikkalaa ovat kiinnostaneet muun muassa ateismi ja buddhalaisuus.Ville Juurikkala

*Juurikkala on ilmiselvästi papillisen harkitsevainen *sanoissaan, mutta nuorempana asiat olivat toisin.

Henkisten asioiden sijaan Oskaria kiinnostivat rumpujen soitto ja metallibändit. Hän sonnustautui teininä bootseihin ja mustiin vaatteisiin, ainakin yhdessä paidassa luki fuck off.

Yläasteen lopulla asiat muuttuivat.

– Ostin divarista kirjan, joka kertoi buddhalaisuudesta. Se alkoi kiehtoa minua, vaikken siitä tainnut mitään ymmärtääkään, hän kertoo.

Uskonnot alkoivat vetää puoleensa yhä enemmän. Teinipoika alkoi esimerkiksi kantaa vaaleanruskean mokkatakkinsa povitaskussa pientä raamattua, koska hän halusi selvittää, mistä kristinuskossa oli oikein kyse.

Juurikkala kertoo huomanneensa pian, että kaverit suhtautuivat häneen oudosti. Uskonnoista kiinnostunut Oskari oli kummajainen.

Pian Juurikkala alkoi itsekin tuomita uskovaisia. Oskarista tuli kova ateisti, ja hän samaistui erityisesti evoluutiobiologi Richard Dawkinsin ajatuksiin.

– Me ateistit pidimme itseämme uskovaisia parempina, koska me uskoimme tieteeseen ja he puolestaan satuihin, hän muistelee.

Myöhemmin, 2000-luvun alussa, Oskari toimi liberaalin Vapaasana.net-verkkolehden päätoimittajana. Hän ei peitellyt mielipiteitään, vaan tuli tunnetuksikin ääriliberaalina keskustelijana monilla foorumeilla.

Ja sitten hän tuli uskoon.

Opus Dei
Opus Dei -järjestöön liittyminen oli Jumalan tahto, Oskari Juurikkala uskoo.Ville Juurikkala

*Juurikkala kertoo löytäneensä Opus Dein *internetin kautta asuessaan opiskeluvuosinaan Helsingissä. Hän kertoo olleensa “siihen aikaan vähäsanainen”. Mutta jo heti ensimmäisessä Opus Dein tapaamisessa tuppisuinen suomalainen tunsi itsensä tervetulleeksi, Juurikkala muistelee.

– Minuun teki vaikutuksen Opus Dein jäsenten tapa kokoontua olohuoneeseen päivällisen jälkeen juttelemaan kuluneen päivän seikkailuista. Välillä kaivoimme kitarat esiin ja aloimme soittaa musiikkia, Oskari kertoo ja täsmentää, ettei tapaamisissa virsiä veisattu vaan ihan tavallisia kappaleita.

Alkoi katolisen uskon opiskelu.

– Löysin uuden, ihmeellisen ja kauniin maailman, Juurikkala sanoo.

Juurikkalan mukaan katolisuudessa näkyy kristinuskon alkuperäinen muoto, joka kiehtoi häntä. Hän sanoo valinneensa katolisuuden omasta tahdostaan myös siksi, että häntä ei lapsena kasvatettu luterilaisuuteen, vaan hän sai valita uskontonsa itse myöhemmin.

Juuri Opus Dein valinta on Juurikkalan mukaan puolestaan Jumalan tahto.

Opus Dei
Katoliseen kirkkoon kuuluva Opus Dei vastustaa muun muassa naispappeutta, aborttia ja homoliittoja.Ville Juurikkala

*Monissa muissa ihmisissä Opus Dei herättää *sen sijaan epäilyksiä, ja järjestöä on arvosteltu myös katolisen kirkon sisällä. Hankausta aiheuttaa etenkin se, että Opus Dei ottaa Raamatun opit hyvin kirjaimellisesti.

– Opus Dei on sikäli äärikonservatiivinen, että se on ehdottoman lojaali kirkon opetukselle. Monien nykyajan kiisteltyjen kysymysten kuten pappisselibaatin, naispappeuden, abortin ja homoliittojen suhteen ei näin ole liikkumatilaa, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola.

Opus Dei – Vaiettu salaseura -kirjan kirjoittanut Ketola sanoo, että järjestön salamyhkäinen maine on ennen muuta sen vastustajien tai järjestöstä eronneiden ihmisten kertomusten perusteella.

Eronneita järjestöllä riittää, sillä tiukkaa itsekuria vaativa Opus Dein jäsenyys ei varmastikaan sovi kaikille, Ketola arvioi.

– Ihmiset saattavat lähteä mukaan väärin odotuksin. Ja varmasti sen piirissä on myös tapahtunut väärinkäytöksiä, painostusta ja henkistä väkivaltaa, mitä Opus Dein edustajat eivät myöskään kiistä, Ketola sanoo.

Opus Deillä on salaseuran maine, vaikka sillä on maailmanlaajuisesti lähes 100 000 jäsentä ja 2000 pappia. Kirjassaan Ketola kuitenkin kumoaa salaseura-väitteet.

– Kun aloin kirjoittaa kirjaa Opus Deistä, ennakkokäsitykseni oli aika negatiivinen. Huomasin kuitenkin aika pian, kuinka paljon liioittelua ja pöhköjä salaliittoteorioita julkisuudessa olleissa syytöksissä oli, Ketola kertoo.

Opus Dei
Juurikkala noudattaa Opus Dein käytäntöjä kuten reisivyön käyttöä.Ville Juurikkala

*Yksi itsekuria vaativan hengellisyyden muoto *Opus Deissä on reisivyön käyttö. Dan Brownin kirjassa Da Vinci -koodi piikkilankainen reisivyö kuvattiin kivuliaaksi, runsasta verenvuotoa aiheuttavaksi kidutusvälineeksi.

Reisivyö eli cilice onkin verkkoaidan pätkää muistuttava metalliketju, jossa on lyhyitä piikkejä. Reiden ympärille se sidotaan nauhalla.

Oskari Juurikkala sanoo käyttävänsä nauhaa pari tuntia päivässä ja väittää paastoamisen olevan paljon rankempaa.

– Ei se mikään kidutusväline ole, eikä se tuota kärsimystä tai fyysistä vahinkoa. Epämukava se toki on, muttei se häiritse työntekoa.

Hän sanoo harjoittavansa myös muita Opus Dein käytäntöjä, sillä ne auttavat Juurikkalan mukaan pysymään henkisesti vireänä. Hän mainitsee kylmissä suihkuissa käymisen sekä netin käytön ja uutisten lukemisen vähentämisen, vaikka mieli tekisikin.

Mutta kertomukset siitä, miten Opus Dei vie jäsentensä rahat ja kieltää jäseniään lukemasta tiettyjä kirjoja, ovat Juurikkalan mukaan liioiteltuja. On kuitenkin totta, että Opus Dein keskukset ympäri maailmaa rahoittavat toimintaansa sen jäsenten kautta.

– Rahankäyttömme on verrattavissa perheeseen, joka jakaa tulonsa, mutta jossa kaikilla on myös omia menojaan, Juurikkala kertoo.

Voisikin kuvitella, että Juurikkala olisi pahoillaan Opus Dein huonosta maineesta, mutta näin ei hänen mukaansa ole.

– Saimme Da Vinci -koodin avulla mahdollisuuden kertoa itsestämme ja hälventää ennakkoluuloja, hän uskoo.

Opus Dei
Suomessa Opus Dei -järjestöllä on noin 30 jäsentä.Ville Juurikkala

*Juurikkalan oma arvomaailma on kokenut *vuosien saatossa suuren muutoksen. Katolisen kirkon opit esimerkiksi homoudesta tai naisten oikeuksista ovat kaukana siitä, mihin hän nuorena liberaalina uskoi. Silti hän ei sano kavahtavansa homojakaan.

– Koen ymmärtäväni homoja aika hyvin, koska olen itsekin käynyt läpi isoja elämäntapamuutoksia. Meillä on eri käsitys seksuaalisuudesta, mutta voimme ymmärtää toisiamme ihmisinä, Juurikkala uskoo.

Juurikkalasta tulee tammikuun alusta alkaen pappi pääasiassa Opus Dein noin 30 suomalaisjäsenelle. Juurikkala tulee tekemään yhteistyötä myös Helsingin katolisen piispan kanssa, ja hän aikookin toimia kaikkien Suomen noin 15 000 katolisen keskuudessa.

Useat Suomen katoliset elävät avioliitossa luterilaisten suomalaisten kanssa, ja monet heistä ovat arvoiltaan vapaamielisempiä kuin katoliset keskimäärin maailmassa.

*Miten äärivanhoillista Opus Deitä *edustavaan pappiin tullaan suhtautumaan? Ainakin Juurikkala itse sanoo, että hänen tulonsa on otettu hyvin vastaan.

– Monet suomalaiset ovat vanhoillisempia kuin luullaan. He eivät vain näytä sitä, koska pelkäävät yhteiskunnan reaktiota, hän väittää ja kertoo haluavansa tehdä yhteistyötä myös luterilaisten kanssa.

Entisestä hevariteinistä tuli liberaali kauppatieteilijä, sitten perussuomalaisten neuvonantaja ja nyt konservatiivisen järjestön pappi. Oskari Juurikkala on vasta 35-vuotias. Muodonmuutoksia on tapahtunut nopeasti pienessä ajassa.

Ovatko asiat nyt loksahtaneet kohdalleen ja aikooko pappismies Juurikkala asettua lopullisesti Suomeen?

– Onhan Suomi pieni maa. Arvelen, että Jumalan suunnitelmissa on yllätyksiä luvassa minullekin. Yritän olla niille avoin.

Opus dei.
Juurikkala aikoo toimia kaikkien Suomen katolisten parissa.Ville Juurikkala

Jutun kuvat ovat Oskari Juurikkalan veljen Ville Juurikkalan ottamia.