1. yle.fi
  2. Uutiset

Paine ruokahävikin vähentämiseen kasvaa – muistatko hyödyntää tähteet?

Entisaikaan tähteitä hyödynnettiin nykyistä tarkemmin. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Tähän tarvitaan kotitalouksien apua.

ruokahävikki
Ruoka-aineita pöydällä.
Esimerkiksi keitot ovat yleisiä tähderuokia Suomessa. Tähteitä hyödyntäessä on lupa käyttää mielikuvitusta. Laura Tolonen / Yle

Nykyajan sukupolvet voisivat hyvin ottaa oppia isovanhempiensa tavoista ylijääneen ruoan suhteen. Näin pohtii Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohta Aira Kuvaja, kun puhe on tähderuoasta.

– Aikaisemmin oltiin todella säästäväisiä, ettei mitään heitetty hukkaan. Sellainen perinne on tässä jossain vaiheessa hävitetty. Se olisi hyvä saada takaisin, Kuvaja sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että viime aikoina julkisessa keskustelussa ruoan tekeminen tähteistä on ollut esillä ja näyttäytynyt muodikkaana. Tällä on voinut olla vaikutusta tähteiden hyödyntämiseen.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri arvioi samoin. Tilastoja asiasta ei ole, mutta on hänen mukaansa yleinen käsitys, että ruuan tähteitä hyödynnettiin useita vuosikymmeniä sitten paremmin, kun oli enemmän niukkuutta.

– Isossa kuvassa tähteiden hyödyntäminen on vähentynyt, hän tiivistää.

Monet nuoret ovat ylipäätään kiinnostuneita ekologisista ja eettisistä kysymyksistä ruokaan liittyen.

Aira Kuvaja

Ekologisuus nähdään nykyisin entistä trendikkäämpänä ja Katajajuurikin muistuttaa, että ruoan tähteiden hyödyntämisestä puhutaan paljon enemmän. Mahdollista myönteistä muutosta tähteiden hyödyntämiseen tai ruokahävikkiin liittyen on kuitenkin mahdoton arvioida, sillä tutkimusaineistoja ei ole.

– Tiedämme sen, että ruokahävikkiä syntyy paljon kotitalouksissa, ja jos tähteitä hyödynnettäisiin paremmin, niin hävikkimäärät putoaisivat entisestään, hän sanoo.

Ruokahävikillä tarkoitetaan alunperin syömäkelpoisen ruoan päätymistä roskiin tai biojätteeksi. Tähderuoka puolestaan tarkoittaa sitä, että ylijääneitä ruoka-aineita tai ruokaa hyödynnetään esimerkiksi uusiin aterioihin.

Kaikista turhin ympäristövaikutus

Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosittain noin 120–160 miljoonaa kiloa, eli noin 20–25 kiloa suomalaista kohden. (siirryt toiseen palveluun)

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katajajuuri sanoo, että turhaan tuotettu ruoka on kaikista turhin ympäristövaikutus. Suomessa kulutuksen ilmastopäästöistä noin 20-25 prosenttia tulee ruokaketjusta.

Ruokahävikkiä on jo monelta paikoin Katajajuuren mukaan karsittu, koska ne ovat kuluja toimijoille.

– On kaksi ongelmakohtaa. Toinen on kotitaloudet ja toinen ravintolat, joissa buffeteista edelleen heitetään aika paljon ruokaa pois. Kotitalouksien hävikki on olennainen asia ruokaketjun kokonaisuudessa, hän sanoo.

Hernekeitto on joulun jälkeen aika yleinen.

Eija Toikka

Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja pohtii, että vuosikymmenten aikana tapahtuneen muutoksen takana voi olla tietämyksen heikentyminen. Myös elintason nousu selittää tähteiden hyödyntämättömyyttä, hän sanoo.

