Kylpylän perustajan konkurssitarina herätti muistot – sai viestejä lasten hädästä ja itsemurhista

Vuokatissa sijaitsevan Katinkullan perustajat kokivat 90-luvun laman. Konkurssin muistavat myös muun muassa paikallinen kunnanvaltuutettu ja Holiday Clubin nykyinen toimitusjohtaja.

konkurssi
Katinkullan logo
Katinkullan perustaja Pertti Lindeman kertoo saaneensa palautetta samankaltaisen kohtalon kokeneilta. Viesteissä kerrottiin muun muassa avioeroista, kotien menetyksistä, häädöistä ja vanhojen yrittäjäsukujen lopusta.Niko Mannonen / Yle

Sotkamossa Vuokatissa sijaitsevan Katinkullan perustajan tarina keräsi valtavan määrän palautetta ihmisiltä, jotka ovat kokeneet itse tai läheistensä kautta 1990-luvun laman raskaan taakan.

Osansa palauteryöpystä sai myös itse jutun päähenkilö, Pertti Lindeman.

– Se sydämellisyys ja myötätunto, jota sain osakseni, avasi minulle salassa olleen Suomen ja suomalaisuuden. Saamani tuntemattomien ihmisten tuki osoitti minulle välittämistä, jota en ole koskaan aiemmin saanut kokea niin laajasti elämässäni, Lindeman sanoo.

Sotkamon Vuokatinrinteet ja Katinkullan alue ilmakuvassa.
Vuokatti on edelleen tänä päivänä suosittu matkailualue. Katinkulta on perustettu Vuokatin Jäätiöön, Pertti Lindemanin suvun omistamalle tilalle.Heikki Rönty / Yle

Lukijat samaistuivat Lindemanin kokemuksiin. Tärkeintä oli kuitenkin se, että moni ymmärsi Lindemanin tarinan kautta läheisensä tai tuttavansa läpikäymät laman ja pankkikriisin traumat.

– Meidän yritys ja perhe ei ollut ainoa, vaan meitä oli kymmeniätuhansia yrittäjäsukuja, joille tehtiin samoin, Lindeman sanoo.

– Omaisuudet vietiin alihintaan ja vielä edullisemmin ne myytiin toisille. Velalliset syöstiin loppumattomaan velkaorjuuteen, hän jatkaa.

Jouduin sanomaan, etteivät he väärin ole tehneet, mutta rahat ovat loppu ja se on sitten siinä.

Osmo Polvinen

Suurin osa palauteviesteistä ja -sähköposteista tuli Suomesta, mutta yhteyttä ottivat myös he, jotka jakavat Lindemanin kohtalon muuttamisesta ulkomaille.

Palaute oli osittain rankkaa luettavaa. Lindemanin saamat viestit kertoivat laman veteraanien karua tarinaa. Ihmiset muistavat edelleen talouden musertumisen aiheuttaman hädän ja kärsimyksen.

– Sain kuulla läheisten itsemurhista, avioeroista, kotien menetyksistä, häädöistä, vanhojen yrittäjäsukujen lopusta, lasten hädästä, syrjäytymisestä yhteiskunnasta, isänmaan menettämisestä ja maanpakolaisuudesta, Lindeman luettelee.

”Ohoh, minkä pojat on tehny”

Sotkamon kunnanvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Osmo Polvinen muistaa Katinkullan perustamisen ja konkurssin kuin eilisen päivän.

– Lama oli silloin kaatumassa päälle. Muistan hyvin, kun olin menossa ensimmäisen kauden kansanedustajana eduskuntaan, ja tuli uutinen, että Katinkullan rakennuttajayhtiö on mennyt konkurssiin, Polvinen muistelee.

Polvinen kunnallisvaltuutettuna tiesi hankkeen taustat, joten hän alkoi selvittää asiaa.

Pertti Lindeman.
Pertti Lindeman lähetti ennen joulua videoterveiset Suomeen.

Silloinen tuore kansanedustaja vei alueelle pankkivaltuusmiehet katsomaan viittä vaille valmista rakennustyömaata. Jo lomakeskuksen nimi oli saattueen mielestä erikoinen.

– Muistan kun menimme bussilla Katinkullan rakennustyömaan laitaan. Siellä oli Lapualta silloin puheenjohtajana Pentti Mäki-Hakola, sellainen pitkä mies. Hän pisti lippalakin päälaelleen, kädet taskuun ja sanoi, että "Ohoh, minkä pojat on tehny", Polvinen muistelee värikkääseen tapaansa.

Velalliset syöstiin loppumattomaan velkaorjuuteen.

Pertti Lindeman

Ilman vastaavanlaista innovatiivisuutta Kainuu olisi hänen mukaansa pahemmassa jamassa kuin tällä hetkellä.

– Hanke saatiin monien eri vaiheiden jälkeen rakennettua loppuun asti konkurssipesän laskuun. Se oli hyvä asia, ettei tämä jäänyt keskeneräiseksi, kuten monet muut Suomessa vireillä olleet matkailuhankkeet, Polvinen sanoo.

– Harmittaa vietävästi, että Pertti ja kumppanit eivät saaneet hoitaa omaa yritystään, vaan menivät maat ja mannut.

Malliliikeidea koitui yrittäjien kohtaloksi

Osmo Polvinen toivoi, että yrittäjät pääsevät vielä jaloilleen, mutta toisin kävi. Kunnan päätöksenteossa ei hänen mukaansa tehty virhettä. Sen sijaan pankit osasivat hyödyntää löysässä hirressä roikkuvien yrittäjien tilanteen.

– Pankit käyttivät tätä tilannetta härskisti hyväkseen. Minä olen edelleenkin sitä mieltä, Polvinen toteaa.

– Lamahan loppuu jossakin vaiheessa ja tulee nousukausi. Kyllähän tässä jälkikäteen voisi vieläkin sanoa, että alkuperäisille yrittäjille olisi pitänyt antaa mahdollisuus, hän jatkaa.

Katinkullan pääsisäänkäynti
Katinkulta on edelleen Holiday Clubin lippulaiva. Yhtiön toimitusjohtaja sanoo, että vastaavanlaisen menestystarinan rakentaminen on hankalaa.Kaisu Jansson / Yle

Polvinen kertoo lukeneensa tarkasti kaikki konkurssia koskeneet asiakirjat.

– Perustajat kysyivät, missä he ovat tehneet väärin. Jouduin sanomaan, etteivät he väärin ole tehneet, mutta rahat ovat loppu ja se on sitten siinä.

Polvinen nimittää Katinkultaa malliliikeideaksi Pertti Lindemanilta sekä hänen yhtiökumppaniltaan Seppo Juurikolta. Kaikki onnistumisen mahdollisuudet olivat olemassa.

– Lama oli se suurin syy, joka iski niskaan, Polvinen sanoo.

Liike-elämähän on vähän sellaista, että siihen sisältyvät tietyt riskit.

Ilkka Suutarinen

Aika on tehnyt tehtävänsä. Tänä päivänä kunnanisät ja kuntalaiset muistavat Lindemanin ja Juurikon työn paremmin.

– Uskon, että asenne on nyt kohdallaan. Mutta se, että Pertti joutui lähtemään ulkomaille evakkoon, oli huono asia. Se ei ole oikein, Polvinen sanoo.

Polvisen mielestä Katinkullan kerrannaisvaikutuksista tulisi tehdä selvitys. Sesonkiaikana matkailukeskus kylpylähotelleineen työllistää yli 300 henkilöä.

– Vaikutus on todella suuri. Matkailun kautta saadaan ulkopuolista rahaa Kainuuseen.

Rakennuttajien nimet
Niko Mannonen / Yle

Polvinen ehdottaa, että hyvää työtä tehneitä yrittäjiä tulisi myös muistaa Suomen juhlavuoden kunniaksi.

– Samalla tavalla kuin Kiantoa ja Huovista sekä muita merkkihenkilöitä, isojen asioiden tekijöitä, muistellaan. Heidän työnsä kantaa pitkälle.

Lama haastoi kaikki matkailuyrittäjät

Huippupaikat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Suutarinen katsoi myös läheltä Vuokatin matkailun kamppailua ja selviytymistaistelua 1990-laman kourissa. Hänestä tuli Vuokatinrinteiden toimitusjohtaja syvimpänä lamavuonna 1991.

– Kun valtakunta laskeutui pahimpaan lamaan, elämä tuli haasteelliseksi kaikille matkailuyrittäjille, Suutarinen muistelee.

Vuokatti on tunnettu matkailun keitaana jo 1940-luvulta lähtien, mutta Katinkulta toi turismille uutta nostetta.

– Kyllähän se oli valtava piristysruiske kun tuli uusi iso hanke, joka perustui viikko-osakejärjestelmään. Sitten kun siihen tuli vielä pallohalli harrastustiloineen, niin olihan se jotain ennenkuulumatonta Kainuussa ja Suomessa.

Taseet olivat niin velkaisia, että lamasta oli hankala selviytyä. Se teki 1990-luvun lamasta omalaatuisensa.

