Professori kyllästyi punkkipaniikkiin: Lasten borrelioosit harvoin vakavia, voi päästää heinikkoon leikkimään

Vuonna 2015 Suomessa tilastoitiin vajaat kuusisataa alle 14-vuotiaiden borrelioositapausta.

punkit
Punkki on tunkenut itsensä lapsen korvaan.
Punkki on tunkenut itsensä lapsen korvaan.Sannimari Lehtilä / Yle

Kun lähestytään sydäntalven aikaa, kesän vitsaukset eivät pyöri tiuhaan mielessä. Yksi kesän viheliäisistä seuralaisista heräilee kuitenkin jo muutaman kuukauden päästä: tuolloin alkamassa on punkkiaika.

Helsingin Lastenklinikalla on hoidettu lasten borrelioosia vuosia, ja siellä on tehty kiinnostava havainto: lasten borrelioosit ovat yleensä lieviä ja taudinkuva saattaa olla erilainen kuin aikuisella. Osa lapsipotilaista myös paranee itsestään.

– Tämä perustuu lääketieteelliseen kokemukseeni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Aiheesta ei ole tehty mitään tutkimuksia, joissa olisi systemaattisesti verrattu lapsia ja aikuisia, sanoo Helsingin yliopiston lasten infektiotautien professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Saxen.

Lastenklinikalla työskentelevän Saxenin mukaan vakavia lasten borrelioositapauksia on erittäin vähän, kun puhutaan kuitenkin noin puolentoista miljoonan asukkaan sairaanhoitopiirin alueesta.

Borrelioosin (siirryt toiseen palveluun) tyypillisin oire lapsilla on punoittava, rengasmainen ihottuma, joka tulee punkin pureman ympärille viikon kuluessa. Yleensä ihottuma ei kutise.

Toinen yleinen borrelioosin oire lapsilla on kasvohermohalvaus, joita esimerkiksi Helsingin seudulla havaitaan muutamia kymmeniä vuodessa. Selvitysten mukaan noin puolet lasten kasvohermohalvauksista johtuu borrelioosista. Pahoja keskushermostoinfektioita on sen sijaan vain muutama vuodessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa tilastoitiin vuonna 2015 hieman alle kuusisataa borrelioositapausta alle 14-vuotiaiden keskuudessa. Koko väestössä tartuntoja oli alle 6 000 tapausta.

– Yleisesti voidaan sanoa, että borrelioosin ilmaantuvuus on ollut kasvussa, kun katsoo pitkän ajan trendiä. Syynä voidaan pitää punkkien määrän ja levinnäisyyden kasvua, mutta myös ihmisten parantunutta tietoisuutta punkkien levittämistä taudeista, THL:n erikoistutkija Jussi Sane arvioi.

Punkki kiinnittyneenä ihmisen iholle.
Antti Heikinmatti / Yle

Testit joutavat hiiteen

Borrelioosin todentaminen on usein vaikeaa, koska käytettävissä olevat testit ovat melko huonoja. Tästä syystä Lastenklinikan professori Saxen on antanut selkeän ohjeen terveydenalan ammattilaisille silloin, kun kyse on varhaisvaiheen borreliasta eli punottavasta ihottumasta.

– En suosittele varhaisen ihoborrelian toteamiseen mitään testiä. Diagnoosi on kliininen eli perustuu lääkärin arvioon. Jos lääkäri pitää tautia borrelioosina, aloitetaan kahden viikon antibioottikuuri.

Hän myös toteaa, että iso osa lasten borrelioositartunnoista jää hoitamatta, koska tauti voi olla huomaamaton. Hyvä uutinen on se, että lapsille kehittyy vain harvoin myöhemmin vakavia komplikaatioita.

Tautivaaraa paisutellaan rankasti

Vuosien aikana punkkien levittämien borrelioosin ja erittäin harvinaisen puutiaisaivokuumeen ympärillä on käyty vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Helsingin Uutiset kertoi (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014, että ihmiset ovat jonottaneet punkkirokotetta ja kuvitelleet sen estävän kaikki punkkien levittämät taudit.

Virusperäistä puutiaisaivokuumetta voi torjua rokotteella. Sen sijaan karu tosiasia on se, että bakteerin aiheuttamaan borrelioosiin rokote on vasta kehiteillä. Sen kulkeutuminen apteekin hyllyihin kestää vielä vuosia.

Professori Saxen on seurannut borrelioosin ympärillä käytyä keskustelua pitkään vakavana. Hänen mielestään taudin vaaraa lapsille liioitellaan rankasti.

– Näkemykseni perustuu siihen, että näemme vaikeita lasten borreliatapauksia hyvin vähän. Monta vuotta sitten muistan lehtikirjoituksen, jossa joku lääkäri pelotteli sanomalla, että lapsen päästäminen polvihousuissa heinikkoon on sama kuin pelaisi venäläistä rulettia. Tästä olen täysin eri mieltä.

Lasten infektiotautien professori Harri Saxen antaa vinkkejä vanhemmille:

  • Jos lapsella on viisi senttiä läpimitaltaan oleva punoittava ihottuma, on syytä lähteä lääkäriin. Tämä pätee, vaikka itse punkkia ei ole nähty. Pitää muistaa, että kyseinen ihottuma ei yleensä kutise kuin hyönteisten pistot yleensä.
  • Jos lääkäri epäilee punkin puremasta aiheutuvaa ihottumaa, edessä on kahden viikon antibioottihoito. Jälkitarkastus ei ole tarpeen.
  • Ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa: punkkisyyni on hyvä tehdä iltaisin lapselle hyvässä valossa.