– Ruokahävikin rahallinenkin arvo on yhteiskunnassa ihmisille ja kotitalouksille on aika suuri. Siinä heitetään ruokaa ja rahaa samalla hukkaan, Kuvaja sanoo.

Myös Kuvaja nostaa esiin ekologisen puolen. Voisiko tähderuokia tekemällä olla pieneltä osalta pelastamassa maapalloa?

– Voi sanoa näinkin, Kuvaja toteaa.

Keitot ovat suosittuja Suomessa

Eri tähderuoat ovat eri paikoissa suosittuja. Esimerkiksi Espanjassa on tapana käyttää lihan tähteitä paellaan.

Kuvaja arvioi, että pyttipannu on Suomessa Ruotsin tapaan yleinen, mutta hän nostaa esiin myös kiusaukset ja keitot. Myös pitsa sopii hyvin tähderuoaksi.

– Kun on keitetty aamupuuroa ja sitä jää hiukan tähteeksi, niin laitan loput todella usein sämpylätaikinan joukkoon, hän vinkkaa.

Kuvaja muistuttaa myös kylmäsäilytyksestä. Ruokien ei kannata antaa olla keittiön pöydällä tuntikausia. Myöhempää käyttöä varten hän muistuttaa myös pakastamisesta.

Kinkkusalaatti joulun tähteistä
Joulupöydän tähteistä voi kokkailla esimerkiksi salaatin.Laura Tolonen/Yle

Kajaanin keskuskoulun kotitalousopettaja Eija Toikka pohtii, että ylijäänyttä perunaa käytetään Suomessa paljon. Siitä voi tehdä esimerkiksi kiusauksia.

Jouluruoista irtoaa myös paljon. Kinkusta on moneksi ja aineksista saa kasaan esimerkiksi salaatin, joka voikin olla virkistävä raskaan jouluruokailun jälkeen, Toikka pohtii.

– Hernekeitto on joulun jälkeen aika yleinen, hän sanoo.

Nuoret ovat kiinnostuneita ekologisuudesta

Kajaanin keskuskoulun kotitalousopettaja Eija Toikka pohtii, että nuoret ovat hyvin innostuneita ekologisuudesta.

Ympäristö huomioidaan opetuksessakin. Toikka kertoo, että esimerkiksi ylijäänyt perunamuussi voidaan ottaa talteen ja hyödyntää toisen ryhmän kanssa, jolloin siitä tehdään perunarieskaa.

Toikka kuitenkin pohtii, että kyse on laajemmasta suuntauksesta, ihmiset haluavat toimia ympäristöystävällisesti.

Myös Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja arvioi, että nuoret näkevät ympäristön tärkeänä.

– Monet nuoret ovat ylipäätään kiinnostuneita ekologisista ja eettisistä kysymyksistä ruokaan liittyen, Kuvaja sanoo.

On kaksi ongelmakohtaa. Toinen on kotitaloudet ja toinen ravintolat, joissa buffeteista edelleen heitetään aika paljon ruokaa pois. Kotitalouksien hävikki on olennainen asia ruokaketjun kokonaisuudessa

Juha-Matti Katajajuuri

Kiinnostus tulee tarpeeseen, sillä Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 (siirryt toiseen palveluun) mennessä EU:n kiertotalouspaketin ja YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden (siirryt toiseen palveluun) kautta.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuurien mukaan hävikin vähentämisen lisäksi tärkeätä olisi, että ruokahävikin muutoksia kyettäisiin seuraamaan.

Hän huomauttaa, että kyseessä on ylipäätään todella kova tavoite.

– Jos se perustuisi pelkästään vapaaehtoisiin toimiin, niin voi olla haastavaa, hän arvioi.

Katajajuuri alleviivaa, että kotitaloudet on pakko saada talkoisiin mukaan.

– Se on ehkä kriittisin elementti, että millä tavalla ihmiset saadaan paremmin hyödyntämään tähteet ja olla heittämättä ruokaa pois, hän sanoo.

Lue seuraavaksi