Sankaripoika, yhteysaluskoukerot ja vehreät puutarhat – toimittajat listaavat vuoden kohokohtiaan

Seitsemän Yle Turun toimittajaa kertoo, mitkä jutut ovat jääneet mieleen vuodelta 2016.

journalismi
Kuva, johon yhdistelty eri valokuvia.
Yle

Toimittaja Lassi Lähteenmäki muistaa vuodesta 2016 päällimmäisenä Paraisilla Heisalan saarella sijaitsevan maitotilan.

Vielä tammikuussa tilalla ilakoitiin, kun Viken-yhteysalus palasi kulkemaan maitotilan käyttämälle reitille. Viken korvasi kolme viime vuotta reitillä liikennöineen virolaisaluksen, joka oli toistuvasti epäkunnossa.

Yhteysalus Viken
Liikenneministeriön yhteysaluskoukerot stressaavat saaristolaisia.Lassi Lähteenmäki / Yle

Ilo muuttui loppuvuodesta kuitenkin murheeksi tilan kahvipöydässä. Liikenneministeriön ehdotuksessa yhteysaluksille määrättäisiin sen luokan taksat, että maitotilistä menisi melkein puolet alusmaksuihin.

– Yhtälö on mahdoton. Saaristolaiset odottelevat vuoden vaihtuessa ministeriön päätöksiä. Yöunet ovat vähissä ja stressi pukkaa pintaan.

– Maitotilan lapset leikkivät muovitraktoreilla ja pikkulehmillä olohuoneen lattialla. Saaristossa kasvaa sitkeitä ihmisiä, ja tästäkin he varmasti selviävät, Lähteenmäki toteaa.

Maailmantähti yllätti positiivisesti

Ystävällinen rock-tähti, jolla on jalat tukevasti maan pinnalla. Näin kuvaili toimittaja Yrjö Hjelt Hanoi Rocksin laulajana maailmanmaineeseen noussutta Michael Monroeta.

Hjelt tapasi Monroen ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2016 Hanoi Rocksin urasta kertoneessa valokuvanäyttelyssä Logomossa.

Rock-tähti Michael Monroe katselee Hanoi Rocks -yhtyeen valokuvia.
Miksi Hanoi Rocks joutui vaikeuksiin Israelissa? Michael Monroe muistelee bändin uraa Logomon valokuvanäyttelyssä.

– Hän yllätti täysin. Poissa olivat kaikki rokkikukon ja diivan elkeet. Tapaamisesta tehtiin hienosti toteutettu somevideo, joka keräsi runsaasti katsojia ympäri maailman, Hjelt sanoo.

"Oli kunnia saada tutustua heidän elämäänsä"

Toimittaja Petra Ristola koki yhden vuoden kohokohdistaan niin ikään kesällä.

Hän sai mahdollisuuden tehdä ohjelmaa kehitysvammaisesta Elmosta ja tämän äidistä. Ristola työskenteli projektissa yhteistyössä Ylen Perjantai-ohjelman kanssa.

Äiti keinuttaa kehitysvammaista poikaansa.
Noora Suomi toivoo, että vammaiseen lapseen suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin terveisiin lapsiin.Petra Ristola / Yle

– Oli todella kunnia saada hetken tutustua heidän elämäänsä. Elmon tarina asetti taas hetkeksi omatkin asiani toisenlaiseen järjestykseen, hyvä niin.

– Maailma on täynnä valloittavia ihmisiä ja tarinoita, heidät pitää vain löytää.

Sienipihvejä ja tutunmalliset lapaset

Toimittaja Tarja Hiltunen tuntee edelleen sieraimissaan syksyisen sienimetsän tuoksun.

Hän ei pidä itseään millään tavalla sieni-ihmisenä, mutta himosienestäjä Leena Vallin seurassa jopa toimittaja innostui etsimään kantarelleja kuivuneiden lehtien alta.

– Tunnelma syksyisessä sienimetsässä oli taianomainen. Nauhoituksen jälkeen Leena tarjosi minulle ja kuvaajana matkassa olleelle Eino Kossilalle itse tekemiään sienipihvejä ja puolukkahilloa.

– Eino äkkäsi Leenan sohvalta tutunmalliset lapaset ja selvisi, että Leena ja Einon äiti ovat entisiä työkavereita, Hiltunen naurahtaa.

Pihakilpailun muhkeat päärynät

59 pihaa, kauniita puutarhoja, vino pino mielenkiintoisia ihmisiä ja mehukkaita päärynöitä.

Muun muassa tällaiset asiat jäivät toimittaja Minna Rosvallin mieleen, kun hän toteutti syksyn aikana Pihakilpailu-juttusarjansa yhdessä eri piha-asiantuntijoiden kanssa.

– Usein ei kauaa mennyt, kun puutarhaneuvos Arno Kasvi kipaisi vaikka muhkeiden päärynöiden äärelle, ja alkoi kysellä talon asukkailta yksityiskohtia niiden alkuperästä.

Arno Kasvi tutkii päärynäpuuta.
Puutarhaneuvos Arno Kasvi päärynöiden kimpussa.Minna Rosvall / Yle

Kilpailun voittajat julkaistiin joulukuun alussa. Rosvall kertoo, että hänen tapaamansa asukkaat paljastuivat todella innokkaiksi harrastajiksi.

– Siirtolapuutarha-sarjan voittaja Reino Saarelma kertoi odottavansa koko talven, että hän pääsee takaisin rakkaalle tontilleen. Enää ei tarvitse odottaa kauan.

Kirjaharvinaisuus satojen vuosien takaa

Turun museokeskuksen kokoelmista löytynyt todellinen kirjaharvinaisuus on jäänyt toimittaja Jouni Koutosen mieleen. Mies pääsi selailemaan elokuussa opusta, joka on peräisin 1500-luvun lopulta.

Thierbuch, Vogelbuch, Fischbuch, Schlagenbuch on renessanssineroksi luonnehditun Conrad Gessnerin käsialaa. Teosta pidetään luontokäsityksemme pohjana.

Vuosisatoja vanha kirja, joka käsittelee luonnontutikmusta.
Tutkija Pekka Käär pitää kirjalöytöä järisyttävänä.Jouni Koutonen / Yle

Turun biologisen museon tutkija Pekka Käär kuvailee kirjalöytöä järisyttäväksi. Koutonen lainaa Käärin sanoja.

– Gessner siirsi luonnontutkimuksen antiikin myyteistä ja keskiajalta nykyaikaan. Samalla opus tarjoaa näkökulman tieteen itseään korjaavaan luonteeseen.

– Aikansa paras tietämys pohjautui silminnäkijähavaintoihin, ja vaikkapa kirahvi kuulosti eurooppalaisen korvaan yhtä uskomattomalta eläimeltä kuin yksisarvinenkin.

Koululainen pelasti ystävänsä kevätjäistä

Merimaskulainen Sisu Haataja sai alkukesästä tasavallan presidentin myöntämän hengenpelastusmitalin.

11-vuotias koululainen pelasti hyiseen veteen pudonneen ystävänsä Dominick Nolanin keväällä 2015. Pojat olivat poikenneet koulumatkallaan pienen metsälammen jäällä.

Sisu Haataja
Sisu Haataja pelasti jään läpi pudonneen ystävänsä.Paula Koskinen / Yle

Sisun reipas toiminta teki vaikutuksen toimittaja Paula Koskiseen. Mieleen jäi myös se, kuinka Sisu ei halunnut antaa liian suurta arvoa saamalleen hengenpelastusmitalille.

– Hänestä tärkeää oli itse auttaminen, ei mitali. Mieleen painuivat myös Dominickin vilpittömän liikuttavat sanat: ”Oon kiitollinen Sisulle, että se pelasti minut”.