yle.fi-etusivu

Suomi liputtaa luonnolle ensimmäisenä maailmassa – "Luonto pärjää ilman meitä, mutta me emme ilman luontoa"

Luonto saa oman kertaluontoisen juhlaliputuksen Suomessa osana itsenäisyyden juhlavuotta. Suomen luonnosuojeluliitosta muistutetaan, että parannettavaa on erityisesti metsäluonnon ja soiden kohtelussa.

Suomi 100
Suomen lippuja liehuu saloissa.
Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen Suomen luonnon päivälle, eli elokuun viimeiselle lauantaille 26.8.2017. Kyseessä on kertaluontoinen juhlaliputus.Yle

Karun kaunis luonto loistaa Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa ja kansallislaulussa kajautetaan laaksoista ja kukkuloista. Luonto on tärkeä palanen suomalaista kansallisidentiteettiä.

Tästä syystä onkin osuvaa, että Suomessa liputetaan itsenäisyyden juhlavuonna luonnolle virallisesti ensimmäisenä maana maailmassa.

Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen Suomen luonnon päivälle, joka on elokuun viimeisenä lauantaina 26.8.2017. Kyseessä on kertaluontoinen juhlaliputus.

Juhlaliputusta ehdottivat Suomen luonnon päivän taustaorganisaatiot, joihin kuuluvat esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen ympäristökeskus.

– Oli yllättävääkin huomata, ettei luonnon puolesta varsinaisesti liputeta missään vaiheessa, Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen sanoo.

Rima on korkealla

Sisäministeriöstä kerrotaan, että luonnon kunniaksi liputtamisen arvioitiin sopivan hyvin osaksi 100-vuotisjuhlintaa.

– Päätöstä tehdessämme arvioimme myös, että Suomen luonto ja sen kunnioittaminen juhlaliputuksella on aihe, jonka suomalaiset laajasti hyväksyvät, sisäministeriön viestintäpäällikkö Milla Meretniemi kertoo.

Vanhasta puusta kasvaa ties mitä.
Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen muistuttaa, että Suomessa löytyy parannettavaa erityisesti metsäluonnon ja soiden kohtelussa.Jenny Huttunen / Yle

– Liputuspäiväehdotuksia tehdään paljon, mutta vain harvat päätyvät liputuspäiviksi. Tässä mielessä rima on suhteellisen korkealla, hän jatkaa.

Suomen luonnon päivän suojelijana on toiminut alusta asti tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Juhlavuoden kunniaksi vuodesta 2013 järjestetty Suomen luonnon päivä laajentuu neljään Luonnon päivää. (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa on liputusvapaus ja juhlaliputusmääräys koskee vain valtion virastoja ja laitoksia. Sisäministeriöstä kuitenkin suositellaan yleistä liputusta koko maassa.

Tärkeä osa kansallista identiteettiä

Suomalaiset mieltävät ja ajattelevat itseään luonnon kautta, kokee Suomi 100 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen.

– Moni, joka on joskus lentokoneella Suomea lähestynyt varmaan tietää sen tunteen, kun metsät, järvet, rantaviivat ja maisemat avautuvat, niin vähän sydämessä läikähtää, Timonen sanoo.

Timonen pohtii, että kun kansallista identiteettiä luotiin, näytteli luonto tärkeää osaa – jopa liioitetulla tavalla, joka osan mielestä läikkyy yli.

Maisema Suomussalmen Soivasta metsästä.
Suomi tunnetaan järvistään ja metsistään.Julia Sieppi / Yle

Hän toivoo, että liputuspäivä herättää myös kansainvälisesti kiinnostusta. Hän sanoo, että kansainvälisen lehdistön kirjoituksissa juhlavuodesta on monesti nostettu esiin luonto.

– Myös meidän luontosuhteemme on maailmassa hyvin poikkeuksellinen. Haluamme hyvin paljon elää sopusoinnussa ja harmoniassa ympäröivän luonnon kautta, emmekä erottaa itseämme siitä, hän sanoo.

Suojelussa on parannettavaa

Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen muistuttaa kuitenkin, että ongelmia on olemassa.

– Parannettavaa meillä on erityisesti metsäluonnon ja ainutlaatuisten soidemme kohtelussa. Kovalla kädellä on hakattu ja aurattu. Uhanalaisten lajien määrät kertovat tästä, Nieminen sanoo.

Liputuspäiväehdotuksia tehdään paljon, mutta vain harvat päätyvät liputuspäiviksi.

Milla Meretniemi

Suomen lajeista joka kymmenes on arvioitu uhanalaiseksi. Nisäkkäistä uhanalaisten listalla on kaksikymmentä ja linnuista 87 lajia. Nieminen muistuttaa, että luonnon arvo on mittaamattoman suuri.

