1. yle.fi
  2. Uutiset

Tädit käsirysyssä museon ovella – Moskovalaiset museojonot olivat vuoden 2016 kulttuuri-ilmiö

Suuret taiteilijat kuten Serov, Aivazovski ja Caravaggio ovat houkutelleet satoja tuhansia katsojia Moskovassa. Näyttelyihin pääsystä on jopa tapeltu, paljastaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall.

Yle maailmalla: Moskova
Privet! Kerstin Kronvall
Yle

Tammikuussa joukko taidenäyttelyyn jonottavia tätejä suuttui odottamisesta niin, että rikkoivat Tretjakovin gallerian ovia vaatiessaan päästä sisälle. Ja todellakin, kysymyksessä olivat tädit, eivätkä nuoret.

Tämä oli ensimmäinen tapahtuma sarjassa, joka sittemmin sai nimekseen Serovin jonot. Ilmiöön liittyy niin hätätilaministeriön pelastusoperaatio kuin valtava verkkovitsien kirjo.

Kaikki alkoi hiljaa ja sivistyneesti syksyllä 2015. Tretjakovin gallerian näyttelytilassa Krymski val -kadulla avattiin tunnetun venäläisen taiteilijan Valentin Serovin (1865–1911) laaja näyttely.

ihmisiä museon aulassa
Serov-näyttelyn aulassa ennen jonoja.Kerstin Kronvall / Yle

Siitä tuli heti suosittu. Itse kävin katsomassa sen jo pari viikkoa avajaisten jälkeen. Minusta näyttely oli hieno.

Paikalla oli paljon väkeä, mutta ei tungosta. Sellaista syntyi vasta, kun näyttelyajasta enää oli jäljellä viikko. Silloin taiteesta kiinnostuneet moskovalaiset heräsivät ja ilmestyivät museon ovelle, jonne muodostui satojen metrien jonoja.

Oli tammikuu ja kovaa pakkasta. Ihmisiä paleli ja heitä myös harmitti, koska jotkut fiksut olivat osanneet ostaa lippunsa verkon kautta ja he pääsivät sisälle jonottamatta tai ainakin lyhyempien jonojen kautta.

Ajoittain jonoissa syntyi jopa käsirysyä, kun joku yritti ohitustemppua.

Hätätilaministeriön Moskovan-osasto ryhtyi toimiin ja toi paikalle kenttäkeittiöitä ja tarjosi paleleville taiteenystäville lämmintä teetä ja soppaa. Paikalle tuotiin myös siirrettäviä vessoja.

Ja sitten verkko heilui – Serovin jonoista tuli nettihitti. Tuntui siltä, että kaikista edellisvuoden suurista uutisotsikoista keksittiin meemejä Serovin jonoista.

Urheilutoimittajien sanottiin paljastaneen suuren dopingskandaalin Serov-jonoissa. Kerrottiin, että Putin oli kieltänyt jonojen olevan olemassa, aivan kuten hän kielsi venäläisten sotilaiden läsnäoloa Krimillä. "Ja jos ovat, niin eivät ole meidän".

Turkin kanssa meneillään ollut kiista antoi oman värinsä: Serovin jonot ovat jopa vaarallisempia kuin turkkilaiset tomaatit, joku keksi.

Jonottajat saivat aikaan myös sen, että näyttelyn aukioloa jatkettiin. Se suljettiin vain pariksi päiväksi, jolloin ulkomailta lainatut teokset purettiin ja lähetettiin takaisin. Kaiken kaikkiaan näyttelyssä oli melkein puoli miljoonaa kävijää.

Serovin jonot olivat kuitenkin vain alkusoittoa. Moskovan taidemuseoissa kävi vuonna 2016 ennätysmäärä ihmisiä.

Krimillä vaikuttaneen merimaalarin Ivan Aivazovskin (1817–1900) näyttelyn näki melkein 600 000 ihmistä ja sinnekin jonotettiin tuntikaupalla.

Nyt Vatikaanin Pinacothecasta lainassa oleva näyttely "Ikuinen Rooma" on otsikoissa. Esillä ovat Bellinin, Raphaelin ja Caravaggion teoksia.

Sinne ei tosin jonoteta kadulla, koska sisälle pääsee vain tilaamalla lipun etukäteen verkon kautta. Moni on siksi pettynyt tullessaan Tretjakovin gallerian kassalle, jolta ei voi ostaa lippua.

ihmisiä taidemuseon sisäänkäynnillä
Ikuinen Rooma-näyttelyyn pääsee vain tilaamalla lipun etukäteen verkosta.Kerstin Kronvall / Yle

Eikä tässä vielä kaikki. Lipunmyynti on ylittänyt kaikki odotukset ja gallerian verkkosivut kaatuivat, kun joulukuun lopun liput tulivat myyntiin. Nyt jännitetään, mitä tapahtuu 12. tammikuuta, kun seuraavan kauden liput vapautetaan.

Eikä suosittua tapahtumaa ilman huijareita. Pettyneille ihmisille alettiin nimittäin myydä valelippuja Tretjakovin gallerian lähikujilla. Tämän tultua ilmi verkkolippuja myydään vain nimellä ja paikalle tultaessa on esitettävä myös henkilöllisyystodistus.

Vastaavaa suosiota on ollut myös muissa taidemuseoissa Moskovassa. Taidenäyttelyyn pääsemisestä on siis tullut menestymisen merkki ja siellä otettu selfie nostaa kivasti itsetuntoa.

Museot ovat tietysti mielissään uudesta ilmiöstä ja toivovat, että kiinnostus laajentuisi koskemaan myös vähemmän tunnettuja taiteilijoita.

Museoista on tullut paikkoja, joissa vietetään aikaa, shoppaillaan museokaupoissa, istutaan kahviossa ja seurustellaan. Jotkut trenditutkijat arvioivat jopa, että museot voivat ohittaa kauppakeskukset paikkoina, joilla hengaillaan.

Lue seuraavaksi