Onko Suomen yleisin päiväperhonen sinullekin tuntematon? – Tesmaperhonen on paljon sitruunaperhostakin yleisempi

Perhosasiantuntija ei ylläty, vaikka kukaan ei tesmaperhosta tunnekaan. Se on kuitenkin Suomen ehdottomasti yleisin päiväperhonen.

Tesmaperhonen on Suomen yleisin päiväperhonen. Kuvan yksilö on naaras. Kuva: Juha Jantunen

Jos aurinkoisena päivänä heinäkuussa on missä tahansa luonnossa, ei voi välttyä näkemästä tesmaperhosta. Näin vakuuttaa perhostutkija, Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

– Tesmaperhonen on Suomen päiväperhoslajiston yksilömäärinä mitattuna ylivoimainen ykkönen.

Tesmaperhonen on hyvin vaatimattoman näköinen. Väriltään se on tasaisen ruskea.

– Siinä ei ole mitään erityisiä kuvioita, minkä takia se on jäänyt monelta huomaamatta. Nimenäkin se on monille tuntematon.

Kimmo Saarisen mukaan ei kannata huolestua itsestään, jos tesmaperhosta ei tunne.

– Sitruunaperhonen on ilahduttava kevään tuoja, nokkosperhonen lentelee kotipihoilla, kukkaistutuksilla istuu neitoperhosia ja amiraaleja. Ne ovat lähempänä silmiämme, mutta tesmaperhonen perisuomalaisena perhosena saa kuljeksia ihan rauhassa heinäkuisilla heinämailla, selventää Kimmo Saarinen.

Tesmaperhonen on kauttaaltaan ruskea. Kuvan yksilö on koiras. Kuva: Juha Jantunen

Tesmaperhosen jälkeen tulee yleisimpipien perhosten listalla vastaan tuttuja perhosia. Toiseksi yleisin on lanttuperhonen. Sen jälkeen tulevat sitruunaperhonen ja nokkosperhonen.

Kulunut vuosi oli edellisvuosia parempi perhoskesä

Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti sekä Suomen perhostutkijain seura ovat vuodesta 1991 alkaen tutkineet päiväperhosten levinneisyyttä ja runsautta Suomessa.

Vuodet 2014 ja 2015 olivat 2000-luvun vaatimattomimmat perhoskesät. Tällä hetkellä päiväperhoskanta on kasvussa, vaikka kovin hyvä se ei vieläkään ole.

– Suunta on selkeästi ylöspäin. Mikäli talvi säilyy vähälumisena ja leutona, ei hätää perhosten kannalta ole, kertoo Saarinen.

Kimmo Saarisen mukaan lumipeite on perhosille tärkein suoja talven pakkasia vastaan.

– Mitä paksumpi lumipeite on perhostoukkien koteloiden suojana, sen varmemmin niiden elämä jatkuu ensi vuoden puolella.

Päiväperhosseurantaan saatiin tänä vuonna tietoja yhteensä 106 päiväperhoslajista. Seurantaan osallistui 220 harrastajaa ja tutkijaa ympäri maata. Havaintopäiviä oli yli 6 000 ja havaintoruutuja lähes 700 Ahvenanmaalta aina pohjoisimpaan Lappiin.

Eniten eri lajeja nähtiin Pohjois-Karjalassa, jossa kesän saldo nousi Kiteellä 63 lajiin.

Lanttuperhonen on Suomen toiseksi yleisin päiväperhonen. Kuva: Juha Jantunen

Perhosen asema yhtä tärkeä kuin ihmisen

Harvalla ihmiselle on päiväperhosista pahaa sanottavaa. Kauniit perhoset kauniina kesäpäivänä kuuluvat erottamattomasti Suomen kesään.

Mutta mikä on perhosen merkitys ja asema maailmakaikkeudessa?

– Se on ihan yhtä vaatimaton ja olematon kuin tämä ihmisen asema tässä maailmankaikkeudessa. Perhosen elämän tarkoitus on elää ennen kuin se kuolee - ihan niin kuin ihmisenkin.

Kimmo Saarinen mielestä perhonen on hyönteisistä miellyttävimmästä päästä.

– Ne eivät pistä, ne eivät pure, eivätkä nakerra talojen perustuksia. Niillä on tärkeä merkitys kasvien pölyttäjänä, ja sillä tavalla pyörittävät oikeasti tämän maapallon elonkehää. Perhosella on siinä roolissa paljon merkittävämpi rooli kuin ihmiselle, pohtii Saarinen.

Suomen kolmanneksi yleisin ja varmasti tunnetuin perhoslaji on sitruunaperhonen. Kuva: Juha Jantunen