Miinuskoroista miljoonakulut eläkefirmoille – "Kyllähän tämä on jonkinkokoinen päänsärky"

Pankit rokottavat eläkeyhtiöiden käteistalletuksia miinuskorolla. Suurelle sijoittajalle maksettavaa kertyy helposti useita miljoonia euroja vuodessa.

sijoittaminen
Viidenkymmenen euron seteleitä.
Alle 250 euron palautukset menevät helposti kulutukseen, mutta isommat, yli tuhannen euron palautukset käytetään useammin säästämiseen ja sijoittamiseenHenrietta Hassinen / Yle

Kaikkien suomalaisten yhteinen eläkesijoitusvarallisuus on kaikkiaan noin 185 miljardia euroa. Viime aikoina tuolle rahalle on ollut vaikea saada tuottoa. Kuin harmin huipennukseksi eläkefirmat joutuvat maksamaan käteistalletuksistaan suolaiset miinuskorot pankeille.

Euroopan keskuspankin talletuskorko on ollut jo pitkään - 0,4 prosenttia. Sen verran euroalueen pankit joutuvat maksamaan keskuspankkitalletuksistaan. Tarkoitus on, että raha olisi kierrossa eikä makaisi keskuspankin tileillä.

Asian kääntöpuoli on, että pankit ovat alkaneet periä samaa miinuskorkoa suurasiakkailtaan. Sellaisia ovat esimerkiksi eläkelaitokset. Suomessa raskaan sarjan sijoittajia ovat eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä julkiset laitokset, kuntien Keva ja Valtion eläkerahasto, VER.

Korkokulut lasketaan miljoonissa

Pankkien kanssa on päästy sopimuksiin, että ihan kaikista talletuksista miinuskorkoa ei tarvitse maksaa, mutta eivät pankitkaan suostu kokonaan asiakkaittensa maksumiehiksi.

– Kyllä tilanne on tällä hetkellä se, että pääosasta talletuksia maksamme miinuskorkoa, Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula myöntää.

Eläkelaitokset joutuvat pitämään isoja käteistalletuksia jo pelkästään eläkemaksun sujuvuuden vuoksi. Yhden yhtiön kohdalla kyse on sadoista miljoonista euroista. Koko eläkejärjestelmän kohdalla puhutaan jo miljardeista.

Niinpä miinuskoron saldo nousee helposti kymmeniin miljooniin euroihin koko eläkejärjestelmän osalta.

– Kyllähän se on jonkin kokoinen päänsärky. Kaiken kaikkiaan alhainen korkotaso on ollut meidän tyyppisille sijoittajille erittäin iso haaste jo pidemmän aikaa, Mursula sanoo.

Mistä tuotot ensi vuonna?

Haaste on näkynyt muun muassa siinä, että eläkelaitosten tuotot jäivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana erittäin mataliksi. Loppuvuosi on korjannut tilannetta, mutta pitkän aikavälin tuotot jäävät haaveeksi pian päättyvän vuoden tilinpäätöksissä.

Grafiikka

Ensi vuoteen lähdetään tilanteesta, jossa tuotto kuin tuotto on kiven alla.

– Riskittömistä korkosijoituksista ei saa parhaimmillaankaan yhtään mitään tuottoa. Jos korot vielä nousevat, niistä voi tulla tappiota, ekonomisti Roger Wessman sanoo.

Eläkerahojen sijoittajan uusi vuosi alkaa siis tutulla kaavalla. Pitkät korkopaperit myyntiin ja lisää riskikohteita.

– Fakta on se, että alhainen korkotaso ohjaa edelleenkin rahaa muihin omaisuusluokkiin, osakkeisiin, infrahankkeisiin ja kiinteistöihin, Mikko Mursula sanoo.

Vaihtoehtojen puuttuessa jo ennestään kalliiksi hinnoitellut osakkeet jatkanevat siis kallistumistaan myös ensi vuonna.

Miinuskorkojen vaikutusta on käsitelty aiemmin muun muassa Ylen MOT-ohjelmassa Korkomiesten vaarallinen kokeilu. Katso ohjelma Yle Areenassa. Voit myös tutustua MOT:n artikkeliin, jossa pankit kertovat mielipiteensä EKP:n rahapolitiikasta.