1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lama

90-luvun lama jakoi Suomen kahtia – "Jätti jälkeensä leipäjonot, joista ei vieläkään ole päästy eroon"

90-luvun laman jättämä ylivarovaisuus riskinottoon ja yrittäjyyteen on vasta nyt helpottamassa. Laman jälkeen isot keskukset alkoivat vetää väkeä syrjäseudulta.

lama
Ihmisiä jonottamassa ruokaa. Leipäpusseja etualalla.
Yle

Tosielämän vuoristorata näyttäytyi täydellä tehollaan 80-luvun lopulla pankkiuransa aloittaneelle Matti Mentilälle.

– Se oli hurjaa menoa. Kaikki hinnat ja palkat nousivat vielä 80-luvun lopussa. Sitten nousukausi, jonka ei kukaan oikein uskonut päättyvän, rysähti kertaheitolla lamaksi.

Kajaanilainen eläkeläinen Sirpa Niskanen oli yksi yllättyjistä. Viiden lapsen yksinhuoltaja heräsi lamaan, ja kokee tänäkin päivänä, ettei siihen voinut valmistautua mitenkään.

– Piti vähentää menoja ja harrastuksia. Ei saanut enää ostaa mitään uutta lapsille, piti vaan yrittää pärjätä entisillä.

Syrjäisempi seutu, esimerkiksi Kainuu, jäivät tästä junasta.

Heimo Keränen

90-luvun lama oli shokki koko Suomelle, sanoo Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento.

– Kansantulo putosi muutamassa vuodessa yli 20 prosenttia. Talouden hyydyttyä työttömyys nousi räjähdysmäisesti ja julkinen talous velkaantui voimakkaasti. Silloin yleinen sanonta oli, että kuka sammuttaa valot.

Valtio ei saa paljon kehuja

Kunta-ala muiden joukossa joutui uuden tilanteen eteen. Kuntasektori irtisanoi nopealla tahdilla yli 30 000 työntekijää. Vuorento toteaa, että syyt laman syvyyteen löytyvät valtion puolelta.

– Lama vain pitkittyi, kun Suomi piti kiinni vahvasta markasta. Lopulta ECU-jäsenyydestä irtauduttiin ja kahden pakkodevalvaation jälkeen alkoi nousu. Sitä auttoi se, että valtio löysäsi ohjaustaan ja antoi kunnille sekä maakunnille valtaa päättää itse rahankäytöstään.

Ei saanut enää ostaa mitään uutta lapsille, piti vaan yrittää pärjätä entisillä.

Sirpa Niskanen

Valtio ei saa suuria kehuja myöskään Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Heimo Keräseltä.

– Konkurssien ja irtisanomisten seurauksena Kainuun työttömyysaste pomppasi kertaheitolla 26 prosenttiin. Valtio syvensi ahdinkoa politiikalla, jolla se veti omia työpaikkojaan syrjäseuduilta kohti etelää. Valtion työpaikat vähenivät Kainuussa neljäsosaan lamaa edeltävästä ajasta.

Suomi jakautui kahtia

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento laskee, että lamasta toipuminen oli suhteellisen nopeaa.

– Saatuaan valtiolta liikkumatilaa, kunnat ja maakunnat nostivat itsensä lamasta nopealla tahdilla. Silti lama jätti jälkeensä muun muassa leipäjonot, joista ei vieläkään ole päästy eroon. Se herättää kysymyksen, kuinka paljon me välitämme heikommassa asemassa olevista?

Kahtiajako tapahtui Suomessa laajemminkin, laskee aluekehitysjohtaja Heimo Keränen.

– Kun nousu alkoi, osaavaa työvoimaa oli paljon tarjolla. Isot keskukset, kuten Helsinki, Tampere ja Oulu alkoivat kehittää itsestään osaamiskeskuksia. Syrjäisempi seutu, esimerkiksi Kainuu, jäivät tästä junasta.

Valtio syvensi ahdinkoa politiikalla, jolla se veti omia työpaikkojaan syrjäseuduilta kohti etelää.

Heimo Keränen

Kajaanilainen Aimo Haverinen koki laman, mutta ei muistele kahtiajakoa.

– Pakkolomajaksot ovat jääneet mieleen. Pahinta siinä oli epävarmuuden tunne jatkosta. Siitä selvittiin, eikä mennyt kuin kymmenen vuotta, niin taas alkoi taantuma.

Laskua seuraa nousu ja päinvastoin

Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Heimo Keräsen mukaan syrjäisempi seutu menettää asemiaan edelleen.

– Nuoret lähtevät koulutuksen ja työn perässä Kainuusta, ja heitä on vaikea saada takaisin. Kehitys on sama muissakin pienissä maakunnissa.

Kolikoita säästöpossussa.
Lama jätti jälkeensä ylivarovaisuutta riskinottoon ja yrittäjyyteen. Vaikeisiin aikoihin varaudutaan säästämällä.Arvo Vuorela / Yle

Konttorinjohtajana Säästöpankki Optiassa työskentelevä Matti Mentilä muistuttaa, että tulevaisuus ei lupaa vain alamäkeä.

– Talous kulkee sykleissä. Laskua seuraa aina nousu, ja päinvastoin. Minun mielestäni merkit ovat selvät, nousu on alkanut. Sen olen oppinut, että lainaa ottaessa kannattaa aina pohtia myös se vaihtoehto, että ajat voivat muuttua ja miten siihen voi varautua.

Myös Keränen uskoo, että tulevaisuus tuo parempaa, joskin kehitys on lievempää kuin isoissa keskuksissa.

– Kainuu on aina pärjännyt, ja pärjää nytkin. Lama jätti jälkeensä ylivarovaisuutta riskinottoon ja yrittäjyyteen, mutta onneksi sekin on korjautumassa.

Lue seuraavaksi