Rahaa tehdään jopa Facebook-tykkäyksillä ja Twitter-viesteillä – näin toimivat varjopankit

Varjopankki-sanalla on paha kaiku. Käsitteeseen sisältyy jo satoja erilaisia rahoituksen muotoja, joita “tavalliset” pankit eivät tarjoa.

talous
lasiseinän takana istuvia ihmisiä
Varjopankit hyötyvät tavallisten pankkien sääntelyn lisääntymisestä.Tim Draper / AOP

Varjopankki on yritys, rahasto, verkkoalusta tai vaikkapa verkosto, joka välittää rahoitusta tavallisen pankkisektorin ulkopuolella. Varjopankkeja on jo hyvin monenlaisia, ja niillä on myös erilainen merkitys rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta.

Varjopankit muuttavat rahoituspalveluja lähivuosina merkittävästi uusien tekniikoiden ja toimintatapojen avulla. Perinteiset pankit ovat olleet hitaita ottamaan käyttöön uudenlaisia tuotteita, sijoituspalveluita ja rahoittamisen muotoja.

– Mitä enemmän pankeille tulee sääntelyä, sitä enemmän varjopankit hyötyvät, suomalaisen GF Money -varjopankin perustaja ja suuromistaja Kari Keskitalo sanoo.

Varjopankkien hallinnoimat varat ovat moninkertaistuneet 2000-luvulla, ja niissä oli viime vuonna jo 36 prosenttia kaikista EU-alueen rahavaroista EU:n finanssivalvojan mukaan.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tavalliset pankit omistavat varjopankkeja

Rahoitusjärjestelmän kannalta kaikkein tärkeimmät varjopankit ovat tavanomaisten pankkien luomia. Esimerkiksi pankkien sijoitus- ja korkorahastot luetaan varjopankeiksi.

Varjopankit voivat olla myös sääntelyn ulottumattomissa toimivia pankkien erillisyhtiöitä, jotka vaikkapa muuttavat lainoja arvopapereiksi, ja myyvät niitä eteenpäin sijoittajille. Vastaavanlaisesta arvopaperistamisesta sai alkunsa myös Yhdysvaltojen subprime-kriisi 2007.

Riski voi tarttua muuhun rahoitusjärjestelmään, jos lainat eivät tuota odotetulla tavalla eikä erillisyhtiö kykene maksamaan sijoittajille lupaamiaan tuottoja.

Esimerkiksi Kiinassa rahaa liikutellaan lyhytaikaisina lainoina varjopankkien kautta, jotka sijoittavat pörssiosakkeisiin. Järjestelmä toimii niin kauan kuin pörssikurssit nousevat. Kiinan tilanteen haavoittuvuudesta on varoiteltu jo pitkään.

Varjopankit täydentävät pankkijärjestelmää

Kun esimerkiksi veroparatiisien salailukulttuuri murenee, pääomaa siirtyy varjopankkeihin. Varjopankkitoiminta voi aiheuttaa epävakautta, koska yhteiskunnan sääntely ei tavoita niissä olevaa rahaa.

Suuri osa varjopankeista on kuitenkin rahoitusjärjestelmän kannalta hyödyllisiä, kun ne tarjoavat vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Ne monipuolistavat keinoja hankkia rahoitusta ja hajauttavat riskejä. Ne voivat täyttää tarpeita, joita tavalliset pankit eivät pysty tai halua täyttää.

Usein "varjopankkia" kuvaavampaa olisikin puhua yksinkertaisesti uudenlaisesta rahoituksesta.

Lainsäädäntö vasta kehittyy

Suomessa toimii esimerkiksi useita joukkorahoitusalustoja, joiden kautta voi tukea yrityksiä tai tiettyä asiaa, vaikkapa liikennevalojen rakentamista lähiristeykseen, kielitaidottomien maahanmuuttajien työllistymistä tai paloautojen kunnostusta.

Sijoittajan pitää kuitenkin olla tarkkana: Suomessakin on nähty jo joukkorahoitettujen yritysten konkursseja. Esimerkiksi vuorovaikutteista televisiota kehittänyt Neonella teki konkurssin viime vuonna (siirryt toiseen palveluun).

Kotitaloudet voivat myös ylivelkaantua varjopankkien kautta, Suomen Pankki huomauttaa.

– Kotitalouksien ylivelkaantumisen riskit liittyvät samalla tavalla varjopankkeihin kuin muuhunkin rahoitustoimintaan. Riskit voivat korostua, jos varjopankkien valvonta ja sääntely on puutteellista eivätkä luotonantoa hillitsevät työkalut ole tarpeeksi kattavia, Suomen Pankin ekonomisti Johanna Honkanen sanoo.

Esimerkiksi vertaislainaamisen lainsäädäntö vasta kehittyy.

Finanssivalvonta perusti neuvontapalvelun innovaattoreille

Finanssivalvonta perusti vastikään neuvontatiskin rahoitusalan uusille toimijoille. Tämän Innovaatio-helpdeskin asiakkaat ovat yleensä juuri varjopankkeja, jotka tarvitsevat apua sääntöjen ja pykälien tulkinnassa.

Fivan mukaan siltä on kysynyt neuvoa lokakuun alusta lähtien kahdeksan rahoitusalan yritystä, jotka vasta suunnittelevat toiminnan aloittamista Suomessa. Fiva joutuu jokaisen kohdalla erikseen pohtimaan, tarvitseeko yritys toimiluvan esimerkiksi asiakasvarojen käsittelyyn tai rahanvälittämiseen.

