Kaivostoiminta uhkaa kansallispuistoa – kansanliikkeet yhdistävät voimiaan hyvissä ajoin

Etelä-Suomessa Tammelassa paikalliset ovat nousseet suojelemaan Torronsuon kansallispuistoa kansainvälisiltä kaivossuunnitelmilta. Parhaat neuvot on saatu Kittilästä.

kaivostoiminta
Torronsuo
Timo Leponiemi / Yle

TammelaLounais-Hämeessä Tammelassa havahduttiin viime syksynä, kun australialainen kaivosyhtiö kiersi tapaamassa kuntapäättäjiä. Kävi ilmi, että Torronsuon kansallispuiston liepeille suunnitellaan kaivostoimintaa.

Paikallisten mukaan suunnitelmista on ollut vaikea saada tietoa. Alueelta on tehty kolme valtausta eri yhtiöiden nimissä. Yhtiöiden keskinäisiä yhteyksiä ei tiedetä. Muun muassa tämän tiedon keräämistä varten paikalliset perustivat ryhmän, Torronsuon vartijat.

Neuvoja tammelalaiset hakivat Kittilästä, missä sikäläisillä on kokemusta kansainvälisen kaivosyhtiön kanssa toimimisesta.

Tärkein pohjoisesta saatu oppi oli, että toimiin kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin, sanoo Lounais-Hämeen Vihreiden apulaispuheenjohtaja Kari Tiilikkala.

– Näissä asioissa on opittu, että on hyvä olla liikkeellä varhain. Asioita on vaikea korjata jälkikäteen siinä vaiheessa, kun toiminta on jo alkanut. Kittilästä saatu tieto on vahvistanut, että lähdetään liikkeelle mieluummin aikaisin kuin myöhään.

Simo Veistola ja Kari Tiilikkala
Kari Tiilikkala ja Simo Veistola ovat olleet mukana perustamassa Torronsuon vartijoita. Timo Leponiemi / Yle

Kaivostoiminta uhkaa ympäristöarvoja

Suomaisemia käy Torronsuolla ihailemassa vuosittain arviolta noin 100 000 retkeilijää. Nyt tehdyt kolme valtausta sijaitsevat lähellä kansallispuiston rajoja, ja ne ovat laajuudeltaan 300 neliökilometrin luokkaa.

Tammelalaiset haluavat tuoda suunnitelmat päivänvaloon herättääkseen keskustelua ainutlaatuisen retkeilyalueen merkityksestä, sanoo puheenjohtaja Simo Veistola Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksestä.

– Tämähän on laaja koho- eli keidassuo, jolla on oma lajistonsa. Monia perhoslajeja, joita ei tavata muualla Etelä-Suomessa. Ja ollaan Turku-Tampere-Helsinki -kolmion keskipisteessä. Tällä on todella suuri merkitys jo virkistyskäytöllekin.

– Nyt nämä valtaukset on tehty siten, että ne ulottuvat hyvin lähelle kansallispuiston reunaa. Ja emme tiedä kaivosta, joka ei haittaisi ympäristöarvoja ja tästä syystä ollaan hyvin huolissaan.

Torronsuo
Timo Leponiemi / Yle

Lainsäädäntö ei turvaa alueen etuja

Tammelassa uskotaan, että muiden vastaavassa tilanteessa olevien kokemuksista on paljon ammennettavaa.

– Kittilässä tilanne on paljon pitemmällä kuin täällä. Siellä on nähty, mitä se käytännössä tarkoittaa, kun lähelle tärkeitä matkailukohteita tulee kaivostoimintaa. Heillä on oikeastaan koko tarina kerrottavanaan alusta pitäen ja se, mihin kannattaa varautua. Se on meillä ollut se paras tietolähde tässä vaiheessa, sanoo Kari Tiilikkala.

Kainuussa toimivaan Stop Talvivaara -ryhmään tammelalaiset eivät ole olleet yhteydessä, mutta sotkamolaiset ovat jakaneet tietoa kansalaistoiminnan mahdollisuuksista eri puolella maata järjestämissään tilaisuuksissa.

Tiilikkalan mukaan Suomi on niin pieni maa, että paikallisten voimien yhdistäminen eri puolilla maata on tarpeen luontoarvojen turvaamiseksi.

– Nykyinen lainsäädäntö ei kovin paljon turvaa silloin alueen etuja, kun kaivostoimintaa pyörittää ulkolainen yritys. Yhteisten etujen perään kannattaa katsoa yhdessä. Se on kaikkien etu, pohtii Tiilikkala.

_Korjattu 30.12.2016 klo 9:13: Sotkamon kansanliike on nimeltään Stop Talvivaara, ei Pro Talvivaara. _