yle.fi-etusivu

Walekuolleen herättämisestä kaiutinpuheluihin – näin ensiapu on muuttunut vuosien saatossa

Kun ihminen on hädässä, vaaditaan ripeää toimintaa. Keinot ovat muuttuneet, mutta moni periaate on ymmärretty jo satoja vuosia sitten.

ensiapu
Kuva skannattu Ensiapu onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella. Lyhyt ohjaus Armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten -oppaasta vuodelta 1886. (Toim. T:ri Carl Ferdinand Wahlberg. 1886. Helsinki. Piirroskuvat L. Laurell.)
Suomen Punaisen Ristin vuonna 1886 julkaistussa oppaassa neuvottiin muun muassa haavoittumistilanteessa toimimista. Suomen Punainen Risti

Jos ihminen meinasi hukkua vuosisatoja sitten, käytössä ei ollut neuvovaa defibrillaattoria, matkapuhelimia tai yleistä hätäkeskusta. Hukkunut yritettiin kuitenkin pelastaa konstilla millä hyvänsä. Keinona saattoi olla vaikkapa ilman puhaltaminen hukkuneen keuhkoihin takkapalkeilla, jota tehtiin ainakin 1500-luvulla.

1800-luvulla ihmistä saatettiin puolestaan roikottaa laukkaavan hevosen selässä tai pyörittää tynnyrin päällä. 1900-luvun alussa mukaan otettiin myös käsien heilutteleminen.

Menetelmät kuulostavat omituisilta, mutta perimmäinen idea on sama kuin tänäkin päivänä: saada aikaan rintakehän paineenvaihtelua ja sen myötä happi ja veri kulkemaan.

Veistos, jossa ihmistä roikotetaan hevosen päällä.
Entisaikojen keinot hukkuneen auttamiseksi olivat rajuja. Laerdal Medical AS

Ensimmäiset tavalliselle kansalle annetut ensiapuohjeet ovatkin liittyneet hukkuneen elvyttämiseen. Varsinaiset Punaisen Ristin ensiapuohjeet ovat puolestaan syntyneet sotalääketieteen myötä.

– Sodissa on tullut hyvinkin pahoja vammoja ampuma- ja teräaseista. Silloin on pitänyt osata esimerkiksi verenvuodon tyrehdyttäminen, paine- ja kiristyssiteet ja sidosten käyttäminen, kertoo Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Sotien aikana menetelmiä on ollut samalla pakko kehittää tehokkaammiksi.

– Sitä kautta on katsottu minkälaisia menetelmiä kannattaa opettaa väestölle, jotta he ehtisivät tehdä kiireellisimmät toimenpiteet ennen kuin lääkärin apu tai nykyään ensihoito on tullut paikalle.

Kun päästään hyvin nopeasti palauttamaan sydämen rytmi, selviytymismahdollisuus moninkertaistuu.

Ilmi Rautiainen

Kun ensimmäinen ensiapupakkaus kehitettiin 1800-luvun lopulla, oli sisältö yllättävän samankaltainen kuin nykyään: laukun sisällä oli esimerkiksi sidostarpeita ja lastoitusvälineitä.

Pakkaus olikin käytössä, kun Punainen Risti järjesti ensimmäiset ensiapukurssit rautatieläisille ja poliiseille vuonna 1885.

Nukkeen on puhallettu 1960-luvulta lähtien

Elvytyksen kehittyminen oli Kristiina Myllyrinteen mielestä myös viime vuosisadan suurin mullistus. 1960-luvulla käyttöön otettiin elvytysnuket, joilla puhallus- ja paineluelvytystä on voitu harjoitella entistä konkreettisemmin.

Myllyrinteen mukaan nykyään tiedetäänkin hyvin, mitä elvyttäminen tarkoittaa ja mihin sillä pyritään.

– Elvytystä tehdään tänäkin päivänä painelu-puhallus-menetelmällä ja tiedetään, että selviytymismahdollisuudet lisääntyvät. Toki myös nopea avunhälytys on merkittävä apu.

Mies harjoittelee elvytystä nuken avulla.
Elvytysnuket otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla. Kia-Frega Prepula / Yle

Kajaanilainen Ilmi Rautiainen on opettanut ensiaputaitoja 40 vuotta hoitajaopiskelijoille ja maallikoille. Ensiapukouluttajan koulutuksen Rautiainen kävi vuonna 1976. Sen jälkeen ohjeisiin on tullut lukuisia päivityksiä.

– Pääsääntöisesti suuri kuva on pysynyt samanlaisena, mutta yksityiskohtia on tullut monessa vaiheessa uusia.

Rautiainen on opettanut ensiaputaitoja aikoinaan Oulun sairaanhoito-oppilaitoksessa, Kajaanissa terveydenhoito-oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa sekä Punaisen Ristin kursseilla. Elvytysohjeiden muuttuminen on ollut yksi Rautiaisen uran isoimmista muutoksista.

Aiemmin ei kyseenalaistettu, että autanko vai enkö auta.

Ilmi Rautiainen

Nykyinen painelu-puhalluselvytyksen ohje on 30 painallusta ja kaksi puhallusta, mutta ennen puhallettiin ennen painelua.

