1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taide

Kulttuuritoimitus valitsi vuoden 10 koskettavinta ilmiötä – tällainen taide sai kyyneliin

Kokosimme listan vuoden 2016 liikuttavimmista taiteilijoista ja teoksista. Mukaan mahtui eläviä ja kuolleita, kuvaa ja sanaa, teknoa ja klassista.

Kuva: Yle, Helsigin juhlaviikot

1

Näyttelijä Kati Outinen

Kati Outinen veti Teatteri Jurkassa hauskan ja koskettavan monologin Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Outisen kirjoittama näytelmä kertoo muistisairaudesta. Helsinkiläisen huoneteatterin pieni ja intiimi tila on armoton taiteilijalle, sillä mihinkään ei pääse piiloon. Siksi vaikutuin Outisen räjähtävästä ilmaisuvoimasta ja lavakarismasta. Ne ovat jääneet ehkä monelta huomaamatta, sillä Aki Kaurismäen elokuvissa Outinen tuskin yskähtää.

Jonni Aromaa

Kati Outinen Kuva: Antti Haanpää / Yle

2

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista

Jukka Viikilän Finlandia-voittajateos teki vaikutuksen ennen kaikkea kauniilla kielellään. Kirja on salakavalan helppolukuinen, mutta se on täynnä hienoja lauseita, oivallisia havaintoja ja tietenkin tuttuja kulmia Helsingistä. En ole pitkään aikaan lukenut kirjaa, jossa voi näin nautiskella lauseilla. Tämän kirjan ottaisin mukaan autiolle saarelle, sillä siihen voi palata uudestaan ja uudestaan. Teos jäi vähälle huomiolle julkaisun jälkeen, mutta onneksi Finlandia-palkinto korjasi tilanteen.

Miia Gustafsson

Kuva: Yle / Matti Hämäläinen

3

Neuromaani – pään sisäinen teatterikokemus

Katsojat vaelsivat sairaalakaavut yllään ja kuulokkeet korvillaan pitkin hylätyn Marian sairaalan käytäviä. Tunnelma oli hiukan surumielinen. Emme olleet enää katsojia vaan potilaita, jotka olivat päätyneet keskelle omien pään sisäisten harhojen ja sairaalan käytäntöjen sekamelskaa. Monitaiteellisessa Neuromaani-esityksessä löysin itseni keskeltä kafkamaista haastattelutilannetta sekä pimeästä pallomerestä makaamasta. Esitys nosti mieleen monia kysymyksiä, kuten sen, miten yhteiskunta kohtelee hoitoa tarvitsevia ihmisiä. Tai millaista olisi, jos oma mieli hajoaisi?

Silja Massa

Kuva: Valtteri Raekallio

4

Kuoleman vuosi 2016

Pierre Boulez, David Bowie, Ulf Söderblom, Eri Klas, Nikolaus Harnoncourt, George Martin, Prince, Lasse Mårtenson, Einojuhani Rautavaara, Leonard Cohen, George Michael. Listalla on vain murto-osa tänä vuonna menehtyneistä musiikin mestareista, mutta jo tällaisenaan se sisältää käsittämättömän määrän näkemystä äänen ilmaisukeinoista. Kulttuurivuosi 2016 muistetaan ennen kaikkea murheellisista uutisistaan. Onneksi musiikki ei kuole tekijöidensä mukana.

Mattias Mattila

Kuva: AOP

5

Teknoa sinfoniaorkesterilla

Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon kuulunut Classical translations in Concert päästi teknon valloilleen Musiikkitalossa – Helsingin kaupunginorkesterin soittamana. Idea ei ole uusi, esikuvaa oli haettu muun muassa Lontoon Royal Albert Hallin konserteista. Toteutus onnistui kuitenkin nostattamaan ennennäkemättömän tunnelman Musiikkitaloon: huutoa, tanssia ja aplodeja seisaaltaan. Näkyipä salissa jopa moni kostunut silmäkulma, kun yleisön rakastettu musiikkilaji pääsi paraatipaikalla esille.

Satu Nurmio

Kuva: Petri Anttila / Helsingin Juhlaviikot

6

Taidemaalari Hieronymus Bosch

Taidemaalari Boschin kuolemasta tuli kuluneeksi 500 vuotta, ja renessanssineroa juhlistettiin näyttelyillä miehen kotimaassa Hollannissa ja Espanjassa. Pradon taidemuseossa Madridissa oli esillä normaaliakin hämmästyttävämpi kattaus. Boschin maalauksia on säilynyt vajaat 30, joista Madridissa oli esillä 21. Boschin oudot, groteskit, pikkutarkat ja verevät näyt syöpyivät syvälle sieluun. Samaa ylivertaista kykyä puhutella aikojen takaa on toisessa mestarissa, William Shakespearessa, joka kuoli 400 vuotta sitten.

Pia Parkkinen

Kuva: Museo Nacional del Prado

7

Sara Hildénin taidemuseo

Taidemuseoiden vuosi on ollut hyvä. Pääkaupunkiseudulla suuret museot rikkovat yleisöennätyksiä, mutta ehkä kovin tulos tehtiin Tampereella. Sara Hildénin taidemuseo ylitti sadan tuhannen kävijän rajan, mikä on paljon keskikokoiselta maakuntamuseolta. Sara Hildén on kulttuurilaitos, jossa sekä sisältö että itse museorakennus ovat parasta a-luokkaa. Toivottavasti tamperelaiset keksivät keinot säilyttää museo Näsinneulan varjossa. 

Mikko Pesonen

Kuva: Jussi Koivunen

8

Keraaminen kosketus – Rut Bryk EMMAssa

Tarina alkaa pikkusievistä, herkistä piirroksista, sotien jälkeisestä Suomesta. Huone huoneelta työt vahvistuvat, keramiikka muuttuu paksuksi, värikkääksi. Lapsuuteni väriseksi. Näen kuinka taide muokkaa tyyliä ja trendejä ja trendit taidetta. Näen, kuinka tämän päivän retro elää omaa nykyisyyttään vahvana, ajankohtaisena ja vaikuttavana. Näen hermostuneen, vähän vaikeankin persoonan töiden kimpussa, ankarassa luomistyössä. Rut Brykin keramiikkateokset. Birger Kaipiaisen korea lintu pörhistää höyheniään jossain taustalla. Olen vaikutettu.

Päivi Puukka

Kuva: EMMA / Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma

9

Sian keikka Flow-festareilla

Laulan estoitta mukana, tapailen tanssiliikkeitä väentungoksessa, lopulta silmänurkat kostuvat. Australialaislaulaja Sian ensiesiintyminen Suomessa täytti kaikki odotukset. Yksi tämän hetken suosituimmista muusikoista esiintyi tyylilleen uskollisesti kasvonsa peruukilla peittäen lavan sivussa, kun tanssijat tulkitsivat kappaleiden sisältöä. Mutta pääosassa oli Sian lauluääni, joka on vahva, persoonallinen ja täynnä tunnetta niin että välillä ääni lähes särkyy. Se läikäytti tämän kuulijan sielua.

Ville Vedenpää

– En ollut sairas pelkästään fyysisesti, vaan myös henkisesti, laulaja Sia kertoo tuntemuksistaan sairustuttuaan traumaperäiseen stressihäiriöön neljä vuotta sitten. Kuva: MaryEllen-Matthews / Flow Festival

10

Muusikko Alma

Maailmassa, joka tuntuu usein muoviin puristetulta, konseptoidulta ja tappiin asti tuotteistetulta, on mahtavaa tavata jotain niin aseistariisuvan aitoa kuin 20-vuotias Alma. Alma valloittaa maailman musiikkimarkkinoita neonkeltainen tukka hulmuten, jalat tanakasti maassa ja käheästi nauraen. Synkkinä aikoina kaivataan toivoa, ja sellaista tuo mukanaan ihminen, joka tavoittelee unelmiaan rohkeasti, on riemuissaan mahdollisuuksistaan, ei anna pätkääkään tilaa happamuudelle ja rohkaisee muita samaan.

Sanna Vilkman

Kuva: Jouni Immonen / Yle