1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

"Kirkko opetti kansan lukemaan" – Lutherin teesit vaikuttavat arkeemme edelleen

Lutherin teesien julkistamisesta tulee 2017 kuluneeksi 500 vuotta. Niillä on monia vaikutuksia yhteiskuntaamme, sanoo Lutheria tutkinut Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.

Kotimaan uutiset
Isonkyrön kirkko joen puolelta kuvattuna
Isokyrön vanha kirkko on reformaation ajalta ja siksi siellä järjestetäänkin yksi Lapuan hiippakunnan reformaation juhlavuoden päätapahtumista. Valtteri Välimäki/Yle

Vuosi 2017 on reformaation juhlavuosi (siirryt toiseen palveluun). Lokakuussa tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkisti teesinsä.

Lutherin teeseillä oli vaikutuksia ihmisten käytännön elämään. Yksi epäkohdista, joihin hän kiinnitti huomiota oli anekauppa.

– Keskiajan lopun katolisessa kirkossa luottamus Jumalaan hyvyyden lähteenä oli sidottu siihen, miten ihminen omassa elämässään toteutti hyvän tekemisen periaatetta. Luther sanoi, että armosta kaikki tulee ja otetaan vastaan lahjana, sanoo Lutheria tutkinut (siirryt toiseen palveluun) L (siirryt toiseen palveluun)apuan hiippakunnan piiispa Simo Peura.

Peuran mukaan tästä ydinajatuksesta seurasi se, että hengellisen elämän vaalimisessa ei tarvinnut lähteä esimerkiksi luostariin. Arvokasta oli myös yhteiskunnassa toimiminen ja sen rakentaminen.

– Siihen liittyvät monet luterilaisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten se, että luterilaisuus arvostaa eri töitä ja ammatteja. Työn merkitys on siinä, että palvellaan lähimmäistä ja rakennetaan yhteistä hyvää ja yhteiskuntaa.

Työhön ja työntekoon liittyy myös piispan huoli tässä ajassa. Hän murehtii sitä, miten 24-tuntia päivästä toiseen auki olevassa yhteiskunnassa ihmiselle löytyy mahdollisuus rauhoittumiseen. Eikä Lutherkaan ajatellut, että elämä olisi ilotonta puurtamista, vaan siihen kuuluvat lepo ja virkistys työn vastapainona.

– Ei pitäisi luoda yhtälöitä, joissa työn tekemisen valtava määrä on jotenkin välttämätöntä. Elämässä on aikaa saavuttaa eri asioita ajan kanssa, ei tarvitse kiirehtiä. Työn vastapaino lepo täytyy säilyttää, Simo Peura sanoo.

Lähimmäisenrakkautta

Piispa Simo Peura toteaa, että kun ihminen tekee työtä ja pyrkii rakentamaan yhteisönsä jäsenille parasta mahdollista ympäristöä elää ja toimia, on perimmiltään kyse toisen sijaan asettumisesta.

Sen taas pitäisi ohjata meitä kohti kohtuullisuutta ja vähemmän kuluttavaa, yksinkertaista elämäntapaa, jolla voisi olla vaikutuksensa esimerkiksi ympäristöön. Globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei meillä vielä täysin ymmärretä, piispa sanoo ja kertoo esimerkin Kiinan vierailultaan.

– Oli aika hätkähdyttävää, että yhtään auringonpaistetta ei näkynyt tuon viikon aikana. Maa oli savusumun peitossa ja näköetäisyyttä pari sataa metriä. Ei siellä lauleta ”Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas”, sillä sitä ei kerta kaikkiaan ole, mutta Suomessa on. Meidän pitäisi tajuta tämän luomakunnan arvo ja merkitys, ja toimia sillä tavalla , että emme kuluta ylettömästi.

Kansalle kansan kielellä

Yksi käytännön uudistus, jonka reformaatio toi mukanaan, oli jumalanpalvelusten muuttaminen kansankieliseksi. Myös Raamattua alettiin kääntää ihmisten äidinkielelle.

– Se käännöstyö jatkuu edelleen. Meillä esimerkiksi viittomakielelle käännetään Raamatun tekstejä koko ajan. Ja virsilaulu, jossa yhteinen rukous on lauletussa muodossa omalla kielellä, on luterilaisuuden yksi keskeinen tuntomerkki edelleen, Peura sanoo.

Peuran mukaan reformaatiosta seurasi myös se, että pappien erityisasemaa suhteessa maallikoihin pyrettiin murtamaan. Edelleen meillä korostetaan sitä, miten tärkeä osa kirkon työn tekemistä ovat seurakuntalaiset.

– Osallisuutta on monentasoista. Esimerkiksi jumalanpalveluksiin osallistumisluvuissa ei ole radiojumalanpalveluksia. Eräs mies kuitenkin totesi, että kuuntelee puolisonsa kanssa sen joka sunnuntai. Ehkä kaikki eivät lähde kirkkoon, mutta jotenkin vaalitaan hengellistä elämää kotona. Hyvä niin, Peura sanoo.

Ennen ja nyt

Lutherin teesien naulaamisesta on 500 vuotta. Yhteiskunta on aivan toisenlainen nyt kuin silloin – osin Lutherin ansiosta.

– Kristillinen kasvatus ja kasvatuksen arvostaminen ylipäätänsä on ollut Suomessa tärkeässä osassa. Kirkko opetti aikanaan kansan lukemaan. Ajattelen, että lapsille ja nuorille hyvän koulutuksen antamisen juuret on tässä (reformaatiossa), Simo Peura sanoo.

Peuran mukaan, vaikka kritiikin aiheitakin varmasti olisi, kansankieliset jumalanpalvelukset ja Raamattua tulkitsevat papit saisivat ehkä tässä ajassa Lutherilta kiitokset.

– Hän olisi varmaan aika tyytyväinen, että olemme pystyneet luomaan yhteiskunnan, jossa otetaan yhteisöllistä vastuuta. Se ei voi korvata yksilön omaa vastuuta elämästään, mutta on tärkeätä, että se on olemassa, jos joutuu vaikeuksiin.

Lue seuraavaksi