Alla on esimerkkejä varjopankeista Suomesta ja maailmalta:

Grafiikka

Fidor Bank, Saksa. Yhteisöllinen pankki on syntynyt finanssikriisin aikaisesta verkkokeskustelufoorumista. Pankin idea on taloudellinen neuvonta ja tiedonvaihto käyttäjien kesken.

Fidor-yhteisöön liittyäkseen täytyy perustaa käyttötili. Tilille saa 0,25 prosentin koron. Korko nousee suurimmillaan 0,5 prosenttiin, kun Fidorin Facebook-sivut saavat riittävän määrän tykkäyksiä. Myös Fidorin säästötuotteiden hintaa säätelevät Facebook-tykkäykset.

Fidorin toiminta perustuu avoimeen verkkokeskusteluun pankin asiakkaiden, työntekijöiden ja asiantuntijoiden kesken. Osallistumisesta saa bonuksia. Asiakkaat voivat ehdottaa pankille uudistuksia ja uusia palveluja.

– Ihmisillä on paljon tietoa ja kokemusta rahoitukseen liittyen. Tarvitaan vain paikka, jossa vaihtaa tuota tietoa, Fidor kertoo perusajatuksestaan verkkosivuillaan.

Saksassa Fidorilla on jo yli 100 000 asiakasta ja 300 000 sivuston käyttäjää. Perustajien ideana on luoda "yhden luukun pankki", joka toimii koko EU:n alueella. Viime vuonna Fidor aloitti toiminnan Britanniassa.

Grafiikka

GF Money, Suomi. Yritys aloitti runsaat neljä vuotta sitten yritysten luotottajana, mutta syksyn yritysostojen kautta siitä on tullut myös kulutusluotottaja ja kiinteistönvälittäjä.

GF Money teki viime vuonna jo 14 miljoonan liikevaihdon ja miljoonan euron tuloksen. Yhtiö kertoo kaksinkertaistaneensa liikevaihtonsa vuosittain.

Varjopankki kerää varansa yli tuhannelta sijoittajalta, joille se maksaa kahdeksan prosentin koron. Raha on siis GF Moneylle kalliimpaa kuin tavallisille pankeille. Myöntämistään lainoista se perii 18–24 prosentin koron.

– Asiakkaistamme 70 prosenttia on sellaisia, jotka tulevat meille lainojen nopean käsittelyn vuoksi ja 30 prosenttia siksi, että he eivät saisi tavallisesta pankista lainaa, perustaja Kari Keskitalo sanoo.

Yritys saa varjopankista lainapäätöksen parissa päivässä, kun tavallisessa pankissa lainalupaukseen menee useita viikkoja. Laina-ajat ovat keskimäärin puoli vuotta.

GF Money tarkistaa kaikkien asiakkaiden luottotiedot. Suuri osa asiakkaista on aloittelevia pieniä yrityksiä, joilla ei ole pankkien vaatimaa "historiaa".

– Mutta jos kyse on vaikkapa asunto- ja kiinteistösijoittajista, pitää heidän toimintaansa arvioida nykyhetken ja tulevaisuuden, ei menneisyyden, perusteella, Keskitalo sanoo.

Pankkisääntelyn kiristyminen ja luottolama ovat auttaneet varjopankkia kasvamaan. Luottotappioita GF Money on Keskitalon mukaan tehnyt vain yhden asiakkaan maksamattomien lainojen vuoksi.

Grafiikka

Motif Investing, Yhdysvallat. Startup-yrityksen verkkosivuilla ihmiset voivat sijoittaa teemojen ympärille koottuihin osakesalkkuihin ja luoda itse sijoitussalkkuja haluamistaan teemoista. Salkkujen painotuksia säätelevät robotit. Teemasalkkujen tuottokehitystä voi seurata yrityksen verkkosivuilla.

Sijoitussalkuissa on kussakin noin 30 yritystä. Salkuilla on räväköitä nimiä: esimerkiksi Lepää rauhassa -teemasalkussa on saattohoito- ja hautausalan yrityksiä, Kofeiiniannos-salkussa kahvi- ja energiajuomayhtiöitä, Liian iso kaatumaan -salkussa perinteisiä pankkeja.

Sijoittaja maksaa vain kiinteän yhdeksän euron käsittelymaksun Motifille sijoittaessaan salkkuun. Lisäkuluja ei tule. Viime vuonna Motifilla oli 200 000 asiakasta eri lehtitietojen mukaan. Yritys on kerännyt pääomasijoittajilta 130 miljoonaa dollaria kuudessa vuodessa.

Grafiikka

LikeFolio, Yhdysvallat. Yritys seuraa Twitterin uutisvirtaa ja poimii sijoittajille tietoja siitä, minkä yritysten tuotteita mainitaan useimmin twiiteissä ja mihin sävyyn. LikeFolio vertaa twiittejä yritysten osakekursseihin yksinkertaisilla grafiikoilla, joita se käyttää myös ostosuosituksissaan.

Jos jokin tuote mainitaan myönteisesti poikkeuksellisen usein sosiaalisen median keskusteluissa, osakekurssi todennäköisesti nousee lähitulevaisuudessa LikeFolion mukaan. Esimerkiksi sähköautonvalmistaja Teslan osakekurssi ampaisi vasta, kun sosiaalisessa mediassa oli keskustelu autosta jo pitkään.

LikeFolio kertoo analysoivansa noin 500 miljoonaa twiittiä päivässä. Yritys itse ei välitä kauppoja vaan ohjaa sijoittajia yhteistyökumppaneilleen.