Kauppojen salaattibaareista löytyi hurjasti pöpöjä – asiakkaille räkäsuojan virittänyt kauppa sai puhtaat paperit

Markettien salaattibaareista tutkituista näytteistä jopa puolet oli laadultaan huonoja tai välttäviä.

hygienia
Salaattibaari
Satu Krautsuk / Yle

Myymälöiden salaattibaarien tuotteissa on runsaasti hygieniaongelmia. Kolmen maakunnan ympäristötoimien tekemässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) lähes puolet tarkastetuista näytteistä oli mikrobiologiselta laadultaan huonoja tai välttäviä.

Laatu oli huono jopa kolmanneksessa näytteistä.

– Etenkin kala- ja äyriäisnäytteissä oli korkeita aerobisten mikrobien määriä. Valtaosassa kasvisryhmän näytteistä mitattiin korkeita hiivapitoisuuksia, terveystarkastaja Merja Lumme Kotkan kaupungin ympäristökeskuksesta sanoo.

Korkea hiivapitoisuus kertoo selvityksen mukaan esimerkiksi tuotteen liian pitkästä säilytysajasta. Aistinvaraisesti arvioituna näytteissä ei ollut vikaa.

Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon alueella tarkastettiin yhteensä 42 salaattibaaria, joista vain viisi sai puhtaat paperit. Tutkimusraportin tulokset olivat selvästi huonommat kuin vastaavassa, pääkaupunkiseudulla tehdyssä tutkimuksessa kaksi vuotta sitten.

Rakenna salaatti oikein

Syy huonoille tuloksille jäi osin mysteeriksi. Salaattibaarien myyntiolosuhteissa ei löytynyt ongelmia tai puutteita.

– Kaupat huolehtivat salaattibaareista pääosin hyvin, eikä ruoka ehdi seisoa tiskissä pitkään, terveystarkastaja Merja Lumme sanoo.

Monissa kaupoissa omavalvonta oli hoidettu hyvin mutta tulos oli silti huono.

Merja Lumme

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira arvioi, että huonolaatuisten näytteiden syy voi piillä asiakaskäyttäytymisessä. Samaa mieltä ollaan kunnissa.

– Se on yksi mahdollisuus, sillä monissa kaupoissa omavalvonta oli hoidettu hyvin mutta tulos oli silti huono. Sitä, missä vaiheessa tuotteet muuttuivat huonolaatuisiksi, ei selvitetty, toteaa ympäristöterveyspäällikkö Taru Pyötsiä Kouvolan kaupungilta.

Selvityksen mukaan esimerkiksi ottimen käsiosa saattaa osua helposti elintarvikkeeseen tai jos pöytä on leveä, saattaa hiha tai kaulahuivi osua tuotteisiin.

Terveystarkastaja Merja Lumme uskoo, että salaattiannoksen mahdolliset terveysriskit voi välttää rakentamalla salaatti monipuolisesti.

– Riski saada vatsavaivoja pienenee, kun valitsee salaattibaarista monia eri lajeja eikä täytä salaattikulhoa yhdellä raaka-aineella.

Käsidesi tarjolla

Myös kaupoissa pidetään mahdollisena sitä, että osa asiakkaista ei huolehdi hygieniasta asianmukaisesti. Salaattibaareista saatetaan ottaa tavaraa jopa käsin.

– Asiakaskäyttäytymistä ei voi sivuuttaa. En usko, että kaikki toimivat asianmukaisesti. Tämän kokoisessa kaupassa käy vaikka minkänäköistä asiakasta. Meillä työntekijöillä on hyvin tiukat hygieniasäännöt, joita myös noudatamme, sanoo apulaismyymäläpäällikkö Janne Lankila Kotkan Prisman päivittäistavaraosastolta.

En usko, että kaikki asiakkaat toimivat asianmukaisesti.

Janne Lankila

Salaattibaareissa on yleensä tarjolla käsidesi asiakkaita varten, mutta sen käyttöä ehditään harvoin seurata.

– Vähän huonoa se käyttö voi olla. Eikä käsidesi paljon auta, jos remonttimiehellä on muutenkin mustat kädet, muistuttaa kauppias Sirkka Kurki K-supermarket Torkkarista Kouvolasta.

Pöpöjen liikkumista voi edistää myös salaattipöydän malli. Selvityksessä todettiin, että salaattien suojaus oli joissakin kaupoissa parempi kuin toisissa. Esimerkiksi Torkkarin salaattibaari sai tutkimuksessa puhtaat paperit.

– Meillä on käytössä kaluste, jossa on räkäsuojat eli kannet, jotka pitää nostaa salaattiaineksia ottaessa ylös. Pidimme niitä turvallisina. Joissakin kaupoissa on avomalleja, jotka eivät ehkä ole niin hyviä, Kurki sanoo.

Käsidesi ei paljon auta, jos remonttimiehellä on muutenkin mustat kädet.

Sirkka Kurki

Salaatin matka baariin voi olla pitkä

Ongelmana ovat myös raaka-aineiden pitkät myyntiajat, jotka tavarantoimittaja määrittää. Tuotteita salaattibaariin tulee eri puolilta Eurooppaa, eikä pilkottujen kasvisten ja salaattiannosten raaka-aineiden alkuperää ole salaattibaareissa pakko kertoa.

– Kun salaatinkerät, tomaatit, paprikat ja muut matkustavat kokonaisina, alkuperämaan, laatuluokan ja pakkaajan tietojen pitää kulkea mukana. Kun salaatti pilkotaan tai tomaatti paloitellaan, se muuttuu käsitellyksi tai jalostetuksi elintarvikkeeksi. Silloin yksiselitteistä vaatimusta alkuperän ilmoittamisesta ei ole, sanoo ylitarkastaja Niina Matilainen Evirasta.

EU-säädösten mukaan esimerkiksi kurkkua, porkkanaa ja kaalia ei tarvitse edellä mainituista vaatimuksista enää laatuluokitella. Monet kaupat kuitenkin haluavat luokituksen, jolloin ne sopivat asiasta yhdessä tavarantoimittajan kanssa.

Kun salaatti pilkotaan tai tomaatti paloitellaan, yksiselitteistä vaatimusta alkuperän ilmoittamisesta ei ole.

Niina Matilainen

Kuluttajan on vaikea saada tietoonsa salaattibaarien tuotteiden tekemää matkaa lautaselle. Se riippuu muun muassa siitä, paloitellaanko salaattibaarin ainekset kaupassa vai tulevatko ne suurkeittiöstä valmiiksi suikaloituna.

– Jos salaatti tehdään kaupan takahuoneessa, se on todennäköisesti samaa tavaraa kuin hedelmä- ja vihannesosastolla. Esimerkiksi jäävuorisalaatti on tähän aikaan vuodesta usein tuontitavaraa. Pehmeälehtisiä salaatteja kasvatetaan meillä kasvihuoneissa talvellakin, mutta ne ovat olemukseltaan sellaisia, etteivät säily kauaa buffetissa, Matilainen toteaa.