Ilkka Suutarinen

Suutarinen muistelee, että 1980-luvun alussa Sotkamon kunta teki matkailua koskevan kehittämissuunnitelman, jossa mainittiin myös Jäätiön, eli Katinkullan ja lähialueiden matkailu.

– Vuokatin kehittyminen avasi mahdollisuuden myös Pertille lähteä kehittämään omaa aluettaan.

"Fiksuimmathan näkevät aina ketkä ovat olleet takana"

Se, saivatko Katinkullan perustajat konkurssin jälkeen arvoisensa ja kohtuudenmukaisen kohtelun, on Suutarisen mielestä kokonaan toinen asia.

– Siihen en osaa ottaa kantaa. Liike-elämähän on vähän sellaista, että siihen sisältyvät tietyt riskit, Ilkka Suutarinen sanoo.

Hotellin vastaanotto
Katinkulta työllistää sesonkiaikana 350 työntekijää.Jonna Karjalainen / Yle

Hän uskoo, että moni muistaa Juurikon ja Lindemanin tekemän pohjatyön ja arvostaa sitä.

– Fiksuimmathan näkevät aina ketkä ovat olleet takana, ja mitä tietty kehityskulku on vaatinut. Voisin kuvitella, että tietyt matkailuyrittäjät, kunnan henkilöt ja varsinkin minä arvostan heidän työtään hyvinkin paljon, Suutarinen arvioi.

1990-luvun lama oli raskas, mutta opettava kokemus koko yrityskentälle.

– Nyt jos tähän päivään verrataan, niin ollaan vielä kaukana niistä ajoista.

– Jos nyt sanotaan, että olemme olleet tietynlaisessa lamassa yli kymmenen vuotta, niin yritykset ovat olleet paremmin varautuneita siihen. Yritysten taseet ovat olleet paremmassa kohdassa. Minun ymmärtääkseni sekä hiihtokeskuksia että Katinkultaakin tarkastellessa ongelmana oli se, että taseet olivat niin velkaisia, että lamasta oli hankala selviytyä. Se teki 1990-luvun lamasta omalaatuisensa.

Katinkulta on vielä ylivoimaisesti suurin ja pohjoismaissakin ylivoimainen ykkönen kaikilla mittareilla.

Iiro Rossi

Suutarinen toivoo Lindemanille jaksamista.

– Yrittäjän elämän riskinä, varsinkin silloin kun kaikki ei mene hyvin, on valitettavasti joutuminen pitkäänkin velkahelvettiin. Kaikista surullisin asia on se, että yritys ja hyvä yrittäjä saattavat kaatua kokonaan. Tietysti toivon, että hän saisi vielä joku päivä paremman tunnustuksen siitä, mitä hän on Vuokatin ja jopa Suomen matkailun eteen tehnyt.

Merkittävin palvelualan lanseeraus vuonna 1991

Konkurssin jälkeen SKOP sai lomakylän haltuunsa. Lisäksi se nosti 100 miljoonaa markkaa pankkitukea valtiolta. Iloa ei kuitenkaan kestänyt pitkään, vaan pankkikriisin aikaan perustettu omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi Katinkullan Lomapörssille, eli nykyiselle Holiday Club Resorts Oy:lle vuonna 1998.

Nykyisin Katinkullan omistavan Holiday Club Resorts Oy:n toimitusjohtajalla Iiro Rossilla on myös pitkä suhde Vuokatin Katinkultaan. Vuonna 1991 hän laati Helsingin kauppakorkeakoulussa gradua palvelutuotteen lanseerausviestinnästä.

– Kävin haastattelemassa Seppo Juurikkoa aiheesta. Siinä olivat esimerkkitapauksina myös Silja Line ja Finnair, mutta Katinkulta oli sinä vuonna yksi merkittävimmistä palvelualan lanseeraustapahtumista, Rossi kertoo.

Lomakeskuksessa oli kaikki onnistumisen ainekset. Katinkullalla oli käytössä oma viikko-osakejärjestelmä, jollaisen myös Lomapörssi oli kehittänyt muutama vuosi aikaisemmin.

Lama kuritti myös muita kylpylöitä

Sittemmin Katinkulta on laajentunut paljon. Nyt Katinkullan lomakeskuksessa on myyty lähes 20 000 viikko-osaketta. Alun perin huoneistoja oli 158 ja noin 8 000 viikko-osaketta, joista Holiday Clubille siirtyi vajaat viitisentuhatta.