– Aiemmin uskottiin, että tulee aloittaa puhalluksella, mutta nykykäsitys on, että painelu on tärkeämpää. Kun muutos tuli vuonna 2006, kyllähän siinä on kouluttajakin joutunut skarppaamaan ettei tee entiseen malliin.

Tilannetaju tärkeämpää kuin tekniikka

68-vuotias Rautiainen on hyvillään, että monet ohjeet ovat yksinkertaistuneet, sillä aiemmat seikkaperäisemmät ohjeet oli vaikea muistaa hätätilanteessa. Esimerkiksi tajuttoman ihmisen ensiapu on selkeytynyt ja ihmisen kääntäminen kylkiasentoon neuvotaan uusimmassa Punaisen Ristin ensiapuohjeessa yksinkertaisesti.

– Aiemmin tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon oli hyvin monimutkaista, kun käsien ja jalkojen piti olla tietyssä asennossa, Rautiainen muistelee.

Evakuointiharjoituksen ensiapu
Nykyään ensiavun opettamisessa painotetaan sitä, että auttaja todella ymmärtää mitä on tekemässä. Pekka Sivukari / Yle

Myös Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinteen mukaan ensiapuohjeiden painotus on muuttunut tekniikan opettelusta siihen, että auttaja todella ymmärtää miksi ja mitä on tekemässä.

Ihminen asetetaan kylkiasentoon hengittämisen turvaamiseksi. Tekniikka on tärkeää, mutta auttajalla on oltava myös tilannetajua.

– Siitä ei ole mitään hyötyä, vaikka ihminen on kuinka kirjan kuvan mukaisessa asennossa, jollei hän hengitä. Aina pitää muistaa mikä se pointti on, Myllyrinne painottaa.

Kaiutin vapauttaa auttajan kädet

Vuosikymmenten kuluessa auttamisen ketjua on pystytty parantamaan entisestään: hätäkeskusjärjestelmä päivystää kellon ympäri ja lähes jokainen kantaa puhelinta mukanaan.

Ensiapukursseilla puhutaan kaiutinpuhelusta, joka jättää auttajan molemmat kädet vapaaksi auttamaan. Esimerkiksi 1970-luvulla tai 80-luvullakaan ei samanlaista apua ollut.

– Silloin matkapuhelimia ei ollut, joten piti pyrkiä selviytymään: löytää lankapuhelin jostain läheltä ja siksi ensihoidon saaminen paikalle oli paljon vaikeampaa, Ilmi Rautiainen kertoo.

Ensiapuryhmien SM-kilpailut 2013 Savonlinnassa. Aikuisten sarjan osallistujat hoitivat mm. pyörällä kaatunutta miestä.
Matkapuhelinten myötä ensihoito ehtii paikalle nopeammin ja voi antaa ohjeita auttajalle jo matkan aikana.Niklas Meltio / Punainen risti

Myös maallikkokäyttöön tarkoitettujen neuvovien defibrillaattoreiden, eli sydäniskureiden yleistyminen on helpottanut avun antamista.

– Kun päästään hyvin nopeasti palauttamaan sydämen rytmi, selviytymismahdollisuus moninkertaistuu, Rautiainen sanoo.

Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole kehittyneet parempaan suuntaan. Rautiaisen kokemusten perusteella nainen arvelee, että auttamisvalmius on vähentynyt.

– Aiemmin ei kyseenalaistettu, että autanko vai enkö auta. Nykyään saattaa olla yleisempää, että kävellään ohi. Sellaisestakin kummallisesta asiasta olen kuullut, että otetaan kännykällä kuva. Se on surullista.

Ohjeita elämänherättämiseksi

Ilmi Rautiaisen vanhoista opetusmateriaaleista löytyy yksi helmi: vuodelle 1865 päivätty ohje hukkuneen auttamiseen. Rautiainen arvelee, vanhakantaisella suomella kirjoitetut ensiapuohjeet ovat Punaisen Ristin käyttämää varhaista materiaalia. Ohjeessa lukee:

Ohjeita elämänherättämiseksi walekuolleista wedestä ylösnostetuista hengistä.

Kun hän ei ole kahdeksaa minuuttia kauemmin ollut vedessä, pitää hänelle wiiwytyksettä antaa kaikkea saatawaa apua elämän herättämiseksi. Tämän avun päätarkoituksena pitää olla hengityksen, ruumiinlämpömän ja werenjuoksun kuntoon saattaminen.

Vanhassa ohjeessa hukkuneen pelastamiseksi on mainittu kahdeksan minuutin aikaraja. Rautiaisen mukaan se ei ole kovin kaukana nykyisistä ohjeista.

– Aika lähellä se on, koska nykypäivän käsitys on, että aivot kestävät hapen puutetta 4–5 minuuttia.

Nykypäivän ihmiselle valekuolema on erikoinen käsite.

– Varmaan siihen aikaan on jo todettu, että upoksiin joutuneen voi pelastaa ja häntä pidettiin valekuolleena, Rautiainen aprikoi.

Korjaus 10.1.2017 klo 12:08: Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen ensiapukurssi järjestettiin vuonna 1885, ei vuonna 1985.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena