1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin pidät saunatontun tyytyväisenä – aattona lämpiää yli miljoona saunaa, kävimme joulusaunassa

Joulusaunassa kuuluisi käydä jo iltapäivällä, jotta myös saunatontulla olisi aikaa kylpeä. Kiukaan ja seinän välissä asuvaa tonttua ei saa suututtaa melskaamalla ja paiskomalla ovia saunassa.

Kotimaan uutiset
Saara Lehtonen lämmittää saunaa.
Saara Lehtonen lämmittää Kaurilan saunaa Helsingin Meilahdessa.

Sauno ajoissa, jotta tontullekin jää aikaa kylpeä

Joulusaunan tarkoitus on puhdistautua ennen juhlaa.

Se on rituaali arjen ja juhlan välillä. Perinne on vanhempi kuin itse joulu. Ennen kristinuskoa suomalaiset puhdistautuivat kekriä ja talvipäivänseisausta varten.

Jouluaattona saunassa käydään hyvissä ajoin. "Työt ja muu touhu lopetetaan kolmen aikaan ehtoopäivällä”, siteeraa Suomen Kirjallisuuden Seuran perinnekokoelmia arkistotutkija Juha Nirkko.

Kun saunassa käydään jo iltapäivällä, talonväelle jää aikaa pitkään koti-iltaan. Ja mikä tärkeintä, myös "saunanhaltijalle taikka esi-isien hengille jää illalla runsaasti kylpemisaikaa".

Jos saunaan menee liian myöhään, saunatonttu suuttuu. Ja se kyllä kuuluu ja näkyy:

"Saunanhaltija olisi tahtonut rauhaa. Puheltiin, että ei olisi ollut hyvä myöhään ehtoolla saunaan vihtomaan mennä. Haltija on näyttänyt ittensä, ettei pitäis myöhään tulla."

Aikaisen kylpemisen uskottiin tuovan myös onnea tulevaksi vuodeksi: uskottiin, että "alkavan vuoden kaikki työt joutuvat myös hyvin, kun saunoo ajoissa".

Tapaninpäivänä saunaan – omaan tai naapurin saunaan – mentiin jo aamuvarhaisella tai jopa aamuyöllä. Päivän valjetessa mentiin jo kylille.

Sauno hiljaisesti

Saunassa oltiin hiljaa.

Saunassa ei melskattu, ei juoruiltu, eikä terapoitu akka- tai äijäporukalla. Työasioista, ihmissuhdeongelmista ja lonkkavaivoista puhuminen voi häiritä saunatontun rauhaa.

Nirkko mainitsee esimerkiksi Miesten vuoro -elokuvan, jossa erilaisissa saunoissa miehet puhuvat ja tilittävät: ajatus saunomisesta on kääntynyt nykyään päinvastaiseksi kuin saunaperinteeseen on alun perin kuulunut.

Toki hiljaisesti saunominen tekee ihmisille hyvää, mutta ennen vanhaan hiljaisuutta perusteltiin "yliluonnollisilla momenteilla". Saunatontulla pelotteleminen on hiljentänyt myös hälyisten lasten suut.

Saunojia joulusaunassa.
Joulusaunassa kuuluu kylpeä hissukseen, jotta saunaukko ei suutu. Kaurilan joulusaunojia.Jouni Immonen / Yle

Sauno sopivassa lämmössä, ei liian kuumassa tai kylmässä

Ennen vanhaan ei ollut lämpömittareita, joten mittarista ei voinut tarkistaa milloin "sauna oli valmis". Saunaa lämmitettiin juuri niin kauan kuin se tuntui sopivalta.

Saunan lämpötilasta on turha kiistellä: toisen lempeä on toisesta ”akkain kehräyslämmin”. Toisen "parahultainen on toisen polttava".

Vilvoittelu löylyjen välissä kannattaa: kylmä kuuman jälkeen on nautinto, ja päinvastoin. Kun välillä vilvoitellaan, jaksetaan kylpeä pitempään ja estetään myös jälkihikoilua.

Joulusaunassa ei tarvitse kiirehtiä. Tosin on kohteliasta muistaa, että muutkin saattavat odotella vuoroaan. Niin ja vuoroaan odottelee myös se tonttu.

Saunatonttu ei tykkää viinasta

Saunoessa pitää juoda kunnolla, jotta "ei kuivu, pyörry eikä päätä kivistä". Mutta alkoholia ei sovi käyttää ennen kylpyä eikä sen aikana, sillä siitä tonttu arkistotutkija Nirkon mukaan pahastuu.

Saunan jälkeenkään alkoholia ei pidä nauttia "ainakaan niin paljon että kaatuu, sillä silloin menee ensi vuonna vilja lakoon".

Olutta saatettiin heittää kiukaalle uhrilahjana hyvän viljasadon takaamiseksi.

Alkoholilla läträäminen saattaa saunassa koitua kuitenkin kohtaloksi, kuten kävi Seitsemälle veljekselle: he kun keksivät uhrata saunassa viinaa viljasadon haltijoille, jonka seurauksen koko sauna paloi ja tulipalo ajoi pellavapäät yön selkään.

Viinaa parempi vaihtoehto lienee tuikata löylyveden sekaan kaupasta ostettua saunauoksua, kuten tervan tai eucalypytuksen tuoksua.

Kaksi kissaa.
Kaurilan saunan porstuassa kissatkin nauttivat lämmöstä.Jouni Immonen / Yle

Jätä vihta tai vasta seinän rakoon tonttua odottamaan 

Saunanhaltija asuu saunan kiukaan ja seinän välissä, eikä "sinne saanut pudottaa vihtaa missään nimessä, sillä siitä saunanhaltija suuttuisi ja antaisi taudin".

Käytettyä vihtaa ei saa myöskään jättää retkottamaan huolimattomasti minne tahansa.

Jokainen kylpijä "laittaa vihtansa vitsanpäästä seinän rakoon riippumaan, ettei saunan haltija suuttuisi".

Läntisemmässä Suomessa vihdotaan, itäisemmässä vastotaan.

Vasta saattaa olla peräisin ruotsin kielen sanasta "vast" eli luuta. Tosin koska idässä vastotaan, "vasta"-sana voi olla peräisin myös muinaisvenäjän vihdalla kylpemistä tarkoittavasta "hvostat"-verbistä.

Myös pirua sanotaan vihtahousuksi. Jos piru on pukeutunut ihmiseksi, se saattaa paljastua, jos puvun alta pilkottaa sorkka tai häntä eli piiskamainen oksa, Nirkko selittää.

Sulje ovi hiljaa perässäsi ja jätä saunaukolle löylyä

Saunaukolle piti jättää aina löylyä.

Kun muut olivat kylpeneet, saunan ovea ei saanut jättää auki. Jos saunan oven jätti auki ja lämmöt karkasivat tontulta, "saunaukko koko yön louskutti ovea niin, että koko talo ei saanut nukkua yöllä".

Kannattaa siis tänäkin jouluna muistaa olla paiskomatta saunanovia, jottei tarvitse koko jouluyötä kunnella, kun kiukkuinen tonttu ryskyttää kostoksi ovia läpi yön.

Saunojia joulusaunassa.
Kaurilan joulusaunassa vilvoitellaan, jotta jaksetaan saunoa pidempään.Jouni Immonen / Yle

Älä käytä saunaa romuvarastona, tonttu suuttuu!

Kyllä, myös kerrostalon sähkösaunassa voi olla tonttuja.

Kun saunassa napsaa ja narisee, niin kuuluuko ääni napsuvasta kiukaasta, vai onko se sittenkin tonttu, joka kiukaan takana koputtelee? Vilahtiko lasiovessa oma kuvajaisesi vai oliko se tonttu?

Juha Nirkko on sitä mieltä, että ennen vanhaan oli tallitonttuja ja nyt on olemassa autotallitonttuja. Ja koska ennen vanhaan oli saunatonttuja, niin on oltava myös sähkösaunatonttuja.

Nirkko pitää karmeana sitä, että jotkut kuivaavat kerrostalosaunoissaan pyykkejään tai säilyttävät niissä rojujaan.

Siitä sietääkin saunatontun suuttua, sanoo Nirkko.

Lue seuraavaksi