Varusmiehet ovat tyytyväisempiä inttiin kuin koskaan – "Ei aina kivaa, mutta mielekästä"

Seurasimme Karjalan lennoston alokkaiden ensimmäistä armeija-aamua. Se oli todennäköisesti rauhallisempi kuin niillä, jotka kävivät armeijan ennen.

asepalvelus
Varusmiehiä tuvassa.
Näin sujui Karjalan lennoston alokkaiden ensimmäinen armeija-aamu.

Alokas Joel Brask herää levottomasti nukutun yön jälkeen ensimmäiseen aamuunsa Karjalan lennostossa. Unirytmi on vuodenvaihteen jäljiltä sekaisin ja voi olla, että uusi ympäristö on jännittänyt nuorukaista. Sanan säilä on silti terävä, kun häneltä kysytään mielipidettä rivakasti ohjattuihin aamutoimiin.

– Hieno homma. Suosittelen kaikille, Brask tokaisee.

Braskilla on edessä toisennäköinen varusmiespalvelus kuin niillä, jotka kävivät intin vaikka parikymmentä vuotta sitten. Entistä harvempi keskeyttää, entistä harvempi joutuu simputuksen kohteeksi. Kyselyiden perusteella varusmiesten maanpuolustustahto, palvelusmotivaatio, tyytyväisyys huoltoon, ryhmänjohtajiin ja kouluttajiin ovat parantuneet.

Grafiikka, joka osoittaa varusmiesten tyytyväisyyden ja palvelusmotivaation parantuneen lievästi 2010-luvulla.
Yle

Mistä muutos johtuu? Kärjistäen voisi sanoa, että armeija on nykyään kiinnostunut sotilaansa hyvinvoinnista. Aina näin ei ole ollut. Puolustusvoimissa analysoidaan varusmiesten kokemukset ja toimintaa kehitetään niiden perusteella saapumiserä saapumiserältä.

– Varusmiespalveluksen ei tarvitse olla aina kivaa, mutta ajattelemme, että sen pitää kuitenkin olla mielekästä. Tavoitteet pitää pystyä kertomaan selkeästi ja järkevästi, sanoo majuri Ville Kostian pääesikunnan koulutusosastolta.

Karjalan lennoston komentaja Jari Mikkonen sanoo, että palveluksessa pyritään pääsemään eroon ylimääräisistä asioista ja keskittymään ytimeen. Yksilöiden toiveiden huomioiminen on tärkeää, kunhan muistetaan myös, että joukkoa koulutetaan.

Ryhmänjohtajien koulutusta uusitaan parhaillaan

Yhtä yksittäistä muutosta varusmiesten tyytyväisyyden paranemiseen ei ole. Yksi osatekijä, joka majuri Kostianin mukaan on vaikuttanut pidemmällä aikavälillä, on varusmiesjohtajien koulutuksessa tehty uudistus vuonna 1998.

Tuolloin käyttöön otetussa syväjohtamisen mallissa haettiin aiempaa vuorovaikutteista johtamista. Mallia on vuosien varrella päivitetty. Sen aikana esimerkiksi ryhmänjohtajien harrastama simputus on vähentynyt.

Kun varusmiehiltä kysyttiin simputuskokemuksista viimeksi (1/2016), 76 prosenttia vastasi, ettei ole kokenut sitä kertaakaan. Trendi on ollut lievästi positiivinen tälläkin vuosikymmenellä.

Poistuma eli varuspalveluksen kesken jättäneiden määrä on puolestaan laskenut tämän vuosituhannen huippuvuosista 2008–2009. Tällä vuosikymmenellä keskeyttäneiden määrä on laskenut 17 prosentista 15,3 prosenttiin. Siihen on vaikuttanut muun muassa vuonna 2012 käyttöön otettu terveystarkastusohje. Sen jälkeen entistä suurempi osa palveluskelvottomista karsiutuu jo kutsunnoissa.

Tavoitteet pitää pystyä kertomaan selkeästi ja järkevästi.

Ville Kostian

Varusmiesjohtajien koulutusta ollaan uudistamassa parhaillaan. Kostianin mukaan uusi malli otetaan käyttöön ensi vuonna. Työ on vielä kesken, mutta tulevaisuudessa johtajille halutaan mahdollisesti antaa nykyistä enemmän koulutusta etenkin varusmiesten henkisen toimintakyvyn ja ryhmätoimintataitojen kehittämiseen.

Juuri armeijan aloittanut Joel Brask ei ole vielä lyönyt lukkoon omia suunnitelmiaan aliupseerikoulutuksen tai reserviupseerikoulun suhteen. Perintö ainakin velvoittaa: Braskin sisko on lennostossa kersanttina.

– Jos työpaikkahommat antaa myöten niin kai se pitää (johtajakoulutus) käydä. Ei muuta kuin laattaa takkiin.