yle.fi-etusivu

Näin oikeuskanslerin apu ohitettiin lainvalmistelussa – sähköpostikirjeenvaihto loppui yllättäen

Yle selvitti, miten kohuttu hallituksen esitys turvapaikanhakijoiden kotoutustuesta eteni. Oikeuskansleri yritti toistuvasti tarjota apua. Sitä ei otettu vastaan.

politiikka
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus sääti toissa vuoden syksynä kovaa vauhtia turvapaikanhakijoille kotoutumistukea.

Erityisesti perussuomalaisten ajamassa lakialoitteessa maahanmuuttajille kuten turvapaikan saanneille ihmisille myönnettäisiin työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, joka olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja hallitukset ympäri Eurooppaa reagoivat tilanteeseen, jotta tulijoiden määrää saataisiin hillittyä.

Lopulta, yli vuoden valmistelun jälkeen, hallitus veti esityksensä pois.

Esitys törmäsi perustuslakivaliokuntaan, jossa useat asiantuntijat pitivät lakihanketta ongelmallisena yhdenvertaisuuden eli perustuslain näkökulmasta.

Asiasta nousi kohu joulun alla, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvosteli Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) poliittisen paineen aiheuttamista ongelmista lainvalmistelussa.

Yksi esimerkki oli maahanmuuttajien kotoutumistukialoite, jonka perustuslailliseen tarkasteluun oikeuskansleri tarjosi apua.

Jonkan asiantuntija-apua ei ollut otettu vastaan.

Ylen on saanut käsiinsä sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen lakihankkeen etenemisestä. Asian selvittämistä pyysi pääministeri Juha Sipilä Helsingin Sanomien jutun julkaisun jälkeen.

Yle on saanut haltuunsa myös oikeuskanslerinviraston kuvauksen asioiden etenemisestä. Entinen sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Hanna Mäntylä ei vastannut Ylen soittopyyntöön.

Näin valmistelu eteni.

Alkusyksy 2015

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä pyytää, että ministeriö selvittää, voidaanko Suomessa turvapaikan saaneille luoda kotouttamisjärjestelmä. Taustalla on ennen näkemättömän turvapaikanhakijamäärän saapuminen Suomeen ja hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma.

Hallitus haluaa vähentää Suomen vetovoimaa ja säästää rahaa.

Hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten ajamassa lakialoitteessa turvapaikan saaneille maahanmuuttajille myönnettäisiin työmarkkinatuen sijasta kotouttamistukea. Tuki olisi 70 euroa pienempi kuukaudessa kuin työttömyyspäiväraha.

Ministeri Mäntylä ottaa yhteyttä oikeuskansleri Jaakko Jonkkaan virkamiestensä kehotuksesta. Virkamiesten mukaan asiassa voi olla ongelmia perustuslain kanssa.

Jonkka tarjoaa virastonsa apua kotouttamistukea koskevassa asiassa. Myös oikeuskansleri näkee asiassa ”paljon oikeudellisia kysymyksiä” ja siksi hän haluaa osallistua näin varhaisessa vaiheessa valmistelun arviointiin.

”Ministeri tarttui mielihyvin tarjoukseen”.

8.lokakuuta 2015

Asian ottaa hoitaakseen vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen. Ruuskanen lähettää sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille sähköpostia.

”Selvityksen laatimisenne emme siis tietenkään voi osallistua, mutta mielellämme keskustelemme tarvittaessa asiaan liittyvistä perustuslaillisista sekä perus- ja ihmisoikeusnäkökohdista”, Ruuskanen kirjoittaa ja kysyy samalla, missä lakihankkeessa mennään.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä vastataan, että asiat ovat vahvasti yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemiin kotouttamistoimenpidemuutoksiin. Nämä asiat pitää yhdistää aikataulullisesti.

Asia jää ministeriön selvityksen mukaan ”lepäämään”. Ministeriöstä ei ilmoiteta, että aloite jäisi antamatta.

21. lokakuuta 2015

Oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen lähettää sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehelle viestin, jossa hän tiedustelee asian käsittelyaikataulua ja sitä, milloin ministeriö on yhteydessä oikeuskanslerin virastoon.

22. lokakuuta 2015

Ministeriön virkamies vastaa ja kertoo, että kotoutumistuesta on valmistumassa taustamuistio, jonka pitäisi valmistua kuun loppuun menneessä.

– Voisimme olla teihin yhteydessä marraskuun alussa, jos tämä sopii teille, virkamies kirjoittaa.

Ruuskaselle ja virastolle aikataulu sopii.

25. marraskuuta 2015

Ministeriö lähettää sähköpostia Ruuskaselle. Viestin lähettäjä pahoittelee, ettei ole ollut aiemmin yhteydessä.

Lähettäjä kertoo, että valmisteluaikataulu on hieman ”väljentynyt” eikä hän ole sen vuoksi lähettänyt taustamuistiota.

– Palaan asiaan, kun asia etenee, virkamies kirjoittaa.

Kun ministeriön virkamiehet eivät ottaneet sähköpostin jälkeen yhteyttä oikeuskanslerinvirastoon, oikeuskanslerin virastossa ajateltiin, että ”hankkeesta oli luovuttu”.

Oikeuskanslerin selvityksen mukaan johtopäätös oli helppo vetää, koska yhteydenpidosta oli keskusteltu ministerin kanssa ja oikeuskanslerinvirastosta oli oltu oikeisiin virkamiehiin yhteydessä.

Ministeriön sivuilta kuitenkin näkyy, ettei lakihanketta ole haudattu.

Kevättalvi 2016

Asian valmistelu jatkuu ministeri Mäntylän johdolla. Samassa yhteydessä asian valmistelija vaihtuu.

Lausuntokierrosta suunnitellaan huhtikuulle 2016, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lisäbudjetin yhteydessä toukokuussa. Ministeriön mukaan tällöin lausuntokierrokselle ja sen jälkeiselle valmistelulle olisi vielä ollut aikaa.

Hallitus ei anna lupaa lausuntokierrokselle ja esityksen antaminen siirretään syksyyn.

Lausuntokierrokselle lain saa laittaa vasta syyskuun alussa ja se tulee toteuttaa alle kahdessa viikossa. Vain keskeiset viranomaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä, eikä oikeuskansleri ole yksi heistä.

Valmistelun aikana esityksen perustuslaillisuutta tarkastellaan käymällä läpi perustuslakivaliokunnan aiempia ratkaisuja, keskustelemalla perustuslakiasiantuntijoiden kanssa eri ratkaisuvaihtoehdoista ja pyytämällä oikeusministeriöstä lausuntoa.

25. elokuuta 2016

Pirkko Mattila nimitetään sosiaali- ja terveysministeriksi ja Hanna Mäntylä palaa takaisin rivikansanedustajaksi. Mäntylä perustelee eroaan henkilökohtaisilla syillä.

29. syyskuuta 2016

Hallitus kokoontuu yleisistuntoon ja käsittelyssä on esitys ”työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä”. Vain muutamaa päivää aiemmin lakiesitys on tullut oikeuskanslerin tarkastettavaksi.

Oikeuskanslerin yllätys oli suuri, sillä virasto luuli hankkeen olevan jo kuopattu.

– Tarjoamme sparrausapu oli jäänyt käyttämättä, virastossa todettiin.

Ennen yleisistuntoa oikeuskansleriviraston esittelijä soittaa ja pyytää ministeriötä tarkistamaan, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole tehnyt vastaavanlaisista asioista päätöksiä. Kansleri haluaa varmistaa, ettei lakialoite ole ihmisoikeuksien vastainen.

Ministeriöstä ilmoitetaan, että tapaukseen soveltuvaa ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä ei löydy.

Tässä vaiheessa oikeuskanslerinvirastossa tarkastetaan säätämisjärjestelyperusteet ja se, että aloitteen on tarkoitus kiertää perustuslakivaliokunnan kautta.

Lakiesityksen perusteluosassa tuodaan esiin perustuslailliset haasteet ja tarve punnita ratkaisu perustuslaillisuus perustuslakivaliokunnassa.

Valiokunta arvioi lakialoitteiden perustuslaillisuuden Suomessa.

Koska lakiesitys oli menossa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja siinä tuotiin esille perustuslaillinen tulkinnanvaraisuus, kansleri ei puutu istunnossa asiaan.

Yleisistunnon jälkeen ministeriön virkamiehet arvioivat, että esityksellä on mahdollisuus tulla hyväksytyksi. Muuten esitystä ei ministeriöstä annettaisi.

Oikeuskansleri taas ennakoi tykönään, että esitys voi kohdata jonkinlaisia vaikeuksia perustuslakivaliokunnassa.

24. marraskuuta 2016

Hallitus vetää lakiesityksensä pois eduskunnasta. Valiokunnan käsittelyssä asiantuntijat pitävät esitystä ongelmallisena yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta eli perustuslain vastaisena.

Asiantuntijat eivät ole asiasta yksimielisiä. Esimerkiksi professori Mikael Hidén ja apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvioivat, että esitys on perustuslain mukainen.

Näin siinä kävi

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää, ettei oikeuskanslerin tarjoamaa asiantuntija-apua hyödynnetty lainvalmistelun aikana.

Ministeriö oletti, ettei oikeuskanslerilla ollut kommentoitavaa tai huomioita asiasta. Oletus perustui siihen, että valmistelun viimeistelyvaiheessa oikeuskanslerinvirasto kysyi vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimien ratkaisuista. Ministeriön nettisivuilta lisäksi näkyi, että valmistelu oli koko ajan vireillä.

Tämän takia Jonkan haastattelu Helsingin Sanomissa tuli ministeriölle yllätyksenä. Se oli yllätys myös pääministeri Sipilälle.

Oikeuskanslerinvirasto puolestaan oletti, että ministeriö on yhteydessä heihin hyvissä ajoin ennen hallituksen kokoontumista. Asiasta oli keskusteltu ministerin ja ministeriön virkamiesten kanssa.

Kun ministeriöstä ei kuulunut mitään, virasto oletti hankkeen olevan haudattu. Tietokatkokseen saattoi vaikuttaa myös se, että lain valmistelija ja vastuuministeri vaihtuivat kesken kaiken.

Muita syitä taustalla olivat hallituksen venynyt pohdinta lain sisällöstä ja siitä johtunut viimeistelyvaiheen kiire. Samalla oikeuskanslerin avulle ei tunnettu suurta tarvetta.

Ministeriö ei pidä poliittista painetta syynä siihen, että oikeuskanslerin asiantuntija-apua ei käytetty hyödyksi lainvalmistelun aikana. Ministeriön mukaan virkamiehet eivät esittele lakeja, jos he pitävät niitä perustuslain vastaisina.

Ministeriöstä kuitenkin todetaan, että esityksen perustuslaillisuus pyrittiin turvaamaan oman ministeriön, oikeusministeriön ja ulkopuolisten perustuslakiasiantuntijoiden avulla.

Oikaisu 17:05 : Kotoutumistuki ei olisi koskenut turvapaikanhakijoita, vaan työttömiä maahanmuuttajia. Näin muutos olisi koskenut myös turvapaikan saaneita henkilöitä. Turvapaikanhakijat eivät saa työmarkkinatukea.