Lehmän hermotkaan eivät riitä uudenvuoden paukkeessa – Pelokas lehmä kiilaa kiinni kaverin kylkeen

Lehmällä on tarkat aistit ja ilotulitukset voivat säikäyttää niin, ettei maitoakaan tule.

uusivuosi
Lehmiä ulkona
Anu Hämäläinen

Muutama vuosi sitten Mikkelin Otavassa Hämäläisten hieholauma koki kauhun hetkiä. Uudenvuoden ilotulituksia ammuttiin niin lähellä lypsytilaa, että välähdykset ja pauke ajoivat pihalla olleet eläimet paniikkiin. Parikymmenpäinen lauma paineli läpi sähkölaidasta. Emäntä Anu Hämäläinen kertoo hiehojen olleen pihattonavetassa. Sieltä niillä oli vapaa pääsy pihalle. Lähellä olikin iso ilotulitus.

– Hiehot pyrkivät aitojen läpi metsään suojaan paukkeelta ja karttoivat aukeaa paikkaa. Jonkun aikaa saimme eläimiä jahdata ennen kuin saimme ne turvaan, Hämäläinen kertoo.

Sanonta "lehmän hermot" kuvastaa sitä, ettei lehmälauma pienestä hätkähdä. Hämäläisen mukaan sanonta pitää paikkansa, ja hän kertoo lehmiensä olevan loivaliikkeisiä. Kova ja äkkinäinen ääni saa kuitenkin koko lauman liikkeelle.

– Ne painuvat laumassa johonkin nurkkaan. Kaveriporukka luo turvaa.

Lehmä kuulee erinomaisesti ja erottaa paljon korkeampia ääniä kuin ihmiskorva. Etenkin korkeat äänet pelottavat lehmiä. Yksi pamahdus ei vielä lehmiä järkytä säikähdystä suuremmin, mutta jatkuva pauke saa ne pelkäämään. Seuraukset voivat jatkua kauan, kertoo Hämäläinen.

– Äkillinen, yksittäinenkin säikähdys voi aiheuttaa sen, ettei lehmältä esimerkiksi tule maitoa seuraavana päivänä.

Myös valon välähdykset voivat pelottaa lehmää, sillä lehmällä on laaja näkökenttä ja se erottaa etenkin liikkeet kaukaa.

Tarkka hajuaisti poimii savun katkun

Ilotulitteista tuleva savun haju voi saada lehmän paniikkiiin, sillä lehmän hajuaisti on niin tarkka, että se pystyy erottamaan esimerkiksi lajitovereidensa tunnetiloja pelkän hajun perustella.

– Jo se, jos meillä jostain syystä tulee tavallista enemmän savua hakekeskuksesta, saa lehmät navetassa reagoimaan ilmastoinnin kautta, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisillä on kokemusta rajusta savunhajusta navetassa. Kaksi vuotta sitten navetan viereinen halli syttyi tuleen, ja palon leviämistä ennakoitiin ajamalla osa lehmistä ulos navetasta.

– Ne kyyhöttivät yhdessä läjässä ja olivat levottomia. Kun ne tajusivat, ettei vaara ulotu niihin asti, niin ne rauhoittuivat.

Levottomat lehmät paitsi rynnivät kylkikylkeen kauas pelottavasta kohteesta, myös mölisevät peloissaan. Jos navetassa on kaikki hyvin, siellä on hiljaista.

Hännän asento kertoo, miten asiat ovat

Nykyään Hämäläisten lehmät ovat sisällä uudenvuoden yönä ilotulitusten takia. Pihattonavetassa ilotulitusten pauke ja välähdykset eivät erotu äänimassasta niin paljon, että lehmät säikähtäisivät. Navetassa on ilmastointilaitteiden hurinaa, sorkkien pauketta ja kaikenlaista kilinää ja kolinaa. Toiveissa kuitenkin on, ettei raketteja ei tulla ampumaan ihan navetan viereen.

– Uudenvuoden yönä jätän radion auki ja valoja enemmän päälle, ettei tulitusten loimotuskaan häiritse.

Hämäläinen käy juhlayön aikana tarkistamassa navetassa, että kaikki on hyvin. Lehmät tunnistavat oman ihmisensä hajusta, äänestä, työvaatteista ja tavasta lähestyä ja koskettaa.

Lisäksi navetassa on kameravalvonta, mistä lehmien käyttäytymistä voi seurata. Lehmät ovat melko ilmeettömiä eläimiä, mutta Hämäläinen uskoo tietävänsä, milloin niillä on asiat kunnossa.

– Kun on vuosien ajan tehnyt näiden kanssa töitä, niin korvien tai hännän asennosta jo tietää, onko kaikki hyvin. Vuosien saatossa on oppinut tulkitsemaan lehmiä niin, ettei sellaista tietoa voi kirjoista opetella.

Emäntä Anu Hämäläinen lehmän kanssa.
Emäntä Anu Hämäläinen lehmän kanssa.Riina Kasurinen/Yle

Jutussa on käytetty lähteenä myös Eläinten hyvinvointikeskuksen kurssimateriaalia nautojen hyvinvoinnista.