Alueelle on investoitu kauppojen jälkeen toista sataa miljoonaa euroa. Rakentaminen jatkuu edelleen. Seuraavaksi rakennetaan kylpylän taakse, golfkentän entisille ykkös- ja kakkosväylille.

– Nyt kun näitä hankkeita on itse viety läpi, niin rahoituksen kerääminen tuonkokoisiin kokonaisuuksiin on haasteellista. Tuskin edes tänä päivänä noilla parametreillä onnistuisi, millä perustajat silloin lähtivät liikkeelle. Aika pienillä pääomilla silloin ponnistettiin ja pankit olivat valmiita ottamaan kovia riskejä, Rossi muistuttaa.

Minun elämäni on jo ohi, ja en näe, että tulevaisuus toisi minulle mitään elämisen arvoista. Herään, valvon ja menen nukkumaan.

Pertti Lindeman

Laman talouskurimuksen keskellä pyristelivät myös nyt Holiday Clubin omistuksessa oleva kylpylä Kuusamon Tropiikki sekä S-ryhmän nykyisin omistama Oulun Eden.

– Useampi kylpyläprojekti lähti silloin liikkeelle. Kovalla riskillä mentiin ja aika moni yksikkö oli hankaluuksissa.

25 vuoden takainen lama on jättänyt jälkensä. Nykyisin pankit sekä yrittäjät suhtautuvat riskeihin suurella varovaisuudella.

Myötätuntoa ja kiitollisuutta

Holiday Clubin toimitusjohtajan Iiro Rossin mukaan Katinkulta on edelleen kiistatta yhtiön lippulaiva.

– Hyvää vauhtia ovat tulossa muut kohteet, kuten Saimaa. Katinkulta on vielä ylivoimaisesti suurin ja pohjoismaissakin ylivoimainen ykkönen kaikilla mittareilla.

Menestyksen reseptiä on hankala purkaa.

– Sitä minä olen tässä matkan varrella miettinyt. Siinä osuu monta tähteä yhteen. Yksi on sijainti, hän luonnehtii.

Katinkullan etupiha
Holiday Clubin toimitusjohtaja kehuu Katinkullan sijaintia.Kaisu Jansson / Yle

Rossi on tutustunut Lindemanin tarinaan hänestä kertovien artikkeleiden kautta. Seppo Juurikon hän tuntee henkilökohtaisesti. Miesten kohtalo koskettaa.

– Päällimmäinen tunne on myötätunto ja kiitollisuus siitä mitä he ovat tehneet. Vaikeita vuosia ovat läpi käyneet. Hurjaa peliä se on ollut, Rossi sanoo.

– Ilman näiden miesten ponnisteluja emme olisi tässä tilanteessa. Perustajan rooli on aina perustajan rooli. Jalustalle noston tietysti sitä kautta ansaitsee, Rossi toteaa.

Yrittäjän panos on tärkeä yhteiskunnalle

Yksi syy, miksi Pertti Lindeman itse jaksaa puhua ja jakaa kokemuksiaan on se, ettei kenenkään tarvitsisi enää kokea vastaavaa.

– Minun elämäni on jo ohi, ja en näe, että tulevaisuus toisi minulle mitään elämisen arvoista. Herään, valvon ja menen nukkumaan.

– Pahalta tuntuu nyt, ja pahalta on tuntunut jo 24 vuotta, hän tiivistää.

Päällimmäinen tunne on myötätunto ja kiitollisuus siitä mitä he ovat tehneet. Vaikeita vuosia ovat läpi käyneet. Hurjaa peliä se on ollut.

Iiro Rossi

Lindeman kertoo saaneensa kuitenkin viime päivinä tuntea, ettei hän ole yksin, vaikka on yksinäinen.

– Monet kertoivat itkeneensä, kun kuuntelivat haastatteluani ja lukivat elämästäni. Sillä he ymmärsivät, kuinka raskasta minulle on ollut elää nämä vuodet. Eli yhdessä itkimme, Lindeman kertoo.

– Erityistä arvostusta ja kiitosta ovat antaneet Katinkullassa työskennelleet sadat rakennusmiehet, jotka vieläkin muistavat kiittää tarjotusta työpaikasta.

Lindeman esittää toivomuksen:

– Pitäkää parempaa huolta toisista yrittäjistä, ettei yhtäkään heistä syrjäytettäisi yhteiskunnasta konkurssin jälkeen. Jokaisen yrittäjän panos on tärkeä yhteiskunnalle ja maakunnan hyvinvoinnille.

Juttua muokattu 4.1.2016 kello 13.22. Oulun Edenin omistaa nykyisin S-ryhmä, ei Holiday Club Resorts Oy.