Jokainen voi antaa psyykkistä ensiapua – "Aluksi lohduttavia sanoja ei ole olemassa"

Psyykkisessä ensiavussa voi riittää, että on paikalla. Tärkeätä on pysyä itse rauhallisena ja antaa kriisin kohdanneelle tilaa.

traumat
Onnettomuuspaikka Lapintiellä
Kriisitilanteen kohtaava viranomainen, kuten poliisi tai pelastushenkilöstö tekee tilanteessa pyynnön kriisiavusta sosiaalitoimeen, seurakuntaan tai Suomen punaiseen ristiin. Isommissa kaupungeissa vastuussa kriisiavusta on usein sosiaalitoimi.Risto Koskinen / Yle

Yksi tärkeimmistä asioista on olla rauhallinen. Tehdä selväksi, että itse kestää.

Kriisipsykologi Salli Saaren mukaan psyykkisessä ensiavussa on tärkeää, että kriisiin joutunut ihminen tietää, että auttajaan voi luottaa. Hän itse usein sanoo tilanteessa, että hänellä ei ole sanoja.

– Aluksi lohduttavia sanoja ei ole olemassa. Olennaista on, että pystyy säilyttämään oman levollisuutensa ja pystyy välittämään järkyttyneelle ihmiselle, että olen tässä vierellä ja kestän, ilmaiset tai sanot mitä tahansa, Saari sanoo.

Psyykkinen ensiapu tulee tarpeeseen kriisitilanteessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi onnettomuus tai läheisen kuolema.

Paljoa ei voi tehdä. Se riittää, että on läsnä ja ilmaisee olevansa tukena. Olennaista on, että ilmaisee myötätuntoa ja empatiaa.

Kuka tahansa meistä voi antaa sen, että istuu vierellä, pysähtyy ja antaa käden, jos hädässä oleva ihminen haluaa, että joku on pitämässä kädestä. Tai antaa olkapään tai halaa.

Tuula Haataja

– Psyykkinen ensiapu koskee nimenomaan ensimmäisiä hetkiä ja tunteja sen jälkeen, kun on tapahtunut jotakin järkyttävää. Se mikä siinä on olennaista on, että pystyy jollain tavalla rauhoittamaan ihmistä, Salli sanoo.

– Usein siinä tilanteessa aika monella on suuri tarve puhua ja on olennaista, että heille annetaa tila, jotta he voivat käydä tapahtumat läpi uudestaan ja uudestaan, hän jatkaa.

Kriisi jaetaan usein shokki-, reaktio-, työstämis- ja käsittelyvaiheisiin. Psyykkinen ensiapu on tarpeen shokkivaiheessa. Tarkoituksena on rauhoittaa, lohduttaa ja käsittää tapahtunutta.

Kädestä pitäminen voi riittää

Kajaanin rovastikunnan henkisen huollon koordinaattori Tuula Haataja huomauttaa, että jokainen voi antaa psyykkistä ensiapua. Puhua ei tarvitse ja tulee myös uskaltaa olla hiljaa.

– Kuka tahansa meistä voi antaa sen, että istuu vierellä, pysähtyy ja antaa käden, jos hädässä oleva ihminen haluaa, että joku on pitämässä kädestä. Tai antaa olkapään tai halaa, Haataja sanoo.

– Hirveästi ei voi tehdä, mutta se on jo paljon, Haataja tiivistää.

Suru ja ahdistus niissä tilanteissa on niin käsin kosketeltavaa, etteivät ne voi olla koskettamatta auttajaa.

Tuula Haataja

Kriisiin joutunut henkilö on usein shokissa. Tämä tarkoittaa kriisipsykologi Salli Saaren mukaan sitä, ettei henkilö kykene kokemuksen syvällisempään prosessointiin. Ihmisen mieli tarvitsee aikaa totuuden ja sen aiheuttamien reaktioiden kohtaamiseen.

Itku, suru, masennus, ikävä, harmi
Varhainen interventio on kriisityön vaihe, jossa kokemusta käsitellään syvällisesti käymällä läpi ajatuksia ja tunteita.Juho Liukkonen / Yle

– Psyykkinen ensiapu on sen takia tärkeää, että silloin luodaan hyvä kontakti ihmiseen ja positiivinen suhtautuminen kriisiapuun, jonka seuraavina päivinä pitäisi jatkua. Se seuraavina päivinä tapahtuva apu on ensiarvoisen tärkeätä sille, kuinka ihmiset toipuvat tilanteessa, Saari sanoo.

– Se ikäänkuin luo edellytyksiä sille, että ihmiset voivat tulla autetuiksi.

Auttajalle raskas tilanne

Kriisipsykologi Salli Saari huomauttaa, ettei psyykkisessä ensiavussa voi tavallaan tehdä virheitä.

– Korkeintaan ihmisillä voi tulla tunne, että tuo auttaja, jonka pitäisi tukea, ei kestä. Tällöin autettava lopettaa puhumisen. Joissakin tilanteissa saattaa olla, että tilanne kääntyy niin, että uhri alkaa auttaa auttajia, hän sanoo.

