Tutkija: Obama olisi halunnut tiukempia Venäjä-pakotteita

Todennäköisesti sanktioista on neuvoteltu Trumpin ja republikaanien kanssa, arvioi ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkomaat
Barack Obama
Barack ObamaMichael Reynolds / EPA

Arktisten alueiden öljynporauskielto, Israel-politiikan muutos YK:n turvallisuusneuvostossa ja Venäjän vastaiset pakotteet.

Nämä ovat Yhdysvaltain väistyvän presidentin Barack Obaman virkakauden lopun suuria päätöksiä.

Donald Trump ja Barack Obama
USPOOLMichael Reynolds / EPA

Yhdysvaltojen politiikan asiantuntija, ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista ei pidä Obaman toimintaa mitenkään poikkeuksellisena.

Kautensa päättävät presidentit ovat aiemminkin tehneet Yhdysvalloissa näyttäviä päätöksiä.

– Se on melko tyypillistä. Presidentit yleensä yrittävät lujittaa omaa perintöään viime metreillä ja tehdä päätöksiä, jotka korostavat heidän näkemystään maailman tapahtumista, Aaltola toteaa.

"Symbolisia Venäjä-sanktioita"

Venäjää vastaan määrätyt pakotteet ja karkotukset ovat Aaltolan arvion mukaan mahdollisesti löysempiä kuin Obama olisi halunnut.

YK:n turvallisuusneuvoston istunto syyskuussa 2016.
Yhdysvallat ei estänyt Israelin siirtokuntarakentamisen tuomitsevaa päätöslauselmaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Jason Szenes / EPA

– Nämä sanktiot ovat aika symbolisia. Merkittävää on että kongressin republikaanit ovat osoittaneet niille tukeaan eikä Trump asettunut niitä vastaan. Todennäköisesti niistä on neuvoteltu Trumpin ja republikaanien kanssa.

– Sanktiot tulivat, mutta niistä ei ehkä tullut yhtä järeitä kuin Obama olisi halunnut.

Taustalla tietomurrot

Pakotteita määrättiin, koska Yhdysvallat syyttää Venäjää presidentinvaaleihin puuttumisesta tietomurroilla. Obama on tuominnut Venäjän toiminnan jyrkästi, Trump on vähätellyt asiaa.

Demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien ehdokas Donald Trump kolmannessa ja samalla viimeisessä vaaliväittelyssä Las Vegasissa 19. lokakuuta 2016.  Vaalipäivä on 8. marraskuuta 2016.
Demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien ehdokas Donald Trump kolmannessa ja viimeisessä vaaliväittelyssä Las Vegasissa.EPA / ANDREW GOMBERT

– Trump näkee ne (pakotteet) enemmän neuvottelukorttina. Kaikki Venäjään liittyvät sanktiot ovat peruutettavissa, mutta Venäjän on tehtävä myönnytyksiä, jotta ne voidaan perua.

Mika Aaltola arvioi, että kaikki ei ole niin kuin ulospäin näyttää. Väistyvä ja tuleva hallinto ovat käyneet keskenään kauppaa.

– Iso osa näistä presidentin viime metrien päätöksistä on sellaisia, joista Trumpille on ainakin kerrottu. Osaan Trump on myös saattanut suostua. Eli tässä on kahden hallinnon välistä neuvottelua.

Töitä paiskitaan loppuun asti

Barack Obama on vallassa vielä kolmen viikon ajan ennen tammikuun 20. tapahtuvaa vallanvaihtoa.

Obama ei aio levätä laakereilla viimeisinä virkapäivinään. Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista otaksuu, että presidentti tekee vielä ympäristönsuojeluun ja maahanmuuttoon liittyviä päätöksiä.

Obama nauraa jollekin mitä hän on nähnyt tietokoneen ruudulla.
Pete Souza / Valkoinen talo

– Ilmansaasteisiin ja tehtaiden päästöihin liittyvät asiat ovat sellaisia, joissa pyritään saamaan uusia kiristyksiä aikaan.

Myös Syyrian pakolaisten ottamista Obama saattaa pyrkiä jouduttamaan. Obama on luvannut, että Yhdysvallat ottaa Syyriasta 10 000 pakolaista.

Armahdukset ovat Yhdysvalloissa perinteisesti väistyvien presidenttien viimeisiä virkatoimia.

– Obaman tukijoissa on niitä, joiden mielestä hän voisi armahtamalla edesauttaa sitä, ettei Hillary Clinton joudu juridisiin ongelmiin, Aaltola pohtii.

Siirtyvä päättää, seuraaja vesittää

Kolikon toinen puoli on se, että virkaan astuva presidentti usein vesittää edeltäjänsä loppumetrien päätökset. Niin käy mitä todennäköisimmin tälläkin kertaa.

Obaman on vaikea tehdä päätöksiä, jotka eivät olisi seuraavan hallinnon peruttavissa.

– Kongressi voi säätää uuden lain, jossa arktinen alue avataan öljynporaukselle ja näin republikaanit ovat luvanneetkin tehdä, Aaltola huomauttaa.

Sen sijaan Israelin siirtokuntarakentamisen tuomitsevan päätöslauselman läpi päästämisellä on pitkäaikaisia seurauksia.

– Tässä suhteessa Obaman hallinto jättää perinnön, joka tulee kestämään koska siitä tulee osa kansainvälistä oikeutta. Se ei ole Yhdysvaltain kongressin päätettävissä.

Obaman keskeinen perintö, kuten terveydenhuoltouudistus on kuitenkin pyyhittävissä pois, Aaltola toteaa.

– Obama tulee jäämään historiaan retorisesti vahvana, mutta toimiltaan melko heikkona presidenttinä. Historia ei tule muistamaan häntä vahvana Yhdysvaltain presidenttinä, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.