– Siihen perustuu taloutemme, ravintomme, hengittämisemme. Ihan kaikki, ja sen myötä luonnosta huolehtiminen on mitä tärkeintä, Nieminen sanoo.

– Viime vuosien aikana on todella havahduttu luonnon moninaisuuden katoamisen ja ilmastonmuutoksen myötä, että mitä voi olla jos luonto ei enää toimikaan, kuten olemme aina ajatelleet toimivan. Luontoa ei voi loputtomasti riistää ja käyttää hyväkseen, Nieminen sanoo.

Luonto uudistuu

Mutta kuinka tavalliset ihmiset kokevat luonnon ja ympäristön?

Vaihtelevasti tottakai, vastaa omalta osaltaan Kajaanin keskuskoulun biologian ja maantiedon opettaja Tomi Puhakka. Hän kertoo, että opiskelijoillakin suhtautuminen luonnollisesti vaihtelee.

Tomi Puhakka ja Sirpa Väisänen
Aineopettaja Tomi Puhakka ja leirikeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Väisänen ovat tiiviisti luonnon kanssa tekemisissä.Mika Niskanen/Yle

– Luulen, että kun on yli viisi miljoonaa ihmsistä, niin kaikille merkitsee eri asiaa. Keskimäärin arvioin, että sillä on hyvin hyvin tärkeä merkitys meille kaikille, hän sanoo.

Hienointa on hänen mielestä uudistuminen. Luonto ei ole koskaan samanlainen.

Samoilla linjoilla on kajaanilainen Sirpa Väisänen, joka työskentelee luonnon keskellä toiminnanjohtajana Joutenlammen leirikeskuksessa. Parasta on neljä vuodenaikaa, hän sanoo.

Parannettavaa meillä on erityisesti metsäluonnon ja ainutlaatuisten soidemme kohtelussa. Kovalla kädellä on hakattu ja aurattu. Uhanalaisten lajien määrät kertovat tästä.

Matti Nieminen

– Emme varmasti arvosta puhdasta luontoa tarpeeksi. Ehkä tällä liputuspäivällä arvostus nousee kaikkien kansalaisten silmissä, hän sanoo.

Kajaanilainen Veera Kemppainen pohtii, että ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Ympäristöä voi katsoa tietokoneelta, televisiosta ja ikkunasta.

– Emme enää hahmota luontoa erillisenä kokonaisuutena, vaan ajattelemme, että se on osa ihmisen omaisuutta. Haluamme nähdä ihmisen kädenjäljen kaikkialla ja ehkä se on turvallisempaa niin – ehkä luonto on ihmiselle pelottava paikka, joka ei toimi sääntöjemme mukaan, pohtii Kajaanin Animalian alueosastossa yhteyshenkilönä toimiva Kemppainen.

Veera Kemppainen
Veera Kemppainen kokee, että ihmiset ovat etääntyneet luonnosta. Suomalaiset ovat perinteisesti pitäneet itseään luonnonläheisinä.Mika Niskanen/Yle

Hän sanoo, että luontoon keskitytään liikaa pelkkänä hyödykkeenä – aarniometsät hakataan talousmetsiksi ja suot pelloiksi. Villieläimet nähdään uhkana.

– Luonto kyllä pärjää ilman meitä, mutta me emme ilman luontoa, Kemppainen muistuttaa.

Tulevina uusina uudestaan?

Tarkoituksena on sisäministeriön mukaan, että luonnolle liputetaan ainoastaan ensi vuonna.

– Suomen luonnon päivän liputus on nimenomaan kertaluonteinen juhlaliputus, joka liittyy Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen, eikä sille tällä hetkellä ole suunnitteilla jatkoa, Meretvuo kertoo.

Luonnonsuojeluliiton Nieminen toivoo, että jatkoa tulisi. Hän korostaa, että liputus on korkeimpia tunnustuksia, jonka maa voi antaa.

– Se on toiveemme järjestäjinä, että näin kävisi ja sitä toivomme ja siihen uskomme, mutta päätöksen tästä liputuksesta on tehnyt sisäministeriö ja sitä myötä sen ratkaisu on viranomaisilla, Nieminen sanoo.

Mitä useampi innostuu liputtamaan, sen varmemmin liputuspäivä saa jatkoa.

– Nyt suomalaiset voivat vaikuttaa asiaan, hän alleviivaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Puoli seitsemän

Nämä ovat suomen kielen vaikeimmat sanat – ne tietää jokainen bussimatkustaja

NHL

Voittomaalin tehnyttä Lainetta odottaa harvinainen vapaapäivä – toivoi Selännettä pelitoveriksi golfkentälle

Musiikki

Uudistunut ABREU ei enää automaattisesti herää tarkistamaan listasijoitustaan, kun Spotify on päivittynyt:

"Ennen se määritteli mun päivän"

Turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijoiden ikätestit romahtivat – syynä alaikäisten tulijoiden vähäisyys