– Toinen joka voi mennä pieleen on, että auttaja vie tilanteen kauhean kauas itsestään, jotta pysyy omat tunteet kurissa. Tämä tuntuu autettavasta siltä, että tämä ihminen on kauhean kylmä ja etäinen, Saari pohtii.

Itse auttajalle tilanne on hyvin vaativa.

On olennaista, että lapsille kerrotaan totuus ja heidät otetaan mukaan asian käsittelyyn ja prosessointiin. Myös psyykkiseen ensiaputilanteeseen heti.

Salli Saari

– Siinä kokee tavattoman voimakkaita omia tunteita, suurta avuttomuutta ja valtavaa auttamsien tarvetta, mutta samalla huomaa, ettei pysty oikeastaan auttamaan millään tavalla. Siinä herää oma voimakas ahdistus siitä, että miten selviän tässä tilanteessa, hän sanoo.

Henkisen huollon koordinaattori Tuula Haataja muistuttaa, että auttajien on tärkeä hakea myös itse apua. Esimerkiksi viranomaiset, kuten pelastustoimi, on kouluttanut työntekijöille purkuistuntojen vetäjiä.

Ihminen ojentaa kukan toiselle
Kriisitilanteessa ei tarvita välttämättä sanoja, vaan läsnäolo riittää.Enja Heikkilä / Yle

– Kun ottaa vastaan toisen ahdistusta, myös oma mieli ahdistuu, Haataja kertoo.

– Suru ja ahdistus niissä tilanteissa on niin käsin kosketeltavaa, etteivät ne voi olla koskettamatta auttajaa, Haataja sanoo.

Maailman kärkiluokkaa

Salli Saari kehuu, että Suomessa akuutti kriisityö on maailman kärkeä. Samaa sanoo hänen mukaansa moni ulkomainen asiantuntija. Ulkomailla henkinen ensiapu sisältää käsitteenä paljon pidemmän ajanjakson kuin Suomessa.

– Meillä kriisityö jatkuu niin sanotulla varhaisella interventiolla, jossa autetaan käsittelemään kokemusta syvällisesti käsittelemällä kokemuksen aiheuttamia ajatuksia ja tunteita, Saari sanoo.

Muualla maailmassa tämä vaihe jää usein pois.

– Siihen liittyy se, että muualla maailmassa psyykkistä ensiapua tekevät useimmiten vapaaehtoiset tai vähemmän koulutusta saaneet ihmiset, kuin Suomessa.

Olennaista on myös se, että jos asia on koettu yhdessä, niin kokoonnutaan yhteen käsittelemään tilannetta, esimerkiksi perheenä. Tällä tavalla toimitaan kriisitilanteissa usein, jos yhteisössä on tapahtunut esimerkiksi iso onnettomuus.

Tuki luo turvaa

Saari myös muistuttaa, ettei lapsia saa syrjäyttää kriisien hetkellä, koska heitä halutaan suojella. Lapsi usein tietää, mitä on tapahtunut.

Vanhemmat saattavat esimerkiksi puhua asiasta puhelimessa, jolloin lapset kuulevat sivusta. Usein lapset suojaavat itse vanhempiaan siten, etteivät kerro tietävänsä.

– On olennaista, että lapsille kerrotaan totuus ja heidät otetaan mukaan asian käsittelyyn ja prosessointiin. Myös psyykkiseen ensiaputilanteeseen heti, Saari sanoo.

Henkisen huollon koordinaattori Tuula Haataja arvioi, että psyykkinen ensiapu luo turvaa. Ajatuksiin tulee esimerkki tilanteesta, jossa nuori oli kuollut onnettomuudessa Kainuussa.

Henkinen ensiapu on sen takia tärkeää, että silloin luodaan hyvä kontakti ihmiseen ja positiivinen suhtautuminen kriisiapuun, jonka seuraavina päivinä pitäisi jatkua. Se seuraavina päivinä tapahtuva apu on ensiarvoisen tärkeätä sille, kuinka ihmiset toipuvat tilanteessa.

Salli Saari

Koko kyläyhteisö oli surrut ja pyynnöstä kirkko oltiin avattu. Kirkossa järjestettiin suru- ja kriisihartauksia ja asiasta oli mahdollista keskustella työntekijöiden kanssa ryhmässä tai yksin.

Nämä ovat myös aina tilanteita, joissa voi ohjata eteenpäin, että mistä saa lisää apua.

– Yhteen tulemisen tarve on suuri. Esimerkiksi voi olla yhdessä hiljaa ja kuunnella vaikka musiikkia. Ja siellä on aikuisia ihmisiä läsnä, niin kyllähän se luo turvaa, Haataja sanoo.

–Kyllä katson, että se on ollut tärkeää ja tärkeää on se, että on lähdetty liikkeelle, Haataja sanoo.