Taantuman taittuminen näkyy jo taksiyrittäjän arjessa – "Nyt pystyy maksamaan laskuja paremmin"

Suomen Pankin ennustus sekä taksikyytien määrän kasvu kertovat samaa tarinaa vuonna 2008 alkaneen taantuman selättämisestä.

lama
Takseja Vaasassa
Hans-Mikael Holmgren / YLE

Talouden heilahtelut toistuvat historiassa epäsäännöllisin ajoin. Taantumasta tai lamasta kärsivät kaikki yritykset, mutta vain vahvimmat ja terveellisellä varallisuuspohjalla olevat säilyvät markkinoilla. Taksiautoilijoiden ja -yritysten toiminnassa tuntuvat taloudelliset laskut ja nousut ensimmäisenä, kertoo vuodesta 1984 kumijalkaa kuljettanut kajaanilainen taksiautoilija.

– 90-luvun alussa oli pahin lama. Taksit ja ravintolat tuntevat nämä alamäet ensimmäisenä, sillä ihmiset säästävät siitä mikä ei ole välttämätöntä. Taksissa tämä näkyy yöajojen vähentymisenä, erityisesti viikolla, sanoo taksiyrittäjä Seppo Ohtonen.

Suomessa ryhdyttiin käyttämään rahojen loppuessa kotimaista polttoainetta.

Tuomo Meriläinen

Kainuun yrittäjien toimitusjohtajan Pekka Ojalehdon mielestä 1990-luvulla koetun pankkikriisin jälkeen Suomessa ei ole koettu varsinaista lamaa, mutta taantuma kylläkin.

– Kyllä silloin 90-luvun alussa kyyti oli kylmää monessa suhteessa. Ajatellaan vaikka korkoja, jotka olivat lähes 17 prosenttia nollakoron sijaan. Talouden alamäen olemus oli toisenlainen kuin se on nyt, sanoo Ojalehto.

Tarksiyrittäjä Seppo Ohtonen
Kajaanilainen taksiyrittäjä Seppo Ohtonen.Niko Mannonen / Yle

Taksitolpan luona kyyditettäviä odottavassa autossa ollaan samaa mieltä.

– 90-luvun alussa kyytien määrä romahti aivan valtavasti. Nyt on ollut jonkinlainen taantuma ja tuntuu, että pahin on takanapäin. Liikevaihto nousi viime vuonna noin kuusi prosenttia, arvioi Ohtonen.

Suomessa suuria lamakausia ovat olleet vuonna 1929 tapahtuneen New Yorkin pörssiromahduksen jälkeinen pula-aika, vuosien 1973–74 aikana koettu öljykriisi sekä 90-luvun alussa ajautuminen pankkikriisiin. Lamaa pienempiä ovat taloudelliset taantumat. Syksyllä 2008 Yhdysvaltain rahoituslaitokset ajautuivat vaikeuksiin ja sen vaikutukset ulottuivat koko maailmaan. Tämä taantuma on Suomessa kääntynyt taloudellisten barometrien mukaan lievään nousuun.

Sotkamolainen yritys selvisi 90-luvun lamasta

1990-luvun lama ei vaikuttanut sotkamolaisen Suokone Oy:n toimintaan. Syynä tähän oli se, että turvepuolella lama oli alkanut jo 80-luvulla ja yhtiössä oli tuolloin aloitettu maanmuokkauslaitteiden tuotekehitys.

– Meillä maanmuokkaustuotteiden kauppa kävi hyvin. Lama ei ollut tuolloin kansainvälinen, vaan kotikutoinen. Se sai aikaan myös sen, että Suomessa ryhdyttiin käyttämään rahojen loppuessa kotimaista polttoainetta eli turvetta. Vuonna 1994 markkinat turvepuolella alkoivat vetää, kertoo Suokoneen toimitusjohtaja Tuomo Meriläinen.

Pahinta on uskon loppuminen ja psykologinen vaikutus.

Pekka Ojalehto

Myöskään syksyllä 2008 alkanut globaali taantuma ei vaikuttanut Suokoneen toimintaan, sillä maanmuokkaustuotteiden kauppa kävi hyvin Suomen lisäksi muun muassa Venäjälle, jossa elettiin vahvan ruplan aikaa.

Kaksi vuotta sitten tilanne kuitenkin muuttui, kun Venäjän kauppa loppui käytännössä kokonaan ja vuonna 2015 Suokoneen liikevaihto putosi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna tuotantoa jouduttiin sopeuttamaan vallitsevaan tilanteeseen, sillä nyt taantuma oli iskenyt sotkamolaisyrityksen molempiin tuotesektoreihin, maanmuokkaukseen ja turpeeseen.

– Tiesimme jossakin vaiheessa tällaisen tilanteen tulevan eteen ja olemme valmistautuneet siihen. Olemme panostaneet sellaisiin asioihin, joihin on tarvetta. Nyt näkymät ovat paremmat ja merkit ovat positiivisia, muun muassa maanmuokkauslaitteiden myynti Eurooppaan on lisääntynyt, Meriläinen kertoo.

Lumipalloilmiö syventää lamaa

Laman syntymiselle on tyypillistä niin sanottu lumipalloilmiö, jossa taantuma ruokkii itse itseään. Taantuman tai laman merkit näkyvät vaihtelevasti eri toimialoilla.

– Jos ajatellaan vähittäiskauppaa, niin kasvu hiipuu ja hinnat eivät kehity suotuisasti, tuotannollisella puolella alihankinnassa maksuajat pitenevät. Jos ketjun alkupäässä on ongelmia, niin alihankintaketjun loppupäässä jäädään pahimmassa tapatuksessa ilman korvausta, sanoo Kainuun yrittäjien toimitusjohtajan Pekka Ojalehto.

– Pahinta on uskon loppuminen ja psykologinen vaikutus, kun puhutaan vain lamasta tai taantumasta. Kukaan ei uskalla tehdä mitään ja kulutus hiipuu, eikä tehdä investointeja. Jäädään paikalleen odottamaan parempaa huomista, hän jatkaa.

Laman selkä katkaistu

Suomen Pankin mukaan vuonna 2008 alkanut taantuma on ohi. Tästä kertoo usko parempaan huomiseen, joka näkyy kulutuksen ja kaupan virkistymisenä sekä investointien liikkeelle lähtemisenä.

– Ne ovat hyviä merkkejä. Asia näkyy myös meidän suhdannebarometrissa, jossa käppyrät ovat kääntyneet nousuun, sanoo Ojalehto.

Tiesimme jossakin vaiheessa tällaisen tilanteen tulevan eteen ja olemme valmistautuneet siihen.

Tuomo Meriläinen

Myös taksiautoilussa on selviä merkkejä taantuman kääntymisestä nousuun.

– Päivällä on ollut hyvin kysyntää kyydeille. Tähän vaikuttaa myös se, että väestö vanhenee ja he tarvitsevat taksipalveluja enemmän, mutta ilta- ja yöajo on hiljentynyt. Lisäksi talouden elpymisestä kertoo se, että nyt pystyy maksamaan laskuja aikaisempaa paremmin, kajaanilainen taksiyrittäjä Seppo Ohtonen naurahtaa.

Pieni seuraa isoa

Talouden ylä- ja alamäkien vaikutukset ja erot ovat maantieteellisiä. Esimerkiksi Kainuussa heilahdukset näkyvät hieman myöhemmin kuin markkinoiden keskipisteessä. Myös isojen yritysten markkinatilanteella on suuret kokonaismerkitykset.

– Terrafamen rahoitusratkaisulla ja Transtechin raitiovaunukaupoilla on valtavan iso merkitys alihankintaketjuihin ja yleiseen ilmapiiriin. Niiden työllistävä vaikutus on massiivinen meidän koko markkinoinnissa. Sehän on niin että, jos naapurilla menee hyvin jollakin toimialalla, niin se koskee myös kohta toista naapuria, sanoo Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehto.