Kipsin levitys pelloille alkoi – päästöt jopa puolittuivat

Viime elokuussa lietolaisille pelloille levitettiin yli kuusi miljoona kiloa kipsiä. Ensimmäiset seurantatulokset osoittavat ravinnepäästöjen vähentyneen.

fosfori
laaja pelto, traktori levittää kipsiä,
Janne Artell

Vaikka viime syksy oli Varsinais-Suomessa kuiva ja Liedon halki virtaavan Savijoen vedet vähissä, niin pari runsasvetisempää jaksoa osui loppuvuoteen.

Jokeen asetetut mittarit kertoivat marraskuun loppupuolella, että vettä virtaa ja pelloilta valuu jokeen maa-ainesta.

SAVE-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) tutkimusalueet on jaettu kolmeen osaan. Savijoen yläjuoksun pelloille ei kipsiä levitetä. Keskiosuudella 28 prosenttia ja Parmaharjun alueella 43 prosenttia pelloista on saanut kipsikäsittelyn.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholmin mukaan ensihavainnot ovat olleet tosi rohkaisevia.

– Havaittiin se, että kipsipelloilta valuu huomattavasti kirkkaampaa vettä eli siinä on vähemmän maa-ainesta, mikä on huuhtoutunut pelloilta ja sitä kautta siinä on paljon vähemmän fosforia, joka on sitoutunut maa-ainekseen.

Ihan noin alustavan arvion mukaan kipsatuilta pelloilta on valunut yli puolet vähemmän sameampaa vettä kuin ei-kipsatuilta pelloilta.

Petri Ekholm, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

– Ihan noin alustavan arvion mukaan kipsatuilta pelloilta on valunut yli puolet vähemmän sameampaa vettä kuin ei-kipsatuilta pelloilta.

Savijoen valuma-alueen kipsikäsittelyalue
Suomen ympäristökeskus

Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös vesistöön huuhtoutuvan fosforin määrä on voinut puolittua. Kipsin todellinen teho nähdään ehkä vasta tänä keväänä, kun virtaamat kasvavat lumien sulamisen tai sateiden takia.

Erikoistutkija Petri Ekholm on kuitenkin tyytyväinen jo näihin ensimmäisiin tuloksiinkin. Aiemman, pienen kipsikäsittelykokeen tulokset näyttäisivät toimivan myös nyt, kun koealue on 1550 hehtaaria ja mukana 55 viljelijää.

– Seuraamme Savijokea ainakin kaksi vuotta ja tietysti toivomme, että tulokset säilyvät yhtä hyvinä kuin nyt on ollut. Erityisesti odotetaan sellaisia märkiä tilanteita, miten kipsi silloin vaikuttaa.

Hankkeen kotisivuilta (siirryt toiseen palveluun) voi kuka tahansa seurata joen virtaamaa ja veden ominaisuuksia.

Viljelijät innolla mukana

Lietolaisen maanviljelijä Martti Hyssälän pelloille levitettiin kipsiä elokuussa. Osa pelloista on nyt kynnettynä, osa kevyemmin muokattuna ja loput sänkipeltona.

Hyssälän mukaan pelloilla kipsin vaikutus maaperään näkyy vasta keväällä. Savijoen varrella pellot ovat nimen mukaan savipitoisia ja roudan syvyys vaikuttaa paljon maan muokkautuvuuteen.

– Varsinainen vaikutus alkaa näkyä vasta keväällä, kun maata aletaan käsitellä äkeellä ja pohjustamaan

Varsinaissuomalaiset viljelijät odottavat innolla näitä tuloksia, että näillä olisi tilastollisesti merkittävää vaikutusta maatalouden vesistöpäästöihin.

Martti Hyssälä, viljelijä, Lieto

kylvömaata. Vasta silloin viljelijä näkee, miten kipsi vaikuttaa maaperään. Kun pellot lähtevät orastumaan, niin nähdään miten kipsi vaikuttaa kasvustoon.

Viljelijät ovat kuitenkin jo nyt ilahtuneet alustavista tuloksista, joiden mukaan kipsi estää maan huuhtoutumista.

– Nämä ovat erittäin lupaavia tuloksia ja varsinaissuomalaiset viljelijät odottavat innolla näitä tuloksia, että näillä olisi tilastollisesti merkittävää vaikutusta maatalouden vesistöpäästöihin.

Kipsillä muitakin vaikutuksia

Kun pelloille levitään kipsiä, se nostaa myös vesistön sulfaattipitoisuuksia. Savijoellakin pitoisuudet ovat kymmenkertaistuneet.

Savijoki, Lieto, SYKEn mittaus
Savijoen virtaama on talvella pieni. Sininen köysi pitää kiinni mittalaitetta.Markku Sandell / Yle

Uhanalaisen vuollejokisimpukan sulfaatin sietokykyä on jo nyt tutkittu. Jyväskylän yliopiston kokeissa simpukat liikkuivat vähemmän sulfaatin määrän kasvaessa. Savijoella ei kuitenkaan ole ollut vastaavan suuria pitoisuuksia vedessä.

– Meillä on paljon tutkimuksia, jotka liittyvät siihen, kun kipsistä tulee sulfaattia veteen. Voiko sulfaatilla olla vaikutuksia vesiekosysteemiin, esimerkiksi simpukoihin tai taimenen mätiin, kertoo erikoistutkija Petri Ekholm.

SAVE-hankkeen koordinaattori, professori Markku Ollikainen sanoo, että selvittämällä kipsikäsittelyn kaikki vaikutukset varmistetaan ympäristöystävällisyys ja sosiaalinen hyväksyttävyys.

Kipsiä koko Etelä-Suomen pelloille?

Helsingin yliopiston ympäristö- ja luonnonvaraekonomian professori Markku Ollikaisen mukaan seuraavat pari vuotta kerätään tuloksia ja mietintälistalla on myös, miten kipsikäsittelyä voitaisiin laajentaa koko Etelä-Suomen alueelle.

Raaka-ainetta riittää aivan loputtomasti, vaikka kaikki Etelä-Suomen pellot käsiteltäisiin, niin saataisiin vain pieni osa pois sieltä Siilinjärveltä.

Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto

– Käymme läpi vesistömuodostumia ja kartoitamme ne alueet, joihin kipsiä voi levittää. Sitten mietimme kipsin kuljetuksen ja levittämisen logistiikkaa uudelleen, koska kyseessä on ihan merkittävän suuret määrät, jota kuljetetaan, kertoo Ollikainen.

Savijoki tammikuussa
Savijoki Parmaharjun alueella.Markku Sandell / Yle

Hankkeessa mukana olevat viljelijät saavat nyt Yaran Siilinjärven tehtailta tulevan kipsin ilmaiseksi, mutta Markku Ollikaisen mukaan jatkossa kipsikäsittelyn voisi korvata maatalouden ympäristötuella, jos vaikutus ravinnepäästöihin pystytään osoittamaan.

Raaka-ainetta ainakin riittää, sillä Siilinjärven kipsivuoret ovat valtavat.

- Raaka-ainetta riittää aivan loputtomasti, vaikka kaikki Etelä-Suomen pellot käsiteltäisiin, niin saataisiin vain pieni osa pois sieltä Siilinjärveltä. Raaka-aineesta ei ole pulaa, naurahtaa professori Markku Ollikainen.

Lähteet: Helsingin yliopisto, SYKE