Saari-idyllin pelottavasta totuudesta satamakaupungin sankaripuutarhuriin – nämä olivat vuoden luetuimmat jutut

Yle Kotkan vuoden luetuimmat artikkelit käsittelivät muun muassa sankaripuutarhuria, vanhusten hoitoa ja pikkukylien pieniä suuria saavutuksia. Yhteensä juttujen parissa vietettiin tuhansia tunteja.

Kotka
Laiva lähestyy laituria.
Kuva Haapasaaresta, jota käsittelevä juttu oli Yle Kotkan vuoden 2016 luetuin artikkeli. Petri Lassheikki / Yle

Idylli kätkee taakseen pelottavan totuuden – tervetuloa Suomen vaarallisimmalle saarelle. Tämä toimittaja Satu Krautsukin kirjoittama artikkeli oli Yle Kotkan viime vuoden luetuin juttu. Samalla se oli yksi koko Yleisradion luetuimmista. Juttu avattiin yli 158 000 kertaa.

Yle Kotkan vuosi 2016 oli muutenkin täynnä kiinnostavia artikkeleita, jotka löysivät poikkeuksellisen laajan yleisön. Yhteensä kymmenen juttua Yleisradion yhdeksästäkymmenestä luetuimmasta tuli Yle Kotkasta. Juttuja ei vain klikattu runsaasti, vaan niiden parissa vietettiin aikaa tuhansia tunteja.

Esimerkiksi toimittaja Mari Pekkasen artikkeli Tammion saaressa yksin asuvasta Raimo Kettusesta otettiin vastaan lämmöllä. Vuoden toiseksi luetuimmassa jutussa kerrottiin, että 79-vuotias Raimo on päättänyt elää rakkaassa saaressaan loppuun asti. Ilman juoksevaa vettä ja sähköverkkoa asuva Kettunen selätti saaressa yksin aivoinfarktinkin.

Vuoden kolmanneksi luetuimmassa jutussa muisteltiin kymmenen vuoden takaista tehtaan sulkemista Voikkaalla. Tehtaan lakkautus oli UPM:n Voikkaan tehtaan pääluottamusmies Kari Haaraojalle niin kova pala, että hän jätti ay-liikkeen kokonaan. Haaraojan antama lausunto MTV:n tv-uutisiin sulkemispäätöksen jälkeen elää yhä: "Saattaa olla, että riipaisen kovan kännin tänään."

Toivoa paremmasta huomisesta

Kuluneena vuonna Yle Kotka nosti esille myös pienten kylien talkoovoimasta kummunneita menestystarinoita. Ylen luetuimpien joukkoon nousivat artikkelit Salo-Miehikkälän kylästä Miehikkälässä ja Vuolenkoskesta Iitissä.

Kymmenen vuotta sitten Venäjän rajan pinnassa Salo-Miehikkälän kylässä sijaitseva Hulkkianjärvi teki kuolemaa. Kyläläiset kuivasivat järven kesällä 2009, ja vesi palautettiin siihen pari vuotta myöhemmin. Nyt Hulkkianjärvi kimmeltää sinisenä ja terveenä. Asiantuntijatkin olivat ihmeissään kyläläisten saavutuksesta.

Iitin Vuolenkosken kylä puolestaanon viimeisten parin vuoden aikana onnistunut työllistämään kaikki kylän 14–19-vuotiaat nuoret. Kaikki alkoi, kun kylällä asuvien nuorten postilaatikoihin kolahti eräänä talvisena päivänä kirje. Juttu Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelusta herätti lukijoissa runsaasti keskustelua, jossa toivottiiin vastaavan palvelun pystyttämistä.

Toivoa paremmasta huomisesta herättivät myös loppuvuodesta tehdyt jutut Haminassa saavutetuista onnistumisista vanhustenhoidossa. Saviniemen hoivakodissa vanhusten lääkityksiä ryhdyttiin karsimaan, minkä jälkeen monet vanhukset piristyivät. Vanhukset ovat muun muassa liikkuneet enemmän ja osa on alkanut syödä itsenäisesti.

Sen sijaan hoivakoti Muuraskodissa vanhukset viedään jopa metsään poimimaan mustikoita. Muuraskodin hoitajat nimittäin kyllästyivät negatiiviseen keskusteluun vanhustenhoidosta ja päättivät ryhtyä toimiin. Nyt työvuoroja on muokattu asukkaiden kannalta järkevämmiksi, ja vanhuksia on viety tansseihin, teatteriin ja markkinoille. THL:n asiantuntija kutsuu tulosta sankaritarinaksi.

Vääryyksiä korjaamassa ja sankaripuutarhuri

Vuoden kymmenen luetuimman joukossa oli artikkeli Kotkan kaupunginpuutarhurista, jolla oli unelma. Heikki Laaksonen halusi muuttaa todeksi ranskalaisen taidemaalarin Claude Monet’n maalauksen lummelammesta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän teki viimein unelmasta totta. Laaksosen käsissä satamakaupungista onkin kasvanut todellinen kaunotar.

Syyskuussa Yle Kotka kertoi Kaisasta, joka alkoi sairastella viisivuotiaana. Hänellä oli flunssaa, nuhaa ja rykimistä.Kouvolassa asuvan Kaisan perhe sai lapselleen oikean diagnoosin vasta liki kymmenen vuoden tutkimusten jälkeen. Samaan aikaan lapsen koulussa todettiin paha sisäilmaongelma. Kaisan peruskoulu on yhä kesken jatkuvien poissaolojen vuoksi.

Kesäkuussa Yle Kotka kertoi puolestaan Heidi ja Miia Lampénista ja heidän pienestä Sisu-pojastaan. Laajasti huomiota herättäneessä artikkelissa selvisi, että osa lapsen saavista naispareista kokee syrjintää tai asiatonta kohtelua adoptioprosessin aikana. Heidi ja Miia Lampénilta kysyttiin esimerkiksi sosiaalitoimistossa, kuka opettaa heidän poikansa pissaamaan seisaaltaan.