Tuntuuko sisällä vetoisalta? Asiantuntija kertoo miksi

Moni kietaisee talvella sisätiloissa lisälämpöä harteilleen vedon takia. Lämpötila voi olla asunnossa sopiva, mutta vedon tunne hytisyttää.

Lämmitys ja ilmanvaihto
Kuvassa työtuolin selkämykselle ripustettu villashaali.
Raila Paavola / Yle

Kun ihminen aistii sisätiloissa kylmää, hän puhuu vedosta. Aalto-yliopiston professorin Risto Kososen mukaan virallinen määritelmä liittyy kehon osan paikalliseen jäähtymiseen.

– Esimerkiksi nilkat viilentyvät, kun ilma liikkuu ja viileä ilma laskee alas, Kosonen kertoo.

Työpaikoilla isoissa tiloissa ilman määrä on suurempi ja liike nopeampaa, jolloin veto tuntuu helpommin.

Kotona vedon tunnetta aiheuttavat tuloilman hallitsematon sisääntulo, kylmät ikkunapinnat ja huoneiden lämpötilaerot.

Tuloilma haaste vanhoissa taloissa

Korvausilman sisääntulo on Kososen mukaan haaste varsinkin vanhemmissa taloissa, joissa ilmanvaihto hoituu painovoimalla.

– Ilma ei tule koneellisesti lämmitettynä venttiilistä, vaan virtaa hallitsemattomasti ikkunan ja ovien raoista tai seinärakenteista. Ensimmäisenä pitäisikin aina selvittää korvausilman reitit, mikä vuotaa ja miksi.

Lämpökamerakuvassa sininen väri osoittaa, missä huoneen lämpötila on alhaisin.
Lämpökamerakuvassa näkyy, kuinka seinän ja lattian rajapinnassa huoneen lämpötila on huomattavasti kylmempi (sininen väri) kuin patterin kohdalla (punainen väri). Vanhoissa taloissa huoneen eri osien lämpötilaerot synnyttävät vedon tunteen.Heini Holopainen / Yle

Varsinkin talvella tapahtuu savupiippuilmiö, kun kylmää ilmaa virtaa sisään esimerkiksi huonosti tiivistetystä ulko-ovesta, korvausventtiileistä tai vaikkapa postiluukusta. Sisällä oleva lämmin ilma yrittää tasata lämpötilaeroa. Virtaus kulkee ylös ja saa ylimmät kerrokset ylipaineisiksi. Ylhäällä ilma pyrkii ulos, tiivistyy ikkunarakenteisiin ja voi jäätää koko ikkunan.

– Sama ilmiö voi tapahtua myös korkeissa rakennuksissa, esimerkiksi kerrostaloissa, jos oviaukot, porraskäytävät ja hissikuilut eivät ole tiiviitä.

Ilma voi liikkua varsin vilkkaasti myös yksikerroksisessa rakennuksessa. Jo muutaman asteen lämpötilaero huoneitten välillä saa oviaukoissa aikaan vilkasta liikettä, kun ilma yrittää tasata lämpötilaeroja.

Sisälämpötilamittari ei kerro vedosta

Sisälämpömittari ei kerro koko totuutta huoneen tai asunnon lämpömukavuudesta.

Kososen mukaan ihmisen aistimaa huonelämpöä kuvaa paremmin operatiivinen lämpötila, joka ottaa huomioon myös huoneen pintojen säteilylämpötilat.

– Iso, kylmä ikkunapinta ja vieressä istuva ihminen ovat yhdistelmä, joka saattaa saada vedon tunteen aikaan. Ihminen luovuttaa lämpöä. Kehon lämpöhäviöstä puolet syntyy säteilemällä muihin pintoihin, esimerkiksi kylmään ikkunapintaan, ja puolet konvektiona eli kuljettumisena huoneilmaan, selittää Kosonen.

Ensimmäisenä pitäisikin aina selvittää korvausilman reitit, mikä vuotaa ja miksi.

Professori Risto Kosonen, Aalto-yliopisto

Ikkunat kannattaa tiivistää kunnolla, ja lämpöpatterit kannattaa sijoittaa ikkunoiden alle. Pattereiden ylöspäin luovuttama lämpö torppaa kylmästä ikkunapinnasta alaspäin laskeutuvan virtauksen.

Konvektoripatterit lämmittävät patterin pintaan osuvan ilman, jolloin lämmin ilma kohoaa ylöspäin. Radiaattoripatterit puolestaan luovuttavat säteilylämpöä.

Ikkunan alle sijoitetut lämpöpatterit myös torjuvat jonkin verran viileän ikkunapinnan aiheuttamaa kylmäsäteilyn tuntua.