1. yle.fi
  2. Uutiset

Ammattiauttaja Jukka kuuntelee tarkoin miestä, joka pahoinpitelee perhettään – väkivalta loppuu vain, jos oivaltaa sen syyt ja seuraukset

Esimerkiksi väkivaltatyön palvelukeskuksessa Kymenlaaksossa asiakas pystyy puhumaan kokemuksistaan ja tunnistamaan tilanteensa, jolloin siihen voi myös vaikuttaa.

perheväkivalta
Jukka Mörsky työskentelee väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkissä.
- Perheväkivalta ei katso yhteiskuntaluokkaa tai varallisuutta. Se on hyvin monimuotoista, koska ihmisten kokemuksetkin ovat erilaisia, sanoo Jussi-työntekijä Jukka Mörsky. Minna Heikura / Yle

Ammattiauttajan mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan kirjo on laaja.

– Historia on osoittanut, että ihminen on ollut harvinaisen kekseliäs siinä, kuinka toista ihmistä voi vahingoittaa, sanoo Jussi-työntekijä Jukka Mörsky.

Mörsky auttaa miehiä vahingoittamisen katkaisussa väkivaltatyön palvelukeskuksessa Pysäkissä Kouvolassa ja Kotkassa.

– Joskus asiakas on kysynyt, että kuinka täällä pitää olla ja miten puhua. Täällä voi kuitenkin olla juuri kuin on.

Vaikka valtio lisää esimerkiksi turvakotipaikkoja , niin Pysäkin kaltaisia avopalveluita tarvitaan myös entistä enemmän.

– Annamme ajan ja mahdollisuuden tutkia asioita, joihin helposti turtuu. On tärkeää tunnistaa tilanne ja millaista väkivaltaa asiakas itse on mahdollisesti kokenut. Jos asian tunnistaa, niin siihen voi paremmin myös vaikuttaa, toteaa Mörsky.

Tyypillistä asiakasta Mörsky ei nimeä. Paikalle on tullut esimerkiksi perheelleen tai lapsilleen silmittömästi raivostunut ja huutanut isä, joka on säikähtänyt käytöstään.

– Olennaista on, miten tämän käsittelee perheensä kanssa. Jos oikeasti säikähtää sitä, mitä raivostumisesta olisi voinut seurata, niin meille voi myös soittaa ja kysyä, että olisiko hyvä tulla juttelemaan.

Pysäkki tekee myös paljon yhteistyötä myös esimerkiksi poliisin ja kriisipäivystyksen kanssa, jolloin ne ohjaavat keskukselle asiakkaita.

Henkinen väkivalta kaventaa elämää

Pysäkillä on työntekijät miehille, naisille ja lapsille.

– Henkisen väkivallan tunnistaminen on ollut viime aikoina paljon esillä, sanoo naisten kanssa työskentelevä perheterapeutti, ET psykoterapeutti Kirsti Trygg.

Trygg muistuttaa, ettei väkivalta aina lähde nyrkiniskusta.

– Pikkuhiljaa tulee alentavaa kohtelua, nimittelyä, toisen menemisten ja tulemisten kontrollointia. Kavennetaan toisen elämää.

Trygg kertoo, että keskusteluissa pyritään tunnistamaan, mitä on tapahtunut.

– Puhumme myös, miten pariskunta riitelee eli mitä tapahtuu ennen riitaa ja miten riita sovitellaan.

Riitoja ei voi terapeutinkaan mukaan aina välttää, mutta "hyvässä" riitelyssä voi kertoa oman näkökulmansa ja riita sovitellaan, jolloin tehdään kompromissi osapuolten välillä.

Tryggin mukaan myös anteeksipyyntö on tärkeä, koska silloin otetaan vastuu sanomisistaan tai tekemisistään.

Matalan kynnyksen palvelua

Kouvolan turvakoti lakkautettiin vuonna 2015. Tällä hetkellä Kymenlaakson ainoa turvakoti toimii Kotkassa.

– On huono tilanne, ettei Kouvolassa ole turvakotia. On eri asia lähteä 50 kilometrin päähän keskellä yötä kuin muutaman kilometrin päähän, sanoo Jussi-työntekijä Jukka Mörsky Pysäkistä.

Vuonna 2014 käynnistynyt Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Pysäkki toimii toistaiseksi Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuoroviikoin Kouvolassa ja Kotkassa. Asiakas käy keskusteluissa keskimäärin viisi kertaa.

– Meidän palveluissa on mahdollisimman matala kynnys. Nämä ovat asiakkaalle maksuttomia ja voi tulla esimerkiksi nimettömänä. Pääasia on, että tultaisiin keskustelemaan, sillä väkivalta harvoin loppuu itsestään, sanoo Mörsky.

Keskukseen voi soittaa, lähettää sähköpostia tai ottaa yhteyttä nettilomakkeella (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi