Valtio panostaa lisää rahaa turvakoteihin: "Paikkojen lisäys on aika hidasta"

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan suurin tarve uusille paikoille on pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

turvakodit
Mustelma ranteessa.
Henrietta Lehtinen

Turvakotien verkosto laajenee pikkuhiljaa, kun valtio on lisännyt rahoitusta esimerkiksi ensi vuodeksi kaksi miljoonaa euroa.

Valtaosa turvakotien asiakkaista on lähisuhdeväkivaltaa kokeneita tai sen uhan alla eläviä naisia tai väkivaltaa pakoon lähteviä äitejä lapsineen.

– Lisärahoitus hyvä asia ja suunta on oikea, mutta selvitystemme mukaan viime vuonna yhteensä noin kaksi tuhatta aikuista ja lasta jäi ilman turvakotipaikkaa, kertoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.

Vaille paikkaa jääneiden luku on saatu turvakoteihin tulleista yhteydenotoista. Särkelä ei osaa tarkemmin sanoa, mistä nämä täysistä turvakodeista paikkaa kysyneet ovat saaneet apua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalveluiden järjestämistä ja palveluverkoston kehittämisestä. Valtio otti rahoitusvastuun vuonna 2015.

Ensi vuoden lisärahalla perustetaan yksi uusi turvakoti Poriin, kaksi Helsinkiin sekä lisäksi yksi etäyksikkö Kajaaniin. Ensi vuonna perhepaikkojen määrä nousee THL:n mukaan 143:een.

– Paikkojen lisäys on aika hidasta. Kansainvälisen arvion mukaan Suomessa tarvittaisiin 500 perhepaikkaa, sanoo Särkelä.

Suurimmissa kaupungeissa suurin tarve

Enemmistö maan noin 20 turvakodista on Ensi-ja turvakotien liittoon kuuluvien yhdistysten ylläpitämiä.

– Kriisitilanteissa voi olla kodeissa ylipaikoilla, mutta ohjamme asiakkaita myös esimerkiksi kuntien sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Kaikkihan ymmärtävät, ettei hotelli ole vaihtoehto äkillisessä kriisissä, sanoo Ensi-ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Ensi- ja turvakotien liiton mielestä paikkatilanne on vaikein pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Turvakotipaikkojen lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän avopalveluita sen tueksi.

Riitta Särkelä

– Turvakotipaikkojen lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän avopalveluita sen tueksi. Erityinen huoli meillä on lapsista, jotka todistavat perheväkivaltaa tai joutuvat jopa sen kohteeksi. He jäävät liian vähälle avulle, arvioi Särkelä.

Kymenlaaksossa turvakodin tilat joustavassa käytössä

Kymenlaakson ainoaa eli Villa Jensen -turvakotia ylläpitää puolestaan Kotkan kaupunki ja palveluita käyttävät lähikunnat osallistuvat sen rahoitukseen.

– Onneksi emme ole pelkän valtionrahoituksen varassa, vaikka se hyvä lisä onkin, sanoo vastaava ohjaaja Hanna Hakulinen.

Tiloissa toimii myös esimerksi sosiaali- ja kriisipäivystys.

– Kouvolasta tulee paljon asiakkaita, koska siellä ei enää ole turvakotia. Asiakkaita tulee myös Kymenlaakson ulkopuolelta, mutta tilojen joustavalla käytöllä olemme pärjänneet, sanoo Hakulinen.

Apua kannattaa hakea ajoissa

Lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyy monesti paljon häpeää ja syyllisyyttä.

Tärkeää on hakea apua mahdollisimman pian, sillä tilanteella on taipumus vaikeutua pitkittyessään.

Riitta Särkelä

– Kynnys hakea apua on liian korkea. Tärkeää on hakea apua mahdollisimman pian, sillä tilanteella on taipumus vaikeutua pitkittyessään. Sekä uhri että tekijä voivat saada apua, muistuttaa Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Palveluita on tarjolla muun muassa perheasioiden neuvottelukeskuksista erilaisiin nettipalveluihin kuten verkosta löytyvään nettiturvakotiin. (siirryt toiseen palveluun)