Testasimme, voiko pörssikäyriin perehtymätön lyödä osakesijoituksilla rahoiksi – näin siinä kävi

Kymmenisen vuotta sitten tehty osakesalkku näyttää tällä hetkellä olevan heikommassa hapessa kuin muutama vuosi sitten tehty. Eroihin on monia syitä.

sijoittaminen
Kuva tietokoneen näytöltä OMX Helsingin pörssin kurssivaihtelusta
Raila Paavola / Yle

Millaisiin tuottoihin pitkäaikaissijoittaja voi päästä, jos ei jaksa seurata osakekursseja? Voiko asiaa tuntematon ansaita rahaa?

Asiaa päätettiin selvittää tekemällä vuonna 2007 virtuaalinen sijoitussalkku. Oikeaa rahaa ei peliin laitettu. Tuolloin sijoitettiin yhteensä 3000 euroa erilaisiin yhtiöihin, 1000 euroa kuhunkin: Marimekkoon, Outokumpuun ja TeliaSoneraan.

Toinen osakkeiden virtuaaliosto tehtiin vuoden 2014 alussa. Silloin hajautettiin enemmän ja ostettiin 4000 eurolla kahdeksaa eri osaketta, Neste Oilin, UPM-Kymmenen, Outotecin, Nokian Renkaiden, Keskon, Orionin, Nokian ja Fortumin.

Arvon kehitys rajusti erilaista

Ensimmäiset sijoitukset kokivat kovia. Seuraavana vuonna tuli jo raju alamäki. USA:n asuntomarkkinakuplan puhkeaminen näkyy osakkeiden arvossa selvästi.

– Tästä sijoituspotista olisi jäljellä noin puolet eli se ei olisi vieläkään korjaantunut hyväksi sijoitukseksi, kertoo Nordea Private Bankingin Rannikko-Pohjanmaan sijoitusjohtaja Anne Saren-Keski-Rahkonen.

– Tässä nähdään, miten riskialtista sijoittaminen varsinkin Suomen pörssiin on. Täällä heilahtelut ovat suurempia kuin maailmalla keskimäärin.

Kymmenenkin vuotta voi olla liian lyhyt aika saada sijoitukset kannattaviksi, mutta 20–30 vuotta monesti jo korjaa asian.

Kun molemmat sijoituskerrat ynnätään, voidaan todeta, että sijoitukset olisivat vielä tallessa.

Anne Saren-Keski-Rahkonen

Vuonna 2014 ostetuilla osakkeilla sen sijaan menisi paljon paremmin. Ostoaika olisi ollut oikea. Silloisen 4000 euron sijoitus olisi nyt arvoltaan n. 5 700 euroa eli arvo olisi noussut melkein 50 % kolmessa vuodessa.

– Kun molemmat sijoituskerrat ynnätään, voidaan todeta, että sijoitukset olisivat vielä tallessa.

Lisäplussaa olisivat osingot, joita olisi saatu monista yhtiöistä. Kun nämäkin laskettaisiin mukaan, oltaisiin kokonaisuudessa jonkin verran plussalla.

Hyvän sijoituksen ABC

Sijoitusten hankinta-aika on tämänkin esimerkin valossa hyvin tärkeä. Mistä sitten voi tietää, ettei mene ostamaan osakkeita huonoon aikaan?

– Aina jälkikäteen sen voi tietää, naurahtaa sijoitusjohtaja Anne Saren-Keski-Rahkonen.

Hyvä neuvo on hajauttaa ajallisesti ja sijoittaa säännöllisesti vähän koko ajan, vaikka joka vuosi, niin riski hajaantuu ja lopputulos on usein erittäin hyvä.

Hajauttaminen on tärkeä osa sijoittamista. Jos näitäkin osakkeita olisi hajauttanut Suomen ulkopuolelle, Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan ja Amerikkaan, niin salkun lopputulos olisi ollut huomattavasti parempi.

– USA tapaa nousta pohjasta aina ensimmäisenä. USA:ssa noteeratut osakkeet olisivat olleet plussalla jo vuosia aiemmin kuin Helsingissä noteeratut, selittää Saren-Keski-Rahkonen.

Pörssiromahdusten synty

– Sellaiset katastrofit, joita voidaan ennustaa etukäteen, eivät todennäköisesti vie markkinoita kovaan alamäkeen, vaan sellaiset, joita kukaan ei ole pystynyt ennakoimaan, kertoo sijoitusjohtaja Anne Saren-Keski-Rahkonen.

2016 vuodesta saatiin erittäin hyvä sijoitusvuosi.

Anne Saren-Keski-Rahkonen

Monesti yllätykset tulevat Yhdysvalloista ja Aasiasta.

– 2016 on ollut pientä katastrofinpoikasta, oli Britannian EU-vaalit ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit, nämä eivät kuitenkaan horjuttaneet pörssejä, vaan vuosi oli erittäin hyvä. Se on näkynyt sekä osakkeissa että korkorahastoissa Suomessa ja ulkomailla. 2016 vuodesta saatiin erittäin hyvä sijoitusvuosi.

Tänä vuonna osinkoja voi sijoitusjohtajan mukaan odottaa keväällä monista yhtiöistä. Kova nousija on kolmen vuoden aikana ollut Neste Oil, jonka osakkeen arvo on kasvanut yli 150 prosenttia.

– Vanhemmista virtuaalisijoituksista Outokumpu on noussut noin 200 prosenttia. Jos siis olisi sijoittanut siihen vuosi sitten, se olisi ollut erittäin hyvä sijoitus, mutta yhdeksän vuotta sitten ei niin hyvä, vertaa sijoitusjohtaja Anne Saren-Keski-Rahkonen.

Osakkeita vai korkosijoituksia?

Varsinkin osakemarkkinoilla omistusten arvot saattavat heitellä kovin ja arvonnousua odottavan aika voi tuntua pitkältä. Korkosijoitukset olisivatkin olleet taaksepäin katsoen parempi ratkaisu.

– Nämä yhdeksän vuotta ovat olleet ihan hyviä korkosijoituksille. Kun korkotaso tulee alaspäin, niin korkosijoitukset ovat tuottaneet erittäin hyvin. Jos samat rahat olisi laitettu kokonaan korkopuolelle, niin oltaisiin paremmin plussalla, varsinkin tuon vanhemman sijoitussalkun osalta. Ehkä paras tulos olisi saatu hajauttamalla sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin, miettii sijoitusjohtaja Saren-Keski-Rahkonen ja naurahtaa:

– Tämähän on sitä helppoa viisautta – sanoa jälkikäteen, mitä olisi kannattanut tehdä.