Saaristolaiset ja tehtaan väki peittosivat Hella Wuolijoen ja Alvar Aallon näyttelyssä – "He olivat rakentamassa Kymenlaaksoa"

Osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Kotkassa avautuu Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttely, joka esittelee maakunnan historiaa itsenäisyyden ajalta.

Kotka
Riitta Kajatkarin äiti Toini Kajatkari teki Haapasaarta tunnetuksi ja pääsi osalliseksi Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyä.
Riitta Kajatkarin äiti Toini Kajatkari teki Haapasaarta tunnetuksi ja pääsi osalliseksi Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyä.Antti Ojala / Yle

*KOTKA *Merikeskus Vellamon vieressä pauhaa Suomenlahti, jossa on useita saaria koko Kymenlaakson pituudelta. Ulkosaarten tarinoita rantautuu nyt Vellamoon ihmisten kautta. Uusi näyttely nimittäin nostaa esiin kymenlaaksolaisia historian varrelta.

Näyttelyn avaukseen on otettu tuntemattomampia henkilöitä ohi kuuluisien taiteilijoiden ja teollisuusvaikuttajien, vaikka heitäkin näyttelyssä tullaan näkemään. Tavallisten ihmisten työpanoksella nähdään arvonsa.

– Kymenlaaksoa on ollut rakentamassa myös monia pieniä ihmisiä, miehiä, naisia, jopa lapsia, joita ei ole koskaan muistettu, sanoo maakuntamuseotutkija Marja Salmijärvi Kymenlaakson museosta.

Olemme jo monta vuotta Kymenlaakson museoiden kesken pohtineet mahdollisuutta tehdä yhteistyötä näyttelyiden osalta.

Maakuntamuseotutkija Marja Salmijärvi Kymenlaakson museosta

Alueelle keskeinen teollisuus tuo myöhemmin esiin myös tehtaan ihmisiä. Näyttelyllä uskotaan olevan annettavaa nuorillekin, jotka eivät välttämättä tunne kaikkia sen esille tuomia henkilöitä.

– Esillä voi olla ammatteja, joita nykyään ei ole. Voisi pohtia, miten jokin työ nykyään hoidetaan. Sellaisia linkkejä historiasta nykypäivään.

Tällaisia ovat merelliset ammatit, joiden työnkuva on muuttunut valtavasti sadassa vuodessa automatisaation myötä.

"Yhä edelleen ollaan luonnon armoilla"

Meren äärellä saaristossa ja satamissa moni on muuttunut, mutta jotain on säilynytkin vuosien varrella.

– Yhä edelleen meren lähellä ollaan luonnonvoimien armoilla. Aina täytyy olla varuillaan, sanoo Kotkan satamassa muun muassa teknisenä johtajana toiminut ja nykyään eläkkeellä oleva Riitta Kajatkari.

Kajatkarin äidille Toinille saari oli tärkeä, kuten myös tyttärelle. Toini Kajatkari on yksi Kymenlaakson museon Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyn henkilöistä. Tytär on viettänyt vapaa-ajastaan ison osan Haapasaaressa ja eläkkeelle jäätyään myös asunut siellä.

Saari näyttäytyy Kajatkarille ikään kuin mikrokosmoksena. Se on muuttunut hänen lapsuusvuosistaan, kun esimerkiksi osa käsityöammateista ja perheistä on kadonnut sieltä.

– Nyt se on muuttunut enemmän vapaa-ajanviettopaikaksi. Toisaalta elämä on helpottunut yhteysliikennealusten ja sähkön tulon myötä, sanoo Riitta Kajatkari.

Toini Kajatkari (1922-2007) toimi opettajana muun muassa Myllykosken koululla, mutta hän vietti kaiken vapaa-aikansa Haapasaaressa. Eläkkeellä hän alkoi perehtyä saaren historiaan tarkemmin ja kirjoitti siitä tietokirjoja.

Kajatkarin ja saaristolaisten lisäksi näyttelyssä ovat esillä muun muassa Kymenlaakson museon perustaja Gösta Winterbäck sekä mäntysuovan keksijänä pidetty Alfons Hellström.

Saaristolaiset pääsevät näkyvästi esiin Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyn avauksessa.
Saaristolaiset pääsevät näkyvästi esiin Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyn avauksessa. Taustalla Toini Kajatkarista tehty näyttelyhahmo.Antti Ojala / Yle

Osa näyttelyhahmoista ihmisen kokoisia ja puhuvia

Näyttelyn hahmot ovat luonnollisen kokoisia, ja jotkut heistä puhuvat. Kirjoittajayhdistys Palttan jäsenet ovat kirjoittaneet osalle henkilöistä puheet, joita näyttelyhenkilöt lausuvat. Näissä on käytetty VTT:n eli Teknologian tutkimuskeskuksen kehittämää kasvot tunnistavaa tekniikkaa.

– Hahmot huomaavat lähestyvän henkilön ja seuraavat häntä silmillään, sanoo maakuntamuseotutkija Marja Salmijärvi.

Eläviä legendoja ei näyttelyyn ole kelpuutettu, vaan kaikki henkilöt ovat edesmenneitä. Heitä yhdistää myös se, että kaikki ovat toimineet Suomen itsenäisyyden aikana.

– Emme halunneet nostaa ketään tiettyä esille, koska siitä olisi voinut saada mielikuvan, että joku olisi muita tärkeämpi, perustelee Salmijärvi.

Kouvolassa paikallisia urheilunimiä on esitelty viime vuoden lopusta saakka Kilpakenttien sankarit -näyttelyssä. Tässä näyttelyssä esille pääsevät muutkin kuin urheilusankarit.

– Olemme jo monta vuotta Kymenlaakson museoiden kesken pohtineet mahdollisuutta tehdä yhteistyötä näyttelyiden osalta. Jostain syystä se on aina jäänyt.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat saivat kuitenkin museoihin vauhtia. Kukin museo paljastaa "kasvonsa" oman aikataulunsa mukaan. Touko-kesäkuussa avautuu suuri osa muista näyttelyn osista eri puolilla maakuntaa.

Ensimmäisessä näyttelykokonaisuudessa esitellään muun muassa Kymenlaakson museon perustaja, hammaslääkäri Gösta Winterbäck, lauluyhtye Harmony Sisters ja mäntysuovan keksijänä pidetty Alfons Hellström.

Näiden lisäksi mukana on vähemmän ennalta-arvattavia henkilöitä.

– Jokainen saariseura sai itse ehdottaa henkilöään, ja he auttoivat saarten edustajien etsimisessä.

Mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä yleisö on valinnoistamme.

Maakuntamuseotutkija Marja Salmijärvi Kymenlaakson museosta

Saarelaisten elämästä kirjoittaminen toi näyttelypaikan

Toini Kajatkaria ehdotettiin Haapasaaren edustajaksi hänen tekemänsä työn perusteella.

– Hän on kirjoittanut Haapasaari-kirjoja jättäen siten perintöä saarelaisille ja muille, sanoo Haapasaari-seuran puheenjohtaja Sirpa Ollikainen.

Ollikainen pitää arvossa saarelaisten pääsyä osaksi Kymenlaakson museon näyttelyä.

Näyttelyn eteen jouduttiin näkemään paljon vaivaa, koska tavallisista ihmisistä ei aina löytynyt lehtileikkeitä tai muuta taustatietoa helposti.

– Olimme monien sukulaisiin yhteydessä. Taiteilijat olivat voimakkaasti esillä, heitä jouduttiin loppujen lopuksi karsimaan, sanoo Kymenlaakson museon Marja Salmijärvi.

Saarelaiset kirivät esimerkiksi monien hyvin tunnettujen taiteilijoiden edelle. Listasta jäivät pois esimerkiksi Hella Wuolijoki, Alvar Aalto ja Eino Koivistoinen. Näyttelyn henkilöitä yhdistää se, että Kymenlaakso on toiminut heillä synnyin- tai asuinpaikkana.

Taiteilijoita ja urheilijoita esitettiin näyttelyyn mukaan

Taiteilijat ja kulttuuripersoonat tulevat monille ensimmäisinä mieleen Kymenlaakson historiaa esitellessä, koska he ovat tuttuja kaikille. Henkilöiden valinnassa haluttiinkin välttää ennalta-arvattavuus.

– Mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä yleisö on valinnoistamme, sanoo Salmijärvi.

Kysyimme myös Yle Radio Suomen kuuntelijoilta ja kotkalaisilta, kenet he haluaisivat nähdä osana Kymenlaakson merkkihenkilöitä käsittelevää näyttelyä.

Esille nousivat etenkin taiteilijat. Muusikoista mainittiin muun muassa Tapani Kansa, Veikko Lavi ja jazz-saksofonisti Eero Koivistoinen. Kirjailijoista taas Toivo Pekkanen, joka onkin mukana näyttelyn myöhemmissä osissa. Myös kauneuskuningatar ja näyttelijätär Ester Toivosta esitettiin mukaan.

Urheilijoista mainintoja saivat Heikki Hasu, Lauri Bergvist sekä Teemu Pukki.

Nähtäväksi jää, tullaanko suuruudet kuten Juha Vainio, näkemään sadan kymenlaaksolaisen esittelyssä. Kymenlaakson museon ohella mukana on 12 muutakin museota alueelta.