Miksi Helsinki ei kasva ylöspäin? Ympyrätalon katollekin mahtuisi uusi talo

Horisontaalisessa Helsingissä lisäkerrokset nousevat maltillisesti esikaupunkialueilla ja teollisuusrakennusten ylle.

uudisrakentaminen
Havainnekuva puisista lisäkerroksista Ympyrätalon päällä Helsingin Hakaniemessä.
L Arkkitehtien ehdotus "Plug-In" pääsi palkintosijalle puutuotteita valmistavan MetsäWood-yrityksen kilpailussa, jossa arkkitehtejä innostettiin maailmanlaajuisesti suunnittelemaan puisia lisäkerroksia kaupunkien keskustoissa oleviin rakennuksiin.L Arkkitehdit Oy

Maailman metropoleissa tonttimaa on tiukassa. YK:n arvion mukaan yli puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa ja lisää väkeä virtaa kasvukeskuksiin.

Kun lääniä ei riitä, luonnollinen suunta on ylöspäin. Olemassa olevia rakennuksia kasvatetaan lisäkerroksilla kohti taivasta.

New York Cityn opetusviraston entinen päärakennus on muutettu asunnoiksi ja rakennuksen kerroskorkeutta on nostettu.
New York Cityn opetusviraston entinen päärakennus on muutettu asunnoiksi ja rakennuksen kerroskorkeutta on nostettu.Yle/ Nina Svahn

Kaupungistumisen ennakoinnin myötä myös Helsingissä katsotaan eteenpäin – muttei varsinaisesti vielä ylöspäin.

Lokakuussa 2016 Helsingin valtuusto hyväksyi uuden yleiskaavan, joka ohjaa sitä, miten pääkaupunki jatkossa rakentuu. Yleiskaavan (siirryt toiseen palveluun) perusteena pidetään väestöennustetta, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä asuu 860 000 ihmistä.

Helsingin tavoitteena on, että kolmannes asuinrakentamisesta toteutetaan täydennysrakentamisena (siirryt toiseen palveluun). Uusia asuntoja syntyy osaksi nykyistä rakennuskantaa tai aivan niiden kylkeen.

Horisontaalinen Helsinki tuskin kasvaa korkeutta

Helsingin mukaan kaupungissa on kattopinta-alaa lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkoiluun tarkoitettuja puistoja, 3 500 hehtaaria. Potentiaalia siis riittää: viherkattoja, aurinkopaneeleja, ullakkorakentamista ja lisäkerroksia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroosin mukaan helsinkiläisen rakentamisen perinne on hyvin horisontaalista. Ominaispiirteet kantakaupungissa ovat niin vahvat, että se on jo arvo sinänsä.

– Vaikea kuvitella, että joka kortteliin tulisi kiekaisuja, Lindroos sanoo.

Kantakaupungissa lisäkerroksia onkin ilmestynyt rakennuksiin lähinnä silloin, kun olemassa olevassa korttelissa yksi talo on ollut muita matalampi. Lisäkerroksia on rakennettu maltillisesti, yksi tai kaksi.

Vaikea kuvitella, että joka kortteliin tulisi kiekaisuja.

Annukka Lindroos, asemakaava-arkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Aalto-yliopistossa yhdyskuntasuunnittelua opettanut arkkitehti Jari Lonka on samaa mieltä siitä, että Helsingin linjaveto rakentaa tornitaloja määrätyille alueille kuten Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan on perusteltua. Toisaalta hänen mukaansa Helsingin horisontaalisuus ei tarkoita sitä, etteikö rakennuksia voisi korottaa.

– Ei Helsinki kuitenkaan ole räystäslinjaltaan niin eheä kokonaisuus kuin esimerkiksi Pietari, jonka hieno ydinkeskusta on kuin yhdellä viivottimella tehty, Lonka toteaa.

Lonka on myös osakas L Arkkitehdit -toimistossa, joka osallistui kaupungistumisen ongelmia ratkoneeseen arkkitehtikilpailuun. Kilpailun järjestänyt puualan yritys MetsäWood (siirryt toiseen palveluun) innosti maailmanlaajuisesti nuoria arkkitehtejä suunnittelemaan puisia lisäkerroksia kaupunkien keskustoissa oleviin rakennuksiin.

L Arkkitehtien "Plug-In" -konsepti (siirryt toiseen palveluun) ylsi palkintosijalle ja erityisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Ympyrätalon ylle suunniteltu uudisosa on herättänyt mielenkiintoa.

– Ympyrätalo valikoitui esimerkiksi, koska se on hyvin valiomuotoinen kappale, hyvinkin järjestelmällinen rakennus ja sen korottaminen voisi olla ihan mahdollinenkin, arkkitehti Jari Lonka sanoo.

Lisäkerroksella maksetaan putkiremonttia

Helsingissä lisäkerroksia rakennuksiin harkitaan kuitenkin muista käytännön syistä kuin tonttipulan vuoksi. Tyypillisimmin tasakattoinen kerrostalo saa yhden lisäkerroksen putki- tai julkisivuremontin yhteydessä. Myymällä rakennusoikeutta katoltaan taloyhtiöt ovat saaneet rahoitettua kalliita peruskorjauksia.

Johtava arkkitehti Minna Lukander arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista oli mukana suunnittelemassa lisäkerrosta munkkiniemeläiseen kerrostaloon. Insinöörin mukaan rakennus kestää kevytrakenteisen lisäkerroksen. Materiaaliksi valikoitui kustannus- ja aikataulutehokas puuelementti.

– Kun elementit saapuivat, ne loksahtivat paikoilleen ihan heti ja se oli tosi nopeaa siinä vaiheessa, Lukander kertoo.

Helsingin Munkkiniemessä, Rakuunantiellä lisäkerros toteutettiin puuelementeistä. Katolla on kuusi uutta huoneistoa.
Helsingin Munkkiniemessä, Rakuunantiellä lisäkerros toteutettiin puuelementeistä. Katolla on kuusi uutta huoneistoa.Tuomas Uusheimo

Lukanderin mukaan eniten kärsivällisyyttä kysyy lupaprosessi.

– Poikkeusluvalla asiat vielä etenevät jotenkin, mutta esimerkiksi Lauttasaaressa on vaaditu kaavamuutosta lisäkerroshankkeita varten ja se on pitkä prosessi, joka viivästyttää hanketta.

Asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos kaupunkisuunnitteluvirastosta myöntää, että byrokratiaa olisi varaa keventää.

– Kehittelyssä on vaihekaava. Sen avulla olisi mahdollista tehdä asemakaavamuutoksia, jossa muu osa kaavasta jää ennalleen, mutta ainoastaan rakennusoikeutta tai kerroslukua muutetaan.

Hybridi yhdistää teollisuutta, toimistoja, koteja

Toistaiseksi näyttävimmät lisäkerroshankkeet Helsingissä ovat olleet niin sanottuja hybridiratkaisuja.

– Jätkäsaaren Bunkkeri on hyvä esimerkki, sillä se on pääsääntöisesti kiitelty projekti. Ansiokasta korottamista ja uusiokäyttöä, arkkitehti Jari Lonka pohtii.

Helsinki etsi pitkään kehittäjää Jätkäsaaressa sataman varastoksi 1970-luvulla valmistuneelle Bunkkerille. Toukokuussa 2016 kaupunki valitsi rakennuksen kehittäjäksi ja uudeksi omistajaksi SRV Rakennus Oy:n. Rakennusoikeudesta hieman alle puolet varataan uimahallia ja muita liikuntatiloja varten.

Bunkkerin rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2017.

Havainnekuva sataman entisestä varastorakennus Bunkkerista, Helsingin Jätkäsaaressa.
Havainnekuva sataman entisestä varastorakennus Bunkkerista, Helsingin Jätkäsaaressa.Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

Arkkitehti Jari Lonka nostaa esille myös vanhan Keskon päätoimitalon Katajanokalla, joka hänen mukaansa saattaisi kestää lisäkerrokset nykyisellä rakenteellaankin. Esimerkiksi hiljaisille ja hiipuville teollisuusalueille rakennusten laajentaminen ylöspäin toisi mukanaan elämää.

Lonka sanoo, että Helsingissä on jo osattu ratkaista monta paloteknisesti haasteellista ja vaikeaa rakennelmaa.

– Esimerkiksi Kampissa on päällekkäin asuntoja, toimistoja, kauppakeskus ja bussiasema, lisäksi metro kulkee aivan vierestä. Että kyllähän rakennamme hirveän paljon vaikeampiakin kokonaisuuksia.