Koe uusi yle.fi

Lahden historiasta tulossa dokumentti – kaikki lahtelaiset kutsuttu käsikirjoittamaan Lemmenlatua

Lahden historiasta tehdään dokumentti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Tekijät toivovat kaikkia lahtelaisia osallistumaan elokuvan tekoon.

elokuvat
Tertta Saarikko ja Keijo Skippari katsovat Lahti-aiheisia valokuvia.
Tertta Saarikko ja Keijo Skippari ihastelevat vanhoja valokuvia Lahdesta.Mikko Tuomikoski / Yle

Suomen nuorin kaupunki, talviurheilukaupunki, patsaiden kaupunki ja Suomen Chicago. Lahdella on monta lempinimeä ja värikäs historia, joka nyt tiivistetään puolitoistatuntiseksi elokuvaksi.

Elokuvan tekijät ja ohjaajat Tertta Saarikko ja Keijo Skippari ovat valtavan valintaurakan edessä, sillä materiaalia ja herkullisia tarinoita on tarjolla mielin määrin.

– Me hukumme aiheiden runsauteen, huokaisee Saarikko.

Me hukumme aiheiden runsauteen.

Tertta Saarikko

Lemmenlatu on nimetty Suomen ensimmäisen valaistun hiihtoladun mukaan. Latu sijaitsi luonnollisesti Lahdessa.

Pelkästään viimeisen sadan vuoden suurimpien historiallisten mullistusten sisällyttäminen elokuvaan olisi haastava urakka. Nyt mukaan tulee vielä paljon paikallista historiaa, kuten esimerkiksi teollisuutta, kauppaa, kulttuuria ja urheilua.

Paikalliset persoonat pääsevät esiin

Lahtea ovat koetelleet muun muassa kansalaissodan raskaat tapahtumat, toisen maailmansodan rasitukset sekä viime vuosikymmeninä teollisuuden rakennemuutos. Nämä tietysti näkyvät elokuvassa.

Ilmakuva Lahdesta 1960, etualalla rautatietori ja keskellä Radiomäki.
Lahti 1960, etualalla rautatietori, kuvan keskellä Radiomäki.Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Samalla halutaan kertoa myös paikallisista värikkäistä persoonista, jotka ovat omalla tavallaan tärkeä osa Lahden menneisyyttä.

– Esimerkiksi Jepulis-Penjami, tippaukko ja monet muut mielenkiintoiset hahmot näkyvät elokuvan tarinoissa, vakuuttaa Skippari.

Jepulis-Penjami oli paikallinen jätekuski, joka huolehti käymälöiden tyhjentämisestä. Tippaukko taas oli lahtelaisen juomateollisuuden vähemmän virallisen haaran tunnettu edustaja.

Elokuva ei suinkaan ole pikakelauksella etenevä kuvitettu faktaluettelo, vaan oikea juonellinen elokuva. Mukaan tulee historian tarinoista uudelleen dramatisoituja ja kuvattuja kohtauksia, jotka ovat käsikirjoitusryhmään kuuluvan kirjailija Timo Sandbergin käsialaa.

Sieltä, täältä ja mummon piironginlaatikosta

Elokuvan tekijöillä on käytössään runsaasti arkistomateriaalia eri lähteistä, esimerkiksi Yleltä, Kansalliselta audiovisuaaliselta instituutilta KAVIlta, Lahden videokuvaajat ryltä, Lahden Museolta ja lahtelaisten arkistoista.

.

Lahtelaisen tavaratalo Valtakulman ruokaosasto 50-60 luvun vaihteessa.
Tavaratalo Valtakulman ruokaosasto 50-60 luvun vaihteessa.Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

– Mukaan tulee tietysti myös elokuvaa varten kuvattavia kohtauksia, joissa muun muassa risteillään Vesijärvellä ja ihmetellään Lahti-Heinola-rautatieyhteyttä 1930-luvun hengessä, kertoo Skippari.

Elokuvan tekijät haluavat myös yllättää lahtelaiset muistuttamalla historian hämäriin nurkkiin unohtuneista tarinoista.

– Elokuva sisältää myös paljon sellaisia asioita, joita nykylahtelaiset eivät tiedä tai muista. Ennen kaikkea suuria tunteita, dramatiikkaa, rakkautta ja kaikkea muuta sellaista, joista Lahti on muodostunut, luettelee Saarikko.

Lahtelaista, tottakai!

Tekijät korostavat sitä, kuinka elokuva tulee olemaan lahtelaisten yhteinen ponnistus, jossa näkyy yhteisöllisyys.

Mallasjuoman vanha tehdas Lahden keskustassa
Mallasjuoman vanha tehdas 1910-luvulla.Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

– Meillä on avustajina useita paikallisia tahoja, kuten esimerkiksi rautatieharrastajien yhdistys Topparoikka sekä Ainopuiston- ja Pesäkallion kesäteatterin näyttelijät, unohtamatta Lahden Kansanopiston näyttelijälinjan opiskelijoita, muistuttaa Saarikko.

Lahtelaiset kutsutaan osallistumaan myös elokuvan käsikirjoitukseen, sillä tekijät ovat avanneet elokuvalle oman sähköpostiosoitteen lemmenlatu@gmail.com, johon on jo tullut useita hyviä ehdotuksia elokuvaan sopivista aiheista.

– Lemmenladun ensi-ilta on joulukuun 2017 alussa elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Ensi-illan jälkeen elokuvaa näytetään maksuttomissa näytöksissä niin kauan kuin se kiinnostaa yleisöä, vakuuttavat sekä Saarikko